Prosenttilasku

Väärin.
Auton arvo laskee 30 %, kun se ajetaan kaupasta pihalle.
Sen jälkeen se laskee 30 % vuosittain.

Mistä keskustellaan ?

Tai mitä lasketaan ?

Pankkimaailmassa on yleinen käytäntö että korko lasketaan summasta, joka oletetaan vakioksi maksuvälien ajalle.

Prosenttilasku matemaattisena käsittenä ei tätä edellytä ja esimerkkinä vaikka jos 100 pienenee 80 .een vuodessa, korko on 20%, kun oletetaan arvon olevan vakion koko ajan.
Tudellisuudessa arvo alkaa alenemaan heti ja korkokin olisi laskettava slentuneesta pääomasta.
esim. puolen vuoden kuluttua arvo onkin noin 90 ja 20% edelleen siitä ei riitäkään enää pääoman vähenemiseen 20% lla.

Taloustieteelle riittää karkeat likiarvot tai käytäntö, jossa korkoprosentti lasketaan vain kaavalla (1 p)^n,
Itseasiassa pitäisi olla (1 p/a)^an, jossa a voi olla tehtäväasettelusta riippuen vaikka ääretön. ( =oletusarvo jatkuvassa koronkorossa).

Taloussivuille tuo yksinkertainen tasasumma kelpaa, prosenttilaskun matematiikka ei siihen rajoitu, ja matematiikkasaitilla kun ollaan, sen pitäisi näkyä vastauksissakin.

Kiitos. Väännötkö minulle vielä rautalangasta. minkä kirjaimen esim (X) sijoitan tuon arvon paikalle vai tuleeko siihen jokin muu luku?

Rock!!! kirjoitti:

Kiitos. Väännötkö minulle vielä rautalangasta. minkä kirjaimen esim (X) sijoitan tuon arvon paikalle vai tuleeko siihen jokin muu luku?

Jos arvo oletetaan säilyvän vakiona vuoden ajan, ja 7 vuodessa alenee 40% Laskukaava on (1-p)^7 = 0.6, joka on edellä laskettu.

Jos pääoman suuruus tarkistetaan puolivuosittain, prosentti lasketaan kaavalla
(1-p/2)^2*7 , josta vuotuinen prosentti onkin jo hieman suurempi.

Rajatapaus, jatkuva koronkorko, eli n=ääretön on ; dk =kpdt --> ln(k)=pt c -->K=ke^pt.

Siis kun n -> ääretön, niin (1-p/n)^n ==> e^(-p)

Laskussa: e^-p = 0,6, josta p= 51.08 %, ja kun aika on 7 vuotta, niin vuotta kohti tulee n. 7.3 %.

Yritetään kirjoitti:

Jos arvo oletetaan säilyvän vakiona vuoden ajan, ja 7 vuodessa alenee 40% Laskukaava on (1-p)^7 = 0.6, joka on edellä laskettu.

Jos pääoman suuruus tarkistetaan puolivuosittain, prosentti lasketaan kaavalla
(1-p/2)^2*7 , josta vuotuinen prosentti onkin jo hieman suurempi.

Rajatapaus, jatkuva koronkorko, eli n=ääretön on ; dk =kpdt --> ln(k)=pt c -->K=ke^pt.

Siis kun n -> ääretön, niin (1-p/n)^n ==> e^(-p)

Laskussa: e^-p = 0,6, josta p= 51.08 %, ja kun aika on 7 vuotta, niin vuotta kohti tulee n. 7.3 %.

Lue lisää

Kiitos. Ei tarvitse enää matikkaakaan osata. Riittää kun kysyy asiantuntijoilta. Kiitos vielä kerran!

Pieleen meni.

"Aritmetiikka on matematiikan osa-alue, joka tutkii laskuoperaatioiden ominaisuuksia luvuille. " Wikipediasta lainattua, tuosta internetin raamatusta.

Kannattaa hallita faktat ennen kuin saivartelee. Aritmetiikka kuuluu matematiikkaan, joten et voi väittää että joku joka on aritmetiikkaa ei olisi matematiikkaa.

Mutta mihin joukkoon kuuluu näsäviisas persereikä?

Retorinen kirjoitti:

Pieleen meni.

"Aritmetiikka on matematiikan osa-alue, joka tutkii laskuoperaatioiden ominaisuuksia luvuille. " Wikipediasta lainattua, tuosta internetin raamatusta.

Kannattaa hallita faktat ennen kuin saivartelee. Aritmetiikka kuuluu matematiikkaan, joten et voi väittää että joku joka on aritmetiikkaa ei olisi matematiikkaa.

Mutta mihin joukkoon kuuluu näsäviisas persereikä?

Lue lisää

Olisko ns "tyhjä joukko"

saivartelijainenen kirjoitti:

Olisko ns "tyhjä joukko"

Minä poistun sinne mustaanaukkoon tyhjäänjoukkooni
potenssiyhtälöiden parista, ja myönnän julkisesti olleeni väärässä,
riittääkö tämä "Retoriselle" jonka olisi hyvä opetella käytöstapoja, jos sattuu olemaan väärässä, ei ole automaattisesti P-reikä.