kertokaahan kokemuksia te jotka olette saaneet seukkaa itseänne fiksumman kanssa? onko erilaista ja miten? minä vasta haaveilen moisesta, kannattaakohan...
älykkään kanssa
miekkonen uteliaana!
33520
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
ei kannata.
se älykäs pyrkii joka asiassa olemaan oikeassa, koska "on korkeammin koulutettu", sun mielipiteillä ei siinä vaiheessa ole mitään väliä.
ja yleensä se älykkö on se joka haluaa haastaa riitaa, mutta pistää riidan ja kaiken muunkin sinun syyksi, eli on täys narsisti omassa täydellisyydessään, ja nauttii siitä että saa alistaa ja hänellä on älyllinen ylivalta..tain ainakin kuvittelee niin.
älyköt tekevät vähemmän koulutetun partnerinsa elämästä helvettiä..
Älykkyys ja koulutus on kaksi eri asiaa. Minä olen miestäni korkeammin koulutettu ja "koulufiksumpi", mutta ei ole epäilystäkään siitä etteikö mieheni olisi meistä se älykkäämpi :) Mutta ei tuo meillä ole haitannut, ei minun koulutukseni eikä mieheni älykkyys.
ai siis myös jos älykkäämpi on nainen? sen kyllä uskon että tollasta on jos mies on fiksumpi, koulutetumpi, rikkaampi, vahvempi jne oikee sellanen vanhan ajan perheenpää
myös naisissa on tuollaisia narsistisia piirteitä...
tosin kuka nyt jaksaisikaan katsella alkoholisoitunutta duunaria..
Aika helppoo elämä. Siks pitääki muistaa et ei itte lakkaa ajattelemasta. Ois helppo antaa vaimokkeen päättää kaikesta ku tulee fiksuja päätöksiä sieltä suunnalta.
Vaikee valehdella kun huomaa heti. Ei onneks ota sitä liian vakavasti. Usein nauretaan sille jos lipsahti valhe multa.
Sukulaiset tykkää.
Muksu (5v.) vaikuttaa keskivertoa paljon älykkäämmältä. Päiväkodista tullu viestiä että vois tukee lahjakkuutta vielä enemmillä virikkeillä.
Kasvatustaitojaan kiva kattella. Ymmärtää kaikesta. Tuntunu ihan hienolta kun muksu kysyny esim. miks taivas on sininen ja vaimoke sitten selittäny sille väreistä ja aallonpituuksista. Lapsi tais tajuta kun sanoi mulle et kato sininen siroutuu kun haettiin se seuraavana päivänä päiväkodista.
Rahahuolii ei oo ollu koskaan. Hän on kouluttautunu hyväpalkkasee työhön. Mikäs tässä elellessä. Antaa mun olla perheen pää. Esim. hoiti lapsen kotona. Ei pidä omaa työtää tärkeempänä vaikka paljo enemmän palkkaa saa kun mä.
Onhan tuo vaimoke positiivinen esimerkki muksullemme. Ei tarvi paljo pelätä mitä siitä isona tulee jos seuraa äitinsä jalanjälkiä.
Mitäs muuta?
Aika paljon tarvii älyllisiä virikkeitä. Lukee paljon. Haluu keskustella asioista mun kans ja niin ed.
kuulostaa kahdehdittavalta.
Kivasti kirjoitettu - ei rehvastellen, että minullapas tässä onkin varsinainen Saalis, vaan oivaltaen... Et pöllömmästä päästä ole selvästi itsekään, ilmankos vaimoke viihtyy seurassasi.
Meillä mies se älykkäämpi osapuoli - no, sanoo puolestaan minusta, ettei käy elämä yksitoikkoiseksi kanssani vääntäessä, kun heittelen maalaisjärjellä räknättyjä kommentteja takaisin. Tuolla aikaisemmin joku puhui korkesti koulutusta ja älykkäästä samalla hengenvedolla. Vanhanaikainen tapa ajatella! Älykäs ihminen voi olla korkeasti koulutettu - mutta aivan yhtä hyvin "tavallisestikin" kouluttautunut, ei kaikkia fiksuja motivoi koulunpenkillä istuminen, vaan käytännön tekeminen. Oma mies on alallaan arvostettu, pärjää työssään loistavasti ilman korkeakoulututkintoakin. Vierivä kivi kun ei sammaloidu, vaan mies kehittää itseään kaiken aikaa lisää.
Ei siihen, että yrittää koko ajan todistella olevansa toista älykkäämpi ja etevämpi tarvita muuta kuin erinomainen käsitys omasta itsestään - älykkyydellä sen kanssa on lopultakin aika vähän tekemistä!
