Mistä löytäisin voimaa elämään?.. Kai olen hieman masentunut.. en saa töitä, parisuhde menee huonosti.. Kumppani mollaa, kaikki teen kuulema väärin, mitään en osaa tehdä..
Siitä sitten yritän aina taas nousta ja "maailmalle näyttää", kunnes taas lyödään alas.. Siltä ainakin tuntuu.. välillä tekisi mieli lähteä pois.. mutta minulla ei ole missään mitään..
Jos jonnekin menisi juttelemaan niin olisiko se tavallinen kallonkutistaja vai pariterapeutti? tuntuu kauhealta että mihinkään soittaisin, en vain pysty.. en halua tuhlata toisten aikaa.. Ja pelkään että siitäkin sitten minua voitaisiin mollata kuinka heikko ja huono ihminen taas olen...
En vain enää jaksa.. kaikkea yritän tehdä mutta kaikki on turhaa.. olen hyödytön..
Siitä sitten yritän aina taas nousta ja "maailmalle näyttää", kunnes taas lyödään alas.. Siltä ainakin tuntuu.. välillä tekisi mieli lähteä pois.. mutta minulla ei ole missään mitään..
Jos jonnekin menisi juttelemaan niin olisiko se tavallinen kallonkutistaja vai pariterapeutti? tuntuu kauhealta että mihinkään soittaisin, en vain pysty.. en halua tuhlata toisten aikaa.. Ja pelkään että siitäkin sitten minua voitaisiin mollata kuinka heikko ja huono ihminen taas olen...
En vain enää jaksa.. kaikkea yritän tehdä mutta kaikki on turhaa.. olen hyödytön..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miksi alistut vielä tuollaseen mollaamiseen.....Sinullakin on oma elämä ja eihän se sinun syy työttömyys ole......Sinulla on varmaankin lapsia ???Minkä ikäsiä??
Mielestäni en niin alistukaan.. yritän taistella vastaan, mutta silti se satuttaa. Se on lannistavaa kun joka asia mitä meinaa tehdä haukutaan turhaksi. Ja välillä jos lämmitän maitoakin lapselle miehen läsnäollessa, niin sekin on kuulema aina väärän lämpöistä.. En siis ole missään hyvä..
Meillä on pienoiset lapset ja yritän etsiä töitä hoitovapaalla. Mieheni tekee vakitöitä, eikä ymmärrä työttömyyttä tahi lasten hoidon rankkuutta..
Heippa! Tekstistäsi huomaa että olet hieman masentuneen oloinen tämän hetkisessä elämäntilanteessa. Haluaisin tsempata, että kävisit juttelemassa jollekkin taholle, esim. neuvolaan ottaisit yhteyttä näin ensin. Yleensä sieltä saa todella ystävällistä palvelua ja siellä kyllä kuunnellaan ihan oikeasti. Tiedän että on varmasti kynnys lähteä omia asioitaan vatvomaan tuntemattomalle, mutta se helpottaisi sun taakkaasi ja saisit tukea arjen jaksamiseen. Sieltä osataan ohjata eteenpäin jos on tarvetta. Voimia kovasti, ethän jää yksin huolien kanssa!
Sinä "yksinäinen äiti" jätä miehesi sillä hän yrittää hallita sinua tuolla mollaamisella ja sie alistut hänen tahtoonsa jäämällä hänen luokseen. Ota yhteys paikkakuntasi sosiaalitoimistoon heidän velvollisuutensa on sinua auttaa tai perheneuvolaan. Mie oon ollut joskus tuossa sinun tilassasi ja mie tiiän siitä on vaikea lähteä, mutta usko itseesi ja anna lapsillesi ja itsellesi uusi elämä, lähde, näytä tuolle mollavalle miehellesi että kykenet hänet jättämään. Sillä hän ei muutu, mut sie voit parantaa elämäsi laatua vain lähtemällä. Siussa ei oo mitään vikaa, mut sun miehessäs on mee tiiä vaikka olisit ihan "narsistin" kanssa tekemisissä ja ne ei luonnettaan muuta, pomppivat vain suhteesta toiseen ja jatkavat siitä mihin edellisessä liitossaan jäivät. Lapsesikaan eivät voi hyvin tällaisessa liitossa, he kärsivät vaikkeivat he sitä sinulle näytäkään. Tsemppiä ja voimia sinulle!