Oon täysin ymmälläni mitä mun pitäisi tehdä, ollaan "tapailtu" miehen kanssa jo vuoden eikä vieläkään ole edennyt niin että olisimme virallisesti yhdessä. "Tapailu" siis meidän tapauksessa tarkoittaa leffaa, hyvää ruokaa ja seksiä. Mutta on niin turhauttavaa kun ei voi sanoa seurustelevansa vaikka asia on käytönnössä niin, kun sovimme ettei saisi olla muita.
Olen otattanut asian puheeksi monesti vuoden aikana ja miehen perusteet ettei "voi" seurustella on rahahuolet ja huonot välit exän kanssa, jonka kanssa on myös kaksi lasta. Mielestäni vain nuo asiat eivät vaikuttaisi asiaan jos oikeasti haluaisi olla kanssani. Pelleileekö tuo mies vain kanssani vai pitäisikö odottaa??? Ehkä jopa toinen vuosi?? Omat tunteeni ovat aidot häntä kohtaan mutta pelkään että mies vain leikkii kanssani ja pitää minua ns.vakiopanona!!!
Olen otattanut asian puheeksi monesti vuoden aikana ja miehen perusteet ettei "voi" seurustella on rahahuolet ja huonot välit exän kanssa, jonka kanssa on myös kaksi lasta. Mielestäni vain nuo asiat eivät vaikuttaisi asiaan jos oikeasti haluaisi olla kanssani. Pelleileekö tuo mies vain kanssani vai pitäisikö odottaa??? Ehkä jopa toinen vuosi?? Omat tunteeni ovat aidot häntä kohtaan mutta pelkään että mies vain leikkii kanssani ja pitää minua ns.vakiopanona!!!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Onko miehen erosta miten kauan?
Mun korvaan kuulostaa siltä että sä oot valitettavasti lohtu / laastarisuhde.
Käyttekö ikinä yhdessä ulkona missään? Kaupassa? Baareissa? Kahviloissa?
Mietin että miten mies esittelee sinut jos tapaatte jonkun hänen tuttavansa?
Ilmeisesti teillä kuitenkin on ikää enemmän kuin 20v kun miehelläkin on jo kaksi lasta niin kyllä mun mielestä aikuinen ihminen pystyy vuodessa päättämään haluaako seurustella toisen kanssa vai ei.
Miten rahahuolet vaikuttavat seurusteluun?
Tai ne lapset? Ilmeisesti et ole tavannut lapsia vielä, mutta he ovat kuitenkin hänellä joskus? Voihan ihmisen kanssa seurustella, vaikka sitten silloin kun hänellä ei ole lapsia. Ihmeelliseltä kuulostaa että lasten takia te ette voisi seurustella.
Hän erosi pari vuotisesta suhteesta vähän ennen kuin me aloitimme tapailun.
Emme oikeastaan käy yhdessä missään,pari kertaa olemme käyneet baarissa tänä aikana, ehkä omaki tilanne vaikuttaa ainaki tuohon baarissa käymiseen, olen itse yh-äiti. Niin ja minä olen 23 ja hän on 29.
Olen tavannut joitakin hänen ystäviään, joille ei esittele ainakaan tyttöystävävä ja meillä on muutama yhteinen ystävä jotka ihmettelet tätä juttua ja sitä missä mennään.
olen tavannut hänen lapsensa jo ihan alussa, ja heidät melkein lähes aina tapaan kun isälleen tulevat joka toinen viikonloppu.
Hän sanoo ettei halua sotkea minua rahahuoliinsa, mutta mielestäni se on aika lailla vaikeaa kun eri talouksissakin asutaan. En siis voi siksi ymmärtää noita syitä.
Niin sekin häiritsee kun tapaamme ehkä pari kertaa viikossa, joskus saattaa mennä viikko välistä, hän kutsuu minut luokseen aina silloin viikonloppuna kun lapset ovat hänen luonaan. Hän kyllä soittelee minulle päivittäin pari kertaa.