Kaippa se riippuu siitä onko älykäs nainen hyväsydäminen vai ei.
Älykkäämmän, viisaamman vai koulutetumman?
Eivät muuten ole sama asia.
Osaatko lukea? Ihan selkeästihän aloittaja ilmaisee, että tarkoittaa nimenomaan paremmin koulutetun kanssa:
"älykkään kanssa"
"fiksumman kanssa"
täällä on aina näitä jotka ottaa itseenä jos erehtyy puhumaan älykkäistä... sitä alkaa tuo että ei koulutettu ole sama kuin älykäs ja älykäs vai tunneälykäs ja blaa blaa ja kaikki tuo voi olla totta mutta kun ei sitä todella kysytty
neropatti heitti ensimmäisenä (toki todenmukaisenkin) kuvauksen besserwisser-tyypistä, joka on joka välissä toitottamassa omaa erinomaisuuttaan muille ihmisille. Näitä kyllä on, korkeakoulutuksella varustettuna ja ilman, mutta mitä tekemistä kuvatun kaltaisilla ihmisillä on älykkyyden tai viisauden kanssa? Ei sitten yhtikäs mitään. Yleensäkin ihminen, joka kovasti hehkuttaa omaa itseään, saa minut ainakin varmaksi siitä, että tuo ihminen ei omaa kovin suurta aitoa sivistystä. Elämänviisaus ja ymmärrys asioista kertyy pitkälti kokemuksen kautta ja eri ihmiset taas ovat fiksuja erilaisissa asioissa. Voihan kuka tahansa päntätä itsensä esimerkiksi sisälle yliopistoon, mutta ei se vielä mitään tarkoita. Itse taidan olla elävä todiste siitä:D Elämään tässä opitaan päivä kerrallaan, kuten kuka tahansa muukin, ei ole oikotietä.
kyllähän nyt sen tunnistaa jos kumppani on älykäs. joo en todella besserwissereitä, jotain tietokilpailuhörhöjä, tarkoittanut. kiitti kuiteski vastauksista, mielenkiintoista luettavaa.
Mistä tietää että on fiksumpi?
Kyllä mun siippa on monessa asiassa mua pätevämpi ja näin pitää ollakkin. Tosiasiassa kuitenkin minä myös olen monessa jutussa häntä fiksumpi.
Yhdessä me ollaan jo melkoisen fiksuja.
Kumpaisellakin n omat vahvuutensa. Sinä et voi löytää kumppania joka olisi joka asiassa sinua tietävämpi koska se ei ole mahdollista sillä sinun historiasi on erilainen joka tapauksessa kuin hänen. Väkisinkin olet oppinut jotain mitä hän ei ole. Sama toisin päin.
Vaikka toinen olisi lukenut lakia tai itsensä lääkäriksi ja toinen olisi siivoja niin tämä siivoja osaa taatusti siivoushommat paremmin kuin lääkäri. Lääkäri taas varmasti voi auttaa sairasta paremmin kuin siivooja.
Siivoja saattaa olla matkustellut Intiassa ja Afrikassa kun taas lääkäri on ehkä käynyt Teneriffalla. Kumpikohan on silloin nähnyt enemmän?
Ehkä myös siivoojan vanhemmat ovat kertoneet elämästä yleensä enemmän lapselleen kuin lääkärin vanhemmat? Tässä kohtaa voidaan sitten olettaa jo siivojan olevan älykkäämpi.
Sun esimerkissä siis siivoja oli selvästi fiksumpi. Esimerkkisi käsitteli sitä, että koulutus ei ole sama kuin viisaus tai älykkyys.
Kumpikohan tekisi päätöksen, jos pari olisi ottamassa kohta syntyvälle lapselleen vakuutusta, siivooja vai lääkäri?
Vastaus: älykkäämpi ja fiksumpi eli todennäköisesti lääkäri.
tai sit se jolla olis enemmän kokemusta vakuutuksista
Ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa sillä, että osaa siivota tottumuksesta. Kokemuksetkaan ei kerro älykkyydestä. Korkeintaan lisäävät hieman tietoa. Älykkyyttä on esim. päättelykyky ja kyky luoda uutta tietoa. Ei kyky muistaa vanhaa tietoa. Se on "muistikyky".
