miksi?

Olen sosiaalinen ja ystävällinen nuorimies. En tappele ja juttelen kaikille jotka siihen kanssani suostuvat. En kuitenkaan ole koskaan seurustellut ja pakit olen saanut 137 kertaa. Muutamia selityksiä: "olet liian pitkä", "olen lesbo", "mun pitää saada nyt olla yksin", "olet liian kunnianhimoinen", "mä en koskaan ole halunnutkaan seurustella", "voin rakastaa vain jumalaa", "pitää mennä kotiin", jne.
Ihan asiallisesti olen naisia lähestynyt. Muuten elämäni on ihan mukavasti mallillaan, mutta aika yksinäiseltä välillä tuntuu. Mistähän mahtaa johtua etteivät naiset kiinnostu?
142151
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Ei sinun viestisi paljoa kertonut itsestäsi, paitsi että olet sosiaalinen ja ystävällinen nuorimies. Vaikea arvata vastaus kysymykseesi...

Äänestä
  • eipä mullakaan ole yhtään sen parempaa aavistusta miksei naiset musta pidä. Sehän se ikävintä onkin. Jos olis joku selkeä syy, voisi sen varmaankin hyväksyä ja elää yksinäisenä.

    Äänestä

  • poika22v kirjoitti:

    eipä mullakaan ole yhtään sen parempaa aavistusta miksei naiset musta pidä. Sehän se ikävintä onkin. Jos olis joku selkeä syy, voisi sen varmaankin hyväksyä ja elää yksinäisenä.

    Naiset jostain kumman syystä lähtee aina ensimmäisen kitaransoittajan matkaan.

    Muistatteko sen laulun "Miksi naaaiset aina rakastuvat renttuihin... ..sehän tässä huolestuttaa, sehän tässä huolestutaaa a a aaa, eeetttä kuinka meidän kunnon miesten käyyyy tam tam tam tam tapitapitapi tam tam tam tam......."

    Eli ripaus renttumaisuutta niin jo naisiakin kiinostaa. Ei siinä, että "kunnon" miehissä mitään vikaa olisi.. loppupeileissä sellainen olisi varmaan naisellekin paljon parempi vaihtoehto kuin renttu.

    Äänestä

  • Jeppe kirjoitti:

    Naiset jostain kumman syystä lähtee aina ensimmäisen kitaransoittajan matkaan.

    Muistatteko sen laulun "Miksi naaaiset aina rakastuvat renttuihin... ..sehän tässä huolestuttaa, sehän tässä huolestutaaa a a aaa, eeetttä kuinka meidän kunnon miesten käyyyy tam tam tam tam tapitapitapi tam tam tam tam......."

    Eli ripaus renttumaisuutta niin jo naisiakin kiinostaa. Ei siinä, että "kunnon" miehissä mitään vikaa olisi.. loppupeileissä sellainen olisi varmaan naisellekin paljon parempi vaihtoehto kuin renttu.

    Sivuan tässä yhtä aikaisempaa keskustelua :

    Renttuus kiinnostaa. Se että mies ei yritä täyttää "normaaleja" kriteereitä, vaan elää niin kuin parhaaksi katsoo. En tietenkään tarkoita tällä sitä, että mies ördää kännissä aamusta iltaan seitsemän päivää viikossa. Vaan sellaista sopivaa, "karismaattista renttuutta".

    Oman polun kulkijan on pakko olla vahva. Jos pystyy haistattamaan vitut toisten mielipiteelle siitä, kuinka täällä tulisi elää, on väkisinkin mielenkiintoinen tapaus. Tietääkö tämä mies jotain mitä muut eivät tiedä?

    Siihen renttuuteen pitää vielä liittyä sellainen pilke silmäkulmaan, sellainen ilkikurinen itsevarmuus siitä, että on jotenkin erityinen ihminen, että osaa tarjota naisille jotain parempaa kuin ne muut.

    Ne perinteiset talousasiat kun ovat kunnossa, niin naiset tuntuvat sen jälkeen kääntävän katseensa horisonttiin ja etsivän "sitä jotain" mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Usein tästä seuraa tilanne, jossa nainen asuu sen kiltin insinöörin kanssa, ja käy toteuttamassa itseään niiden renttujen parissa.

    Vittumaista mutta totta. Taas telaketjujoukkioille tiedoksi, juu, tämä on yleistys, aivan, eihän kaikki niin.