Haiskahtaa edelleen.
Onks sun lapset myös aina mukana?
Entä hoidatko hänen lapsiaan myös? Laitat ruokaa jne.? Vai hoitaako hän itse omat lapsensa?
Mä en ite suostuis tuollaiseen salailuun oli lapsia tai ei.
Eri asia jos ois esimerkiks nykyisin niin trendikäs vakipanosuhde ja se olisi homman nimi, silloin ei sitä tarvitsisi kylillä huudella.
Ja mitä toi teidän juttu on jos ei seurustelua? Ette tapaile muita kuitenkaan.
Vai epäilyttääkö sua että mies tapailee jotain muuta?
Tai että hänellä on haku päällä?
Sä et kuulosta tyytyväiseltä eli haluat enemmän. Sulla on oikeus ottaa asia keskusteluun miehen kanssa. Sä oot nuori ihminen, älä haaskaa aikaasi olemalla epätietoinen/onneton tai roikkumalla suhteessa jolla ei ole tulevaisuutta.
Miehellä on selvästi sitoutumiskammo tai sitten hän ei ole vielä päässyt erostaan yli. Tietysti rahahuoletkin voivat olla syynä. Seurusteluhan tähtää kuitenkin parisuhteeseen jollakin aikajänteellä. Hän saattaa ajatella, ettei kelpaa sinulle loppupeleissä puolisoksi, joten hän ei uskalla päästää sinua lähelleen. Olipa syy mikä tahansa, niin ei toista voi pakottaa seurustelemaan. Toki tilannetta saattaisi helpottaa, mikäli pystyisitte keskustelemaan asiasta avoimesti.
Itse panisin painon sille, miten hän kohtelee sinua, on läsnä kanssasi, huomaatko hänen arvostavan sinua? Älä nyt liikaa koohkaa terminologiasta,
äläkä anna ystävien mutumielipiteiden vaikuttaa itseesi. Siis jos hieman kateellinen sinkkukaverisi arvelee hänen pitävän sinua vain vakipanona, niin vaienna kaverisi jollakin repliikillä, asiahan ei hänelle kuulu.
Älä hermostu vielä, päätä katsella asiaa vielä vuoden loppuun tms. itse yrittäen parhaasi jankuttamatta ja oikkuilematta. Kyllä hän saattaa ihan oikeasti pitää sinusta hyvin paljon, lapset nyt vain tulevat kaiken edelle hänelläkin, arvaan.
Ties vaikka hääkellot soisivat muutaman vuoden päästä teille kuitenkin?
Jos annat seksiä ilman suhdetta, niin kuka haluaa suhteen? haloo.
Jos kerran molemmat ovat sopineet tapailusta ja viikonloppujen vietosta keskenään ja myös että muita ei tapailla, onhan tuo käytännössä seurustelua (näin naisnäkökulmasta). Miehellä saattaa olla erittäin painavat syyt olla julkistamatta seurustelua, esim. lasten äidin suhtautuminen.
Aloittajalle lohduksi vielä, että nyt matalaa profiilia pidätte vielä kaikessa rauhassa vaikkapa vuoden, ja kuis ollakaan juuri noidan lasten ansiosta ehkä teistä tuleekin pari/perhe. Lapset ovat kai aika nuoria? Kyllä isin on paljon helpompi elää, lapsista puhumattakaan , kun pidätte yhtä "vuosia". Ei kai juuri kukaan isä muutaman kuukauden kuluttua sano lapsille että "nyt ei Sari enää tule meille koskaan, mutta tässä on Mari, halikaa isin uutta tyttöystävää". Kyllä hänen täytyy luottaa sinuun ja tunteisiinsa aika lailla, koskapa on lapsiinsa sinut tutustuttanut.
Jutussa on sellaisia aspekteja, joita lapsettomien on vaikea mieltää..