oletatte ihmisen harjoitelleen seurustelun jaloa taitoa kylliksi ja hänellä olevan kyky vakiintua paikoilleen?
Missä iässä
ka.
1286
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
alakko oleen?
Ei se iästä ole kiinni vaan ihmisestä. - Toiset eivät aikuistu vakiintumisen suhteen koskaan, mutta toisaalta minun ystäväpiirissäni on kaksikin pariskuntaa, jotka ovat alkaneet seurustella 14-15 -vuotiaina ja ovat edelleen ainakin onnellisen näköisinä yhdessä, noin 40 avioliittovuoden jälkeen :)
Tästä tuli mieleeni, että minusta on aika kornia lukea facebookista 13-14 -vuotiaitten ystävieni lasten olevan "parisuhteessa" jonkun kanssa... - Mutta yleensä sitä kyllä kestää vain muutaman päivän tai viikon ja sitten ovat "sinkkuja" taas...
Samaa mieltä. Toisaalta en näe vakiintumista aikuistumisena, vaan yhtenä vaihtoehtona muiden valinnaisten joukossa. Mutta tosiaan omat vanhemmat ovat juuri näitä ns. pentuna yhteen menneitä ja edelleen avioliitossa keskenään. Liekkö pelkkää onnea ollut, ei ole, mutta yhteen ovat kasvaneet ja ilman toista niin kovin onnettoman oloisia. Lyhyessäkin ajassa. :)
Btw en jaksanut kirjaantua eli puskana nyt tässä. Vartun ruokaa uunista ja kun hyppään katsomaan jotain muuta, niin heti on kone varattuna. Eli menee puskana nyt nää rivit taas..
Facebookista tuli mieleen, että miksiköhän siellä ei ole kohtaa avoliitossa. vaan Parisuhteessa, kihloissa tai naimisissa. Kun eihän avoliitolla ja kihloissa olemisella ole muuta eroa kuin sormus.
Siis joo onhan kihloissa voi asua erilläänkin, mutta avoliitossa eletään yhdessä saman katon alla. Aivan. Oivalsin hetken mietittyäni, mutta taas yhdessä asuessa erona ei ole avoliiton ja kihloissa olemisen välillä muuta eroa, kun sormus.
Onhan 13-14-vuotiaiden seurustelut vähän hassuja näin keski-ikäisen näkökulmasta, mutta niinhän sitä teki itsekin aikoinaan. Ja olin aivan helvetin paljon enemmän tosissani ensirakkauteni kanssa kuin pari-kolmekymppisenä monen muun.
Siis tuo oli Xenalle, mutta meni väärään paikkaan. Noin muuten minusta sitoutuminen ei ole ikäkysymys vaan siihen tarvitaan oikea ihminen. Toinen on valmis 15-vuotiaana, toinen ei vielä eläkeläisenäkään.
Vaihtelee ihmisillä. Mulla alkaa oleen nyt vakiintumis- ja tasoittumisikä ja olen 40.
Puhu vaan omasta puolestasi.
Itse en ole erityisesti harjoitellut seurustelua vaan yksinkertaisesti seurustellut aina kun on ollut tarvetta siihen.
En ole koskaan ollut myöskään mikään helikopteri, vaan olen aina ollut luonteeltani paikalleen vakiintuvaa sorttia. Esim. ihmissuhteissa on aina ollut vain vakikumppaneita, tällä hetkellä 3 kpl.
Yksilöllinen asia.
Eikä sitä elämässä koskaan tiedä mitä tapahtuu, vaikka kuinka uskoo vakiintuneensa.
Noin neljävuotiaana.
niin dazu, aivan niin dazu...