Käytetty auto Virosta?

Ja ihan Suomeksi vielä.

http://www.brc.ee/autoweb/index.brc?lang=fi&17165=17167&18071=18050&27244=EUR

gedg

T a l o u s:
Tuontiauton vero ei virolaista ryövää


Virossa noin puolet rekisteröitävistä autoista on käytettyinä maahan tuotuja autoja. Se on mahdollista koska käytetystä autosta peritään maksuja ja veroja hyvin maltillisesti.

Kohtuullisen verotuksen seurauksena Viron autokanta on uudistunut hyvin viimeisen kymmenen vuoden aikana ja on turvallisempaa ja vähemmän saastuttavaa kuin esimerkiksi Suomessa.
Virossa on rekisterissä noin 400 000 autoa. Niistä alle kolmen vuoden ikäisiä on 32 700 ja yli kymmenen vuoden ikäisiä 285 187. Lukujen perusteella näyttäisi Viron autokanta hyvin vanhalta, mutta merkittävä osa vanhemmista autoista on "varaautoja" tai kesäautoja joita käytetään lähinnä huvilareissuihin. Maanteitä hallitsevat 3-8 vuotiaat autot.
Viron elintaso on vielä kaukana pohjoismaisesta, mutta silti autokannan keskiikä alkaa olla Pohjoismaista tasoa. Saavutus on köyhälle maalle melkoinen ja näkyy mm liikenneturvallisuuden parantumisena ja saasteiden vähentymisenä. Tähän on päästy järkevällä veropolitiikalla, jonka tarkoitus ei ole valtion kassan täyttäminen vaan ihmisten liikkumisen helpottaminen. Autoverolla toki ohjataan autokannan muodostumista, se suosii uudehkoja perheautoja vanhojen romujen tai muskeliautojen kustannuksella.


Käytetyn auton tuonti kannattaa

Virolainen uskoo saksalaiseen laatuun ja virolaiselle oikea auto on tehty juuri Saksassa. Onko se sitten Opel tai Ford vai joku muu merkki, sillä ei ole niin suurta merkitystä. Käytettyjä autoja tuovat maahan niin autoliikkeet kuin yksityiset ihmiset. Useimmiten autot hankitaan joko PohjoisSaksasta tai Hollannista.
Käytetystä tuontiautosta joutuu maksamaan liikevaihtoveron, vuosimallimaksun ja moottorimaksun.
Liikevaihtovero peritään luettelon "Moottoriajoneuvojen hinnat" perusteella, niin sinisilmäinen ei Viron tulli sentään ole, että uskoisi kuitteihin. Luettelon hinta kerrotaan 0,65 ja saatuun summaan lisätään vielä vuosimallimaksu ja moottorimaksu. Liikevaihtovero on 18 %.
Vuosimallimaksu on alle viisivuotiaista autoista 200 EEK (12,80 euroa) vuodelta ja nousee auton vanhetessa. Yli kymmenvuotiailta autoilta se on jo 500 EEK (32,95 euroa) jokaiselta vuodelta.
Moottorimaksu on alle 1600 kuution moottorilta 2 EEK (13 senttiä) kuutiosenttimetriltä. Moottorimaksu nousee jyrkästi moottorin koon kasvaessa. Esimerkiksi välillä 2 500 – 3 000 kuutiota on perusmaksu jo 7 700 EEK (492 euroa) 15 EEK (96 senttiä) jokaiselta 2 500 ylittävältä kuutiosentiltä.
Viron tullin esimerkissä vuoden 1996 Audi Quattron verot muodostuvat seuraavasti:
Audin moottorin tilavuus on 2 600 kuutiosenttiä, joten moottorimaksu on (7 700 100•15) eli 9 200 EEK (587,86 euroa).
Koska Audi on vuosimallia 1996 on vuosimallimaksu 300 EEK (19,17 euroa) vuodelta eli (6•300) 1 800 EEK (115,01 euroa).
Tullin luettelon "Moottoriajoneuvojen hinnat" mukaan Audi maksaa 127 300 EEK (8 134 euroa) joten liikevaihtovero lasketaan (0,65•127300 9200 1800)x18 % eli on 16 874 EEK (1 078 euroa).
Käytetyn tuontiauton maksut ovat siten yhteensä 27 874 EEK (1 781 euroa).
Käytetyn auton tuonti kannattaa ja esimerkiksi elokuussa Virossa rekisteröitiin 2 682 autoa, joista vain 1 269 oli uusia.


Uudet autot ovat työsuhdeautoja

Virossa uudet autot ovat yleensä työsuhdeautoja. Autoetua verotetaan maltillisesti ja työsuhdeauto on yleinen palkanlisä. Useimmiten ne hankitaan yrityksiin leasingsopimuksilla ja käytettyjä leasingautoja alkaa tulla jo jälleenmyyntiin. Viroon onkin hiljalleen kehittymässä omien käytettyjen autojen markkinat. Niiden hintataso määräytyy kuitenkin käytettyjen tuontiautojen hintojen mukaan, ei uusien autojen hintojen perusteella.
Vaikka Lada on edelleen suurin yksittäinen automerkki Viron autorekisterissä on niiden määrä selvässä laskussa. Vanhoille Ladoille ei Virossa oikein ole markkinoita, mutta sen sijaan niitä viedään Venäjälle. Venäjä perii korkeaa autoveroa kaikista ulkomaisista autoista, myös käytetyistä, mutta Venäjällä valmistetuista autoista tätä erikoisveroa ei peritä. Niinpä Viron Ladat ovatkin pikkuhiljaa palaamassa kotiin ja kaupan hoitavat venäläisten autojen Venäjälle vientiin erikoistuneet välittäjät.


Polttoainevero puree

Vaikka valtiovalta Virossa kohtelee autoilijoita lempeämmin kuin Suomessa, ovat nämä luonnollisesti sitä mieltä että heidän vertaan imetään. Suurin menoerä autoilijalle on tietenkin polttoaine, ja polttoainevero on Virossa miltei EUtasolla. Tästä jaksetaan valittaa, sillä virolaiseen palkkatasoon verrattuna bensa on Virossa kallista.
Bensan salakuljetus ja erilaiset veropetokset ovatkin suosittuja ja niitä tapahtuu paljon. Ongelmana on vain se, että pienen syrjäisen huoltoaseman "erikoistarjous bensa" voi olla miltei mitä tahansa ja uudempaa länsiautoa ei uskalla tankata kuin tunnetuiden huoltoasemaketjujen mittareista. Ja sieltä virtaa kalliimpaa verollista bensaa, joka toki on myös varmasti oikean laatuista.
Kaiken lisäksi jotkut kunnat mm Tallinna ovat säätäneet omat automaksunsa joita perustellaan tieverkoston kunnostamisen ja pysäköintipaikkojen rakentamisen tarpeella. Esimerkiksi tallinnalainen autoilija joutuu pulittamaan kaupungin kassaan 400 EEK (25,56 euroa) vuodessa ja on varmasti tyytymätön siihen mitä rahallaan saa vastineeksi.


Liikennepolitiikka on aluepolitiikkaa

Viro on pieni ja harvaan asuttu maa. Esimerkiksi rautateiden henkilöliikenne tuskin tulee koskaan kannattamaan kuin korkeintaan Tallinnan työpaikkaliikenteenä ja esimerkiksi Tallinnan ja Tarton välillä. Yleisin joukkoliikenneväline on linjaauto ja syrjemmällä ainoa järkevä vaihtoehto on yksityisauto.
Viro on myös pieni maa, yhteen suuntaan ei voi ajaa kuin korkeintaan noin 250 kilometriä, sitten onkin jo vastassa meri tai valtion raja. Pienessä harvaanasutussa maassa henkilöauto onkin ehkä tehokkain liikenneväline, sillä voi käydä päiväseltään Tallinnassa hoitamassa asioitaan vaikka kaikkein eteläisimmästä Virosta.
Merkittävää aluepolitiikkaa on myös Viron suurin tiehanke. Tallinnan Tarton maantien peruskorjaus. Tavoitteena on rakentaa aluksi moottoriliikennetie, nelikaistainen mutta ilman eritasoliittymiä. Myöhemmin se voidaan sitten parantaa moottoritieksi. Tämä valtaväylä sitoisi EteläViron ja PohjoisViron, lyhentäisi matkaaikoja merkittävästi ja virkistäisi EteläViron elinkeinoelämää. Hanke on vähän turhan kallis Viron köyhälle valtiolle ja niinpä tie edistyy hitaasti. Päätökset on toki jo tehty ja tavoitteet asetettu.
Aluepolitiikan nimissä rakennetaan valtaväyliä ja veropolitiikalla on huolehdittu siitä, että ihmiset pystyvät niitä käyttämään. Tulevaisuuden Virossa on henkilöauto ilmeisesti tärkein kulkuneuvo ja se tuo mukanaan sitten omat ongelmansa, joista esimakua saa Tallinnan liikenneruuhkissa.