Miksi, kun haluaisin tehdä jotain mikä omasta mielestäni on tärkeää.. esim. aitapensaiden leikkuu.. niin mieheni alkaa motkottamaan jotta kuinka turhaa se on, miksi en voi tehdä jotain oikeasti hyödyllistä, mitä naapuritkin sitten minusta ajattelevat ja jäkätijäkäti jäk..
Miksi sitten tunnen niin suurta ahdistusta, ja sen asian tekeminen mitä haluan tehdä tuntuu niin ylitsevuotavan ahdistavalta etten pysty enää tekemään sitä.. Miksi? Miten pääsen siitä tunteesta eroon, ja pystyisin vaan tekemään mitä haluan mitä ikinä toinen onkaan sanonut? Aina kun saan päähäni tehdä jotain tuntuu niin kivalta että teenpäs tuota ja tuota, kunnes jäkätetään ja se asia tuntuu ahdistavalta..
Tekisi vain mieli käpertyä nurkkaan itkemään...
Miksi sitten tunnen niin suurta ahdistusta, ja sen asian tekeminen mitä haluan tehdä tuntuu niin ylitsevuotavan ahdistavalta etten pysty enää tekemään sitä.. Miksi? Miten pääsen siitä tunteesta eroon, ja pystyisin vaan tekemään mitä haluan mitä ikinä toinen onkaan sanonut? Aina kun saan päähäni tehdä jotain tuntuu niin kivalta että teenpäs tuota ja tuota, kunnes jäkätetään ja se asia tuntuu ahdistavalta..
Tekisi vain mieli käpertyä nurkkaan itkemään...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tee asioita juuri niin kuin itsestäsi hyvältä tuntuu. Ja anna sille ukolle takaisin samalla jäkä-jäkä -mitalla. Mikä hän on sanomaan mitään sinun tekemisistäsi ja naapureille asiat eivät kuulu sitäkään vähää.
Tässäkin huushollissa käytettiin naapureita auktoriteettiapuna, kun toinen vihdoin viimein huomasi, että meikällä ei ollut aikomustakaan ruveta elämään ja olemaan toisen toive ja unelma. Kun mun omat asiat eivät kuulu edes mieähelle, niin mitä hemmettiä ne naapuriin asti kuuluisivat. Älä mene tällaiseen lankaan.
Jos sua ahistaa, niin olet jo alkanut alistumaan käskyttäjän valtaan. Pyristele äkkiä irti ja rupea päättämään omat asiasi omasta puolestasi. Itku ei auta markkinoilla, se kertoo sille ukolle vain, että hän alkaa olla voiton puolella. Näytä sille närhen munat ja aloita joku oikein iso, oma projekti, tee se kaikesta arvioinnista, arvostelusta ja latistamisesta huolimatta ja kasva sen mukana ulos käskytettävän osasta.
niin.. siinä kai se onkin kun jotenkin vajoan masennukseen siitä enkä tiedä miten koota itseni... monista asioista tulee sellainen syyllinen olo jotenkin, ihan niinkun tekisi jotain väärää.. sellaisista normaaleista, esim lettujen paistostakin, kun jokin vastaava tilanne oli kun joskus paistoin lettuja, enää en pysty paistamaan lettuja kun se ahdistusmuisto tulee mieleen.. en ymmärrä.. ja en ymmärrä.. olenko sitten niin raukkamainen outoihme jääräpää huono ihminen? Miten jätän tuollaisen tunteen taakse? en osaa selittää...........
Pitäisikö jättää kokonaan puhuminen miehelle ja vaan mennä sanomatta sanaakaan, jottei se pääse jäkättämään?.. tai ennakoida milloin sulkee korvat?
Juuu, elämä on sitä varten, että täällä opetellaan asioita. Jos se mieähesi tahtoo lettuja, niin sano: PAISTA ITTE.
Ahistus ja syyllisyys kertonevat huonosta itsetunnosta ja epäonneksesi olet saanut kaverin, joka on tehnyt sille lisää hallaa. Jos ei itse, yksikseen pääse irti ahdistavista muistoista ja latistetuksi tulemisen tunteesta, voi nykyään hakea esim. keskusteluapua, terapeuttista tukea ajatuksilleen.
Jos päättää selvitä itsekseen, voi käydä vaikka kirjastossa lainaamassa alan kirjallisuutta ja koettaa selvittää juttuja niistä. Toivottavasti sulla on joku ihminen, ystävä, kaveri, jolle voit puhua ja pulputtaa kaikesta tästä ja kaikesta muustakin taivaan ja maan välillä. Mikään ei tee niin hyvää mielelle kuin parantaa muolimaa jonkun samanhenkisen kanssa.
Ja edelleen kehoitan sua alkamaan jonkun ihan oman projektin; opiskelun, harrastuksen, työn, matkustelun ... ihan minkä vaan, jota pakertamalla kasvat tuntemaan itsesi ja omat voimavarasi ja kykysi ja pääset pistämään ukolle hanttiin. Sellaisia minä sanon "outoihmeiksi" hyvässä, positiivisessa mielessä.
Hmm.. totta, totta.. ja minulla on kyllä aika huono itsetunto, ja mieheni ei osaa muuta kuin huonontaa sitä.. Ja itseasiassa sekin jo auttoi, kun tänne kirjoitin..
Voisinkin ottaa projektiksi itseni ja tehdä kaikkea joka kohottaisi itsetuntoani ja antaa miähen jäkätellä yssiksensä ;)
Kiitos viesteistä, ne valoivat minuun voimaa :)
Jooo, tee niin, niin minäkin tein. Lupaan, että se kannattaa. Ahistus helpottaa, näet ja koet muoliman toisella tavalla, avarana, rajattomana, tekemistä ja mahiksia täynnä olevana paikkana.