    Eli mitä miehen tulee olla? Helvetin hyvä kysymys. Ainakin vahva, omien sanojensa ja mielipiteidensä takana, samettia ja terästä samassa paketissa.

    Korjatkaahan eritoten naisihmiset, mikäli satuin mielestänne puhumaan luodin mentäviä läpiä päähäni.

    R.R

    Äänestä

  • Reima Ratkaisu kirjoitti:

    Sivuan tässä yhtä aikaisempaa keskustelua :

    Renttuus kiinnostaa. Se että mies ei yritä täyttää "normaaleja" kriteereitä, vaan elää niin kuin parhaaksi katsoo. En tietenkään tarkoita tällä sitä, että mies ördää kännissä aamusta iltaan seitsemän päivää viikossa. Vaan sellaista sopivaa, "karismaattista renttuutta".

    Oman polun kulkijan on pakko olla vahva. Jos pystyy haistattamaan vitut toisten mielipiteelle siitä, kuinka täällä tulisi elää, on väkisinkin mielenkiintoinen tapaus. Tietääkö tämä mies jotain mitä muut eivät tiedä?

    Siihen renttuuteen pitää vielä liittyä sellainen pilke silmäkulmaan, sellainen ilkikurinen itsevarmuus siitä, että on jotenkin erityinen ihminen, että osaa tarjota naisille jotain parempaa kuin ne muut.

    Ne perinteiset talousasiat kun ovat kunnossa, niin naiset tuntuvat sen jälkeen kääntävän katseensa horisonttiin ja etsivän "sitä jotain" mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Usein tästä seuraa tilanne, jossa nainen asuu sen kiltin insinöörin kanssa, ja käy toteuttamassa itseään niiden renttujen parissa.

    Vittumaista mutta totta. Taas telaketjujoukkioille tiedoksi, juu, tämä on yleistys, aivan, eihän kaikki niin.

    Eli mitä miehen tulee olla? Helvetin hyvä kysymys. Ainakin vahva, omien sanojensa ja mielipiteidensä takana, samettia ja terästä samassa paketissa.

    Korjatkaahan eritoten naisihmiset, mikäli satuin mielestänne puhumaan luodin mentäviä läpiä päähäni.

    R.R

    Tärkeintä, että on oma itsensä. Sillä tavalla voi löytää myös kaltaisensa kumppanin. Jos vaikka esittää renttua niin kyllä se todellinen luonne toiselle paljastuu jossain vaiheessa ja sitten voi iskeä jopa pettymys.

    Kaikkein helpointahan se elämä on sitten kun voi olla se oma itsensä ja vierelle on löytänyt sen omanlaisensa kumppanin.

    Esittäminen siis pois jo ensitreffeiltä alkaen. Mutta kai se on joku miesten tarve ruveta vähän apinoimaan ja esittämään kun naisia lähellä? Ehkä semmoista tietty pikkasen tarvitaankin herättämään se ihan alkukiinnostus, mutta ei sitä sen kummemmin renttu tarvii olla.

    Minä ainakin haaveilen siitä kunnollisestä insinöörimiehestä joka on kiltti perheenisä. Ja nimenomaan se kiihottaa mua ainakin seksuaalisestikin jos mies tulee välillä puku päällä töistä kotiin ja viettää illan kanssani ym.

    On tietty myös niitä naisia joita enempi kiinnostaa semmonen rentumpi, "likasempi", "salaperäsempi", mutta mua semmoset lähinnä oksettaa.

    Makuja on monia ja tärkeintähän on, että kukin löytää sen omanlaisensa kumppanin. Eli rohkeesti vaan olemaan oma itsensä niin tärppää sit kun tärppää!

    Äänestä

  • Reima Ratkaisu kirjoitti:

    Sivuan tässä yhtä aikaisempaa keskustelua :

    Renttuus kiinnostaa. Se että mies ei yritä täyttää "normaaleja" kriteereitä, vaan elää niin kuin parhaaksi katsoo. En tietenkään tarkoita tällä sitä, että mies ördää kännissä aamusta iltaan seitsemän päivää viikossa. Vaan sellaista sopivaa, "karismaattista renttuutta".

    Oman polun kulkijan on pakko olla vahva. Jos pystyy haistattamaan vitut toisten mielipiteelle siitä, kuinka täällä tulisi elää, on väkisinkin mielenkiintoinen tapaus. Tietääkö tämä mies jotain mitä muut eivät tiedä?

