En olis uskonut!

Mut niin vain päädyin silloin joku vuosi sitten sopimaan treffit baariin,kahvikupilliselle. Eikä muuten ollenkaan mies äkissyt,kuka maksaa,vaik yritin sanoa et jos ainakin omani edes-ja vaikka molemmatkin. Ei,hän oli ihan ihana.
Mut kyllä minä hermoilin ennenkuin tähän päästiin! En kyl kuuna kullan valkeena ajatellut lähteväni tapaamaan jotain upposen outoo,edes oman kylän kahvioon... Hän kyllä oli jo huomioinut hiljaisuuteni,mitä lähemmäs sovittua tultiin...Meinas,että on vissiin ruvennut kaduttamaan..? Kyllä kaikkea oiretta oli,tunnustan Siinä sitten kun ajelin hissuksiin siitä parkissa olevien autojen editse ja huomasin siellä yhessä hänen istuvan,koskapa heilautti...huh-oli niin hikinen olo. Siitä käveltiin sisälle,aika mutkattomasti. Paitsi, kyllä hän sen huomasi etten minä kovin tottunut ole,kun jännitti niin hiivatisti! Kysyikin,oleks sä oikeesti noin ujo... Eee-n mä,mut nyt kyl hermostuttaa. Aikuista ihmistä joo. Tutummin olen kyl ihan sujuva sanainen, Jessus,että oli painetta tilanteesta,ja kuitenkin-sen hienommin se ei olis voinut mennä!!!!
Ei päädytty petiinkään,vaan katseltiin kaupunkia vähän matkaa ja istuttiin autossa kunnes erottiin.
Kirjeenvaihtomme jatkui vielä-ihanaa aikaa. Kaipaan niitä ajatusten vaihtoja ja letkautuksia-voi kun ne sais takaisin. Tavattiin senkin jälkeen ja soiteltiin. Mut mitään ei sovittu tulevasta. Hän kun oli eksyksissä,eikä oikein tiennyt paikkaansa..Ja oli siellä joku toinenkin,josta hän oli epävarma. Kehotin häntä tunteitaan kuuntelemaan, ja ehkä hän kuitenkin teki valintansa toisaalle. Lupasin etten jää roikkumaan,enkä sekoittamaan hänen elämäänsä-ei kuulu tapoihini. Elämä jatkuu! Ilman häntä ja kaipaan usein-on oikein kipeä ikävä. Ne olivat lyhyitä mutta aidosti mukavia hetkiä.Kyllä hän huoltakin kantoi,mitä päätöksensä taakseen jätti...Tiedän ja tunnen... Joskus,harvoin hän soittaa. Mutta,anteeksi-minä en ole pystynyt vastaamaan-sillä minä en ole vielä niin vahva?! Mutta,toivon että olet valinnut hyvin ja Onnellinen.
4580
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Ota uudelleen yhteyttä - jos vaikka olisi vapaa! Vaikka useimmat netti-miehet tuntuvat olevan 100% pettureita...

Äänestä
  • Kiitos ajatuksesta! Kaikki on tietysti mahdollista- mutta luulen kyllä, että hän vain
    löysi paikkansa..Tietysti, se petturuuskin mahdollista mutta tällä kohtaa en ajattele niin-kerrankin!

    Äänestä

Mitäpä sitä yhteyksiä ottamaan, tuokin on näitä moni kakku päältä kaunis, sisältä mätää - hienot ja kauniit on puheet ja kakun kuorrutus kermaista ja kaunista, sisällä kauhea maku, usean eri miehen nussima jos et vielä niin pian on.

Äänestä
  • niin varmaan! Ja tää on se naistenvihaaja joka jo täältä poistettii..

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


IKUINEN MUISTO kirjoitti:

Mut niin vain päädyin silloin joku vuosi sitten sopimaan treffit baariin,kahvikupilliselle. Eikä muuten ollenkaan mies äkissyt,kuka maksaa,vaik yritin sanoa et jos ainakin omani edes-ja vaikka molemmatkin. Ei,hän oli ihan ihana.
Mut kyllä minä hermoilin ennenkuin tähän päästiin! En kyl kuuna kullan valkeena ajatellut lähteväni tapaamaan jotain upposen outoo,edes oman kylän kahvioon... Hän kyllä oli jo huomioinut hiljaisuuteni,mitä lähemmäs sovittua tultiin...Meinas,että on vissiin ruvennut kaduttamaan..? Kyllä kaikkea oiretta oli,tunnustan Siinä sitten kun ajelin hissuksiin siitä parkissa olevien autojen editse ja huomasin siellä yhessä hänen istuvan,koskapa heilautti...huh-oli niin hikinen olo. Siitä käveltiin sisälle,aika mutkattomasti. Paitsi, kyllä hän sen huomasi etten minä kovin tottunut ole,kun jännitti niin hiivatisti! Kysyikin,oleks sä oikeesti noin ujo... Eee-n mä,mut nyt kyl hermostuttaa. Aikuista ihmistä joo. Tutummin olen kyl ihan sujuva sanainen, Jessus,että oli painetta tilanteesta,ja kuitenkin-sen hienommin se ei olis voinut mennä!!!!
Ei päädytty petiinkään,vaan katseltiin kaupunkia vähän matkaa ja istuttiin autossa kunnes erottiin.
Kirjeenvaihtomme jatkui vielä-ihanaa aikaa. Kaipaan niitä ajatusten vaihtoja ja letkautuksia-voi kun ne sais takaisin. Tavattiin senkin jälkeen ja soiteltiin. Mut mitään ei sovittu tulevasta. Hän kun oli eksyksissä,eikä oikein tiennyt paikkaansa..Ja oli siellä joku toinenkin,josta hän oli epävarma. Kehotin häntä tunteitaan kuuntelemaan, ja ehkä hän kuitenkin teki valintansa toisaalle. Lupasin etten jää roikkumaan,enkä sekoittamaan hänen elämäänsä-ei kuulu tapoihini. Elämä jatkuu! Ilman häntä ja kaipaan usein-on oikein kipeä ikävä. Ne olivat lyhyitä mutta aidosti mukavia hetkiä.Kyllä hän huoltakin kantoi,mitä päätöksensä taakseen jätti...Tiedän ja tunnen... Joskus,harvoin hän soittaa. Mutta,anteeksi-minä en ole pystynyt vastaamaan-sillä minä en ole vielä niin vahva?! Mutta,toivon että olet valinnut hyvin ja Onnellinen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu