Tuttavapariskunta erosi. Mies ei usko asiaa vaikka heidät on tuomittu avioeroon. Kertoi mm. minulle (työkaveri) että he ovat palaamassa varmaankin pian yhteen.
Ystävättäreni (siis se ex-vaimo) on aivan järkyttnyt.
Mies kuulemma puhuu hänelle koko ajan yhteenpaluusta.
Mies käyttäytyy ikäänkuin eroa ei olisi tapahtunut.
Kertoo ihmisille tuollaista ja ex-vaimoa painostaa jatkamaan ja selvittämään asioita.Eikö hän usko että ero on totta?
Kommentteja?
Ystävättäreni (siis se ex-vaimo) on aivan järkyttnyt.
Mies kuulemma puhuu hänelle koko ajan yhteenpaluusta.
Mies käyttäytyy ikäänkuin eroa ei olisi tapahtunut.
Kertoo ihmisille tuollaista ja ex-vaimoa painostaa jatkamaan ja selvittämään asioita.Eikö hän usko että ero on totta?
Kommentteja?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aivan juuri noin. Ex-mies ei usko eron olevan totta, koska ei kykene siihen. Torjunta ja kieltäminen ovat suhteellisen yleisiä tapoja reagoida pahaan kriisiin ja usein myös pelkästään jonkunverran epämiellyttäviin asioihin, joita ei millään "huvittaisi" uskoa.
Tuossa tuttavapariskuntasi jutussa on kysymys ystävättäresi ex-miehen erittäin vaikeasta kriisisistä, jota hän ei pysty käsittelemään vielä millään tavoin. Torjunta on niin kova. Veikkaan, että mies on erittäin yksinäinen - kenties myös masentunutkin - ollut jo valmiiksi. Hänellä ei ole ollut liiton aikana eikä eron jälkeen yhtäkään ihmistä, jolle olisi kyennyt puhumaan asiasta. Mies on aivan lukossa. Ainoa "pelastus" olisi se, että exvaimo palaisi yhteen hänen kanssaan -tai edes "selvittäisi asioita". Hän tuntisi olonsa turvallisemmaksi. Nyt hän on ihan tuuliajoilla. Koska mies ei kykene ymmärtämään eroa, niin vielä vähemmän hän pystyy ymmärtämään miten ex-vaimo tämän tilanteen kokee.
Koska ex-mies on nyt ystävällesi tosiaan ex, niin hänen kannattaisi vain ottaa etäisyyttä mieheen. Samoin sinun. Vaikka mies on aivan ilmiselvästi asiantuntija-avun tarpeessa, niin edes siitä on hänelle turhaa mainita. Ainakaan ennen kuin alkaa ymmärtää tosiasian, että se mikä on ollutta on todellakin mennyttä. Nyt olisi aika kehittää jotain uutta tai vähintään myöntää/kohdata tosiasiat, tiedostaa ongelmansa ja hakea apua.
Monet ihmiset reagoivat juuri noin trauman jälkeen. Tunnen naisen, joka ei vielä ole hyväksynyt miehensä kuolemaa. Kuolemasta on yli kolme vuotta, mutta nainen puhuu miehestään kuin edelleen eläisi tämän kanssa.
Mikäli erosta on vain vähän aikaa, shokki voi mennä ohi vähitellen itsekseenkin. Luulen miehen tarvitsevan kuuntelijoita eli ystäviä, jopa mielenterveysapua.
Kiitos vastaajille. Tulee tässä kiusaantunut olo kun tuntuu, että mies yrittää kalastella minulta tietoa ystävättäreni (siis ex-vaimonsa) tekemisistä.
Joudun asioimaan miehen kanssa töissä ja hän on minua korkeammassa asemassa, joten en tietenkään voi alkaa välttelemäänkään miestä.
Hieman kiusallinen tilanne kieltämättä. En haluaisi alkaa välttelemään ystävätärtäni tämän takia, mutta tuntuu että ainut järkevä vastaus minkä voisin miehelle kertoa on "en tiedä ex-vaimostasi kun en ole hänestä mitään kuullut pitkään aikaan". Mies hieman vihjaili jo siihen malliin että hänen vaimonsa (käyttää sanaa vaimo, ei ex-vaimo!) on viettänyt liikaa aikaa sinkkunaisten seurassa ja saanut huonoja vaikutteita, mutta kyllä vaimo vielä kotiin palaa.
En haluaisi ystävätärtäni myöskään "hylätä" tämän takia. Hänellä on vaikeaa muutenkin kun mies on noin outo.