    Siihen renttuuteen pitää vielä liittyä sellainen pilke silmäkulmaan, sellainen ilkikurinen itsevarmuus siitä, että on jotenkin erityinen ihminen, että osaa tarjota naisille jotain parempaa kuin ne muut.

    Ne perinteiset talousasiat kun ovat kunnossa, niin naiset tuntuvat sen jälkeen kääntävän katseensa horisonttiin ja etsivän "sitä jotain" mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Usein tästä seuraa tilanne, jossa nainen asuu sen kiltin insinöörin kanssa, ja käy toteuttamassa itseään niiden renttujen parissa.

    Vittumaista mutta totta. Taas telaketjujoukkioille tiedoksi, juu, tämä on yleistys, aivan, eihän kaikki niin.

    Eli mitä miehen tulee olla? Helvetin hyvä kysymys. Ainakin vahva, omien sanojensa ja mielipiteidensä takana, samettia ja terästä samassa paketissa.

    Korjatkaahan eritoten naisihmiset, mikäli satuin mielestänne puhumaan luodin mentäviä läpiä päähäni.

    R.R

    Perhana, hyvin kirjoitettu. Tuon pitäisi olla jossakin oppikirjoissa.. toisaalta, jos rentun jäljittelijöitä tulee vastaan joka kulman takaa niin naiset kyllästyvät.

    Ja yllätäen onkin "renttumaista" olla kiltti myötäilijä.

    Äänestä

  • kaisa kirjoitti:

    Tärkeintä, että on oma itsensä. Sillä tavalla voi löytää myös kaltaisensa kumppanin. Jos vaikka esittää renttua niin kyllä se todellinen luonne toiselle paljastuu jossain vaiheessa ja sitten voi iskeä jopa pettymys.

    Kaikkein helpointahan se elämä on sitten kun voi olla se oma itsensä ja vierelle on löytänyt sen omanlaisensa kumppanin.

    Esittäminen siis pois jo ensitreffeiltä alkaen. Mutta kai se on joku miesten tarve ruveta vähän apinoimaan ja esittämään kun naisia lähellä? Ehkä semmoista tietty pikkasen tarvitaankin herättämään se ihan alkukiinnostus, mutta ei sitä sen kummemmin renttu tarvii olla.

    Minä ainakin haaveilen siitä kunnollisestä insinöörimiehestä joka on kiltti perheenisä. Ja nimenomaan se kiihottaa mua ainakin seksuaalisestikin jos mies tulee välillä puku päällä töistä kotiin ja viettää illan kanssani ym.

    On tietty myös niitä naisia joita enempi kiinnostaa semmonen rentumpi, "likasempi", "salaperäsempi", mutta mua semmoset lähinnä oksettaa.

    Makuja on monia ja tärkeintähän on, että kukin löytää sen omanlaisensa kumppanin. Eli rohkeesti vaan olemaan oma itsensä niin tärppää sit kun tärppää!

    Entäpä jos se oma itse ei satu kiinnostamaan ketään? En tarkoita, että kenenkään pitäisi feikata yhtään mitään, tarkoitan että luonnetta pitää kehittää mielenkiintoiseen suuntaan.

    Pitää yrittää muuttua kiinnostavaksi. Vaikka tällä lauseella tietysti saadaan paljon vihamiehiä, ja keskustelu ajautuu väärille urille.

    Pitää kasvattaa selkärankaa, ja uskaltaa olla jotain muuta, kuin se mitä olettaa muiden haluavan, olla siis se oma itsensä.

    Lasken esim. itseni rentuksi, ja pidän siitä huolimatta mielelläni pukua päällä. Se on vaarallisen tyylikästä. Rentun voi toki ymmärtää monella tavalla, mutta ainakin tällä rentulla on vielä käytöstavat tallella (ok, poislukien tämä foorumi!:))

    Salaperäinen pitää toki jossain määrin olla. Ja tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kadotaan kahdeksi viikoksi.

    Mutta sano Kaisa minun sanoneen, jos olen siivosti ja hiljaa, ei minua huomata, mutta kun kaivan sen kitaran esiin ja laulan pikkutuhman balladin ja katson naureskellen silmiin, se herättää paljon enemmän huomiota! :D

    Äänestä

  • Jeppe kirjoitti:

    Perhana, hyvin kirjoitettu. Tuon pitäisi olla jossakin oppikirjoissa.. toisaalta, jos rentun jäljittelijöitä tulee vastaan joka kulman takaa niin naiset kyllästyvät.