Ja kumpikohan olisi elämänsä aikana ottanut enemmän selvää esimerkiksi vakuutuksista? Kumpi olisi tottuneempi pyörittelemään numeroita, mitä rationaalisen päätöksen tekeminen edellyttäisi?
jaa ehkä se siivooja jos lääkäripuolisonsa olisi ollut aina töissä ja kodin
pyörittäminen olisi jäänyt sen siivoojan harteille
mitä tää mihinkään liittyy, porukka käy kuumana aina kun on älykkäistä kyse ja alkaa itkeä että ei ole sama kuin koulutus ja niin eespäin, mitä sitten vaikkei ookkaan
No ehkä kuitenkin se lääkäri, joka opiskelujen ja työnsä vuoksi on tottunut prosessoimaan uutta tietoa ja tekemään sen pohjalta päätöksiä.
Eräs lähipiirin mies kertoi aikanaan järjestysmiehenä toimiessaan kohdanneensa hankalimmat pullikoijat opiskelijakapakassa juuri näistä "älykkäistä, fiksuista" lääketieteen opiskelijoista. Taas, oikeuttaako se, että on omasta mielestään älykäs ja fiksu, rikkomaan yleisesti hyväksyttyjä sääntöjä, esimerkiksi itsepintaisesti siirtämällä istuimensa paikkaan jossa se on tarjoilijoiden reitillä.
Siis, omana mielipiteenäni, jos on kusi noussut päähän, niin "älykäs, fiksu" ei pahemmin houkuta sen paremmin parisuhdekumppanina kuin muutenkaan ihmisenä. Voi olla viisas/älykäs ja samalla vaatimaton, empatiakykyinen. Se on ihanteeni nykyjään.
Voi älkää riidelkö näistä kuka on fiksu ja kuka ei, vaan kertokaa jos on kokemuksia älykkäämmästä kumppanista...
nolo toi esimerkki, et lääkäri olis parempi arvioimaan jotain vakuutuksia. mieheni on lääkäri eikä todellakaan tajua erityisen hyvin vakuutusmaksuista tai esimerkiksi vakuutusyhtiöiden vertailusta. meillä minä ymmärrän paremmin näitä asioita, ymmärsin jo opiskeluaikana, vaikka teinkin siivoojan hommia. mielestäni miehelläni ei myöskään ole kovin hyvää yleissivistystä, vaikka ymmärtääkin kemiaa, fysiikkaa jne. syvällisesti (kuten alkupään esimerkikssä ollut vaimokekin näyttäisi ymmärtävän). ihmiset nyt yleensä osaa sellaisia asioita, joista ne on aidosti kiinnostuneita..
Ai ymmärrät? Mitkä ovat mielestäsi kolme tärkeintä ominaisuutta, jos ajatellaan sairaus-/tapaturmavakuutusta ja miten määrittäisit vakuutuksen arvon? Kannattaako lapsen vakuutus mielestäsi ottaa ennen vai jälkeen syntymän?
mieheni ei varmasti tiedä..ei ole töissä vakuutuslääkärinä. ja sinä tarkoitat kai sairauskuluvakuutusta? kai noissa voi olla jotain rajoituisehtoja, jotka varmasti löytyy vakuutusyhtiöiden sivuilta. esim. milloin aikaisintaan voi vakuutusta hakea syntyneelle lapselle vs. vielä syntymättömälle. joo no eipä ole tarvinnu perehtyä, kun ei ole lapsia.
unohtui sanoa, että olen itsekin korkeasti koulutettu kirjoitin, että ymmärrän paremmin kuin mieheni. esimerkiksi lukemisen ymmärtäminen on korkealla tasolla (joten vaikkapa vakuutuspaperit ovat helposti omaksuttavissa).
pointti oli siinä, että lääkäri ei todellakaan aina tiedä vakuutuksista paremmin kuin siivooja tai muu duunari.
Ja koko pointtihan oli siinä, ettei vakuutuksia vertaillekseen tarvitse tietää niistä etukäteen mitään, vaan kyse on ainoastaan siitä kuinka pystyy omaksumaan tarvittavan olennaisen tiedon ja muodostamaan sen perusteella loogisen arvion. Tässä esimerkiksi lääkärit ovat erittäin hyviä, koska tekevät sitä työkseen.
Puhuessani sairaus- ja tapaturmavakuutuksista tarkoitin sairausvakuutusta ja tapaturmavakuutusta. Esimerkiksi:
http://www.aktia.fi/vakuutukset/sairausvakuutus
http://www.aktia.fi/henkilovakuutukset/tapaturmavakuutus
Jos sinä ymmärrät näistä asioista teillä enemmän, olen todella pahoillani miehesi puolesta.
Me ollaan kumppanin kanssa molemmat yhtä tyhmiä. Ja hauskaa on.
