Melkein joka tilanteessa pystyn kuvittelemaan mieheni rakastavaksi. Hän auttaa kotitöissä, on ystävällinen ja jaksaa aika usein jutellakin. Mutta kun hän ajattelee seksiä en pysty mitenkään kvittelemaan häntä rakastavaksi. Silloin hän on omahyväinen, määräilevä, vaativa, ilkeä ja itsekäs. Miten ironista. Tilanteessa, jossa hän parhaiten voisi näyttää rakkautensa hän ei ole lainkaan rakastettava. En ole koskaan oikein nauttinut seksielämästämme. Alku aikoina se oli suoraan sanoen säälittävää. Miten ikinä saatoinkaan suostua siihen. En kuitenkaan koskaan ollut hänen mielestään tarpeeksi hyvä.
rakastava mies
elli
5698
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
hmmmmmmmmmmmm
että hän kuvittelee kotitöiden tekemisellä, ystävällisyydellä ja juttelullaan OSTAVANSA oikeuden kohdella sinua kuin paskaa? Jätkähän on SADISTI.
Em. asiat kuuluvat luonnostaan parisuhteeseen, ne eivät ole mitään asioita joista pitää olla niin saatanan kiitollinen että sängyssä alistuu mihin tahansa.
Jätä se jätkä tai laita se oppimaan asia juurtajaksain.
Tuo on varmaan lähellä sellaista valituspillitystä mitä naiseni päästäisi allapäin. Todellisuus on kuitenkin se, että että kaiken passaamisen jälkeen tämä itsekäs ämmä ei saa minussa enää muuta aikaan kuin pahaa oloa. Juuri kaltaisesi marttyyri hän osaa olla.
Minä kaipaan rakkautta.
Normaalia tuntuu olevan, että naisesta mies haluaa, ja vaatii, seksuaalista kiihoketta ja reiän mihin laittaa peniksensä. Hyvä seurakaan ei ole pahitteeksi. Tätä halua ei ole syytä sekoittaa rakkaudeksi.
Kaipaan myös rakastelua rakkaudesta.
Älä sinäkään enää passaa vastapalvelusten toivossa.
Onko se niin vaikea tajuta: parisuhteessa on 2 ihmistä, ja kun tehdään yhdessä kotityöt, niin kumpikin tekee 50 %? Ja aivan samallatavoin sängyssä kun on 2 ihmistä niin siellä nauttii kumpikin, eikä masturboida toisen ihmisen keholla.
Taitaa olla vaikea ymmärtää...