    Ja yllätäen onkin "renttumaista" olla kiltti myötäilijä.

    No, omasta puolestani sanon että tämän runsaan kolmenkymmenen vuoden aikana mitä olen elänyt olen aina ollut ns. renttuihin heikkona.
    Heissä tuntuu olevan sitä niin sanottua munaa.heh.
    olen toki seurustellut vuosia ja vuosia muutamaankin otteeseen mutta ne joille olen sydämeni menettänyt ovat ikävä kyllä kaikki renttuja.
    kun kundi on alkanut nössöilemään ja "rauhoittumaan" niin jotenkin kiinnostus on lopahtanut ja olen lähtenyt suhteesta pois.
    tai sitten suhde on täytynyt lopettaa juuri sen "liian renttuuden" takia

    En tiedä enkö ikinä aikuistu tai mikä päätä tai sydäntäni riivaa, luulisi että jo tässä iässä oppisi ottamaan ns.kunnon miehen itselleen.
    mutta ei kuin ei..
    kai sitä etsii sitä "sopivasti renttua" koko loppu elämänsä.

    Äänestä

  • Reima Ratkaisu kirjoitti:

    Sivuan tässä yhtä aikaisempaa keskustelua :

    Renttuus kiinnostaa. Se että mies ei yritä täyttää "normaaleja" kriteereitä, vaan elää niin kuin parhaaksi katsoo. En tietenkään tarkoita tällä sitä, että mies ördää kännissä aamusta iltaan seitsemän päivää viikossa. Vaan sellaista sopivaa, "karismaattista renttuutta".

    Oman polun kulkijan on pakko olla vahva. Jos pystyy haistattamaan vitut toisten mielipiteelle siitä, kuinka täällä tulisi elää, on väkisinkin mielenkiintoinen tapaus. Tietääkö tämä mies jotain mitä muut eivät tiedä?

    Siihen renttuuteen pitää vielä liittyä sellainen pilke silmäkulmaan, sellainen ilkikurinen itsevarmuus siitä, että on jotenkin erityinen ihminen, että osaa tarjota naisille jotain parempaa kuin ne muut.

    Ne perinteiset talousasiat kun ovat kunnossa, niin naiset tuntuvat sen jälkeen kääntävän katseensa horisonttiin ja etsivän "sitä jotain" mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Usein tästä seuraa tilanne, jossa nainen asuu sen kiltin insinöörin kanssa, ja käy toteuttamassa itseään niiden renttujen parissa.

    Vittumaista mutta totta. Taas telaketjujoukkioille tiedoksi, juu, tämä on yleistys, aivan, eihän kaikki niin.

    Eli mitä miehen tulee olla? Helvetin hyvä kysymys. Ainakin vahva, omien sanojensa ja mielipiteidensä takana, samettia ja terästä samassa paketissa.

    Korjatkaahan eritoten naisihmiset, mikäli satuin mielestänne puhumaan luodin mentäviä läpiä päähäni.

    R.R

    "Eli mitä miehen tulee olla? Helvetin hyvä kysymys. Ainakin vahva, omien sanojensa ja mielipiteidensä takana, samettia ja terästä samassa paketissa."

    Aivan! Ja tietysti "sitä jotakin" pitää olla... ;)

    Äänestä

  • Reima Ratkaisu kirjoitti:

    Entäpä jos se oma itse ei satu kiinnostamaan ketään? En tarkoita, että kenenkään pitäisi feikata yhtään mitään, tarkoitan että luonnetta pitää kehittää mielenkiintoiseen suuntaan.

    Pitää yrittää muuttua kiinnostavaksi. Vaikka tällä lauseella tietysti saadaan paljon vihamiehiä, ja keskustelu ajautuu väärille urille.

    Pitää kasvattaa selkärankaa, ja uskaltaa olla jotain muuta, kuin se mitä olettaa muiden haluavan, olla siis se oma itsensä.

    Lasken esim. itseni rentuksi, ja pidän siitä huolimatta mielelläni pukua päällä. Se on vaarallisen tyylikästä. Rentun voi toki ymmärtää monella tavalla, mutta ainakin tällä rentulla on vielä käytöstavat tallella (ok, poislukien tämä foorumi!:))

    Salaperäinen pitää toki jossain määrin olla. Ja tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kadotaan kahdeksi viikoksi.