Ja koko pointtihan oli siinä, ettei vakuutuksia vertaillekseen tarvitse tietää niistä etukäteen mitään, vaan kyse on ainoastaan siitä kuinka pystyy omaksumaan tarvittavan olennaisen tiedon ja muodostamaan sen perusteella loogisen arvion.
tää menee yli hilseen mut johtuuko se siitä että meni kirjoittaltaan kans... siis eikö toi päde niinku vähä kaikkeen
Kyllä pätee. Juuri siitähän älykkyydessä on kysymys: ajattelu- ja omaksumiskyvystä.
Täällä tuntuu monilla olevan se käsitys, että älykäs ihminen tietäisi paljon asioita. Vaikka älykkäät ihmiset yleensä ovat myös uteliaita ja siksi tietävät paljon asioita, niin ei välttämättä ole.
Ratkaiseva ero on siinä, että älykäs omaksuun olemassaolevaa ja luo uutta tietoa tyhmää paremmin. Tästä syystä älykäs pärjää tyhmää paremmin sellaisessa, mikä on kummallekin entuudestaan tuntematonta.
Kerran seurustelin itseäni huomattavasti tyhmemmän naisen kanssa ja se oli pitemmän päälle yhtä helvettiä. Seksikään ei toiminut kun älyllisesti toinen oli alempana.
Sama juttu oli myös minua huomattavasti älykkäämmän naisen kanssa. Hän oli todella sensaatiohakuinen ja piti minua alempiarvoisena ja esitteli älykkyystaitojaan mielellään. Dumppasi minut koska hän oli "niin ainutlaatuinen" sanojensa mukaan. Noh, nykyisin hän on alkoholiin menevä taiteilijaretku.
Kyllä ÄO voi olla hyvinkin eri kumppanuksilla. Itse tykkään siitä että saan olla se "vähän" fiksumpi tietyissä asioissa, ja se ei ole valtapeliä vaan huumoria ja on kiva kun saa olla fiksuudella toiselle avuksi. Mutta kyllä tuo vaimo kulta on silti monessa asiassa minua paljon fiksumpi ja taidokkaampi ja herättää minussa suurta ihailua. Eikä hän tosiaankaan ole tyhmä.
Lyhyesti sanoen siis älykkyysosamäärän perusteella ei voi arvioida etukäteen. Yleensä käy niin että vaikkapa matemaattisesti älykäs voikin olla täys autisti parisuhdetaidoiltaan.
Juu, autisti ja tunne-elämältän köyhä, ilman minkäänlaista sosiaalista älyä.
Sellainen oli mulla kumppanina, diplomi-inssi.
Minä itse perushoitaja.
Kyllä tuli törmäyksiä ja riitaa kun tämä DI koko ajan yritti päteä ja lytätä minun älyäni ja "huonoa" koulutustani. Ja kehnoa palkkaa tietysti.
Empatia oli niin vieras asia....luuli sen varmaan olevan jotain syötävää.
Mutta kipakkana luonteena annoin palaa takaisin, hänellä aivot toimivat jotenkin mekaanisesti, ei pärjännyt loppupelissä sanallisesti lainkaan. Itse kuitenkin aina katsoi oikeudekseen alkaa nälvimisen.
Eihän sitä kauaa kestänyt, en halunnut suhdetta jossa pitää kilpailla älystä, olisin iloinnut hänen älykkyydestään jos se olisi riittänyt muillekkin elämän alueille kuin työn tiimoille.
on tunneäly. Ilman sitä kaikki on turhaa. Kuka nyt koneella tekee yhtään mitään, ilman tunteita? Tosin tunteellinenkaan ei ole sama asia kuin tunneäly. Nimenomaan kaikki narsisti-psykopaatit liike-elämässä, sodissa on helvetin fiksuja tunneälyllisesti, jotta pystyy manipuloimaan tavallista kansaa vetoamalla tunteisiin ja antamalla tyhjiä lupauksia. Tosin, ilkeä tunneäly ei myöskään johda yhtään minnekään kuin kurjuuteen.
Älykkyys ylipäätään on sarja johtopäätöksiä, mikä vaihe johtaa seuraavaan ja mikä on lopputulos, oli kyseessä tekniikka, fysiikka tai tunneäly. Yleensä logiikka on tosi helppoa. Paitsi matikka hiertää suurimmalla osalla vastaan, ehkä kun se on mielettömän tylsää ja vie paljon aikaa, jollei ole intohimoa sitä kohtaan. Kaksi suurinta inhokkia kouluissa taitaa olla matikka ja ruotsi.