    Mutta sano Kaisa minun sanoneen, jos olen siivosti ja hiljaa, ei minua huomata, mutta kun kaivan sen kitaran esiin ja laulan pikkutuhman balladin ja katson naureskellen silmiin, se herättää paljon enemmän huomiota! :D

    Meneekö tämä nyt vähän sinne feikin puolelle kuitenkin? Jos täytyy jotenkin jalostaa itseään. Itse haluaisin uskoa, että kelpaan sellaisena kuin olen, kaikkine vikoineni. Et voi sanoa, ettei oma itse kiinnosta ketään. Tuskin olet tapaillut kaikkia naisia. Jos yrittää muuttua kiinnostavaksi, niin eikös se jonkun ajan kuluttua kuitenkin näy, ettet ole sitä mitä toinen luuli. Siinä vaiheessa on jo ehtinyt muodostua tunnesiteitäkin ja sitten ei enää kellään ole kivaa. En voi kyllä suositella tuollaista tietä kenellekään. Tai ehkä sitä itsekin yrittää vaikuttaa mahdollisimman mielenkiintoiselta treffeillä, mutta kuitenkin.

    Äänestä

kaikki selitykset? Miksi nainen, joka olisi lesbo, lähtisi sokkotreffeille miehenkanssa, kun kysymyksessä on parin etsintä.....Kusettaa vaan raukkaparkaa.

Äänestä

Jos olet saanut noin monet pakit, olet siis yhtä monta kertaa yrittänyt. Olen monesti kuullut naisten sanovan, tai nähnyt naisten kirjoittavan, että epätoivoisuus on vahvin "turn off". Vaihda taktiikkaa. Ole sopivasti näkyvillä, älä liian näkyvillä, sopivasti. Ole juuri niin ystävällinen ja mukava, kuin osaat olla, ja tee ympäristölle selväksi, että naisten on aivan turha tulla edes yrittämään, ei voisi vähempää kiinnostaa. Mitä kauniimpi ja laitetumpi nainen, sitä vähemmän voisi kiinnostaa, ei kelpaa, ei kelpaa.
Jo alkavat naiset piirittämään

Äänestä

Naisia kiinnostaa

- 60% raha, valta ja/tai itsevarmuus
- 30% ulkonäkö
- 10% se mitä kunnon miehet luulevat naisia kiinnostavan: kohteliaisuus, kunnollisuus, keskustelutaito ym.

Hommaa pirusti lisää itsevarmuutta (rahaa, valtaa), käy salilla kehittämässä kroppaa, vaihda tukkatyylisi trendikkäämmäksi ja osta kunnon vaatteet, niin yhdistettynä noihin sulla jo oleviin 10% hyviin puoliin luulisi naisia riittävän. Muista lisäksi suhtautua naisiin siten, kuin he olisivat sinua hiukan alemmalla tasolla. Olet heidän seurassaan, mutta et ole heistä riippuvainen. Sopivasti käytettynä se on naisille varma merkki itsevarmuudesta. Voit sitten vähitellen jättää piilotetun ylimielisen asenteen pois, jolloin nainen ilahtuu saatuaan muutettua sinut entistä paremmaksi unelmamieheksi.

Äänestä

en ikinä maailmassa ole ollut kuin renttujen kanssa ja tuskin tulen olemaan,
niissä on sitä jotain ja eivät ole niin yksinkertaisia ja helppoja elämän kumppaneita. jotain haasteita on joo niissä miehissä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


MRM kirjoitti:

Olen sosiaalinen ja ystävällinen nuorimies. En tappele ja juttelen kaikille jotka siihen kanssani suostuvat. En kuitenkaan ole koskaan seurustellut ja pakit olen saanut 137 kertaa. Muutamia selityksiä: "olet liian pitkä", "olen lesbo", "mun pitää saada nyt olla yksin", "olet liian kunnianhimoinen", "mä en koskaan ole halunnutkaan seurustella", "voin rakastaa vain jumalaa", "pitää mennä kotiin", jne.
Ihan asiallisesti olen naisia lähestynyt. Muuten elämäni on ihan mukavasti mallillaan, mutta aika yksinäiseltä välillä tuntuu. Mistähän mahtaa johtua etteivät naiset kiinnostu?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu