Ihmettelempä vain..

Onhan se niin että on työpaikkoja ja on Työpaikkoja. Firmat jotka maksavat tessin mukaista minimipalkkaa, ovat yleensä suuria ketjuja, osakeyhtiöitä jotka vastaavat rahoittajilleen tuloksesta. Ja tälläisessä firmassa rahoittajina ovat yleensä muut yritykset ja sadat jopa tuhannet yksityissijoittajat. Nämä kaikki hakevat mahdollisimman hyvää tuottoa ja harvan mielessä on se että "taidanpa jättää tuon 2 prosentin tuoton ottamatta ja annan ääneni sille että se annetaan työntekijöille..". Tässä idea lyhyesti.

Pienissä pk-firmoissa talous voi olla tiukalla eli kassavarannot jatkuvasti käyvät miinuksellakin, ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa minimipalkkoja enemmän.

Tuottavuus on avainsana: mitä tuottavampi ala ja yritys, sitä enemmän varaa maksaa ja sitä enemmän yleensä duunaritkin vaativat panoksestaan. Ja jos ei makseta niin liitto alkaa vaatimaan. Vertaa paperimiesten palkat versus metalliteollisuus.

Itse olen 5:ssä työpaikassani ja aikaisemmat 4 olivat joko ko alan tessin palkkataulukosta suoraan tai muuten aika heikkoja kk-palkkoja. Oli tarve mennä töihin, kilpailutin itseni palkalla alas jotta sain työn ja kärsin pienestä palkasta. Mutta se oli pakko koska nämä kaikki 5 työtä ovat olleet eri aloilta, en ole voinut käyttää hyväkseni aikaisempaa osaamista vaikka toki työskentely yleensä lisää jonkinlaista oppia tehdä yleisesti asioita ei niin hyvinkoulutetuilla aloilla. Viimeisin työpaikkani missä olen tälläkin hetkellä, on hyvintuottava pk-yritys joka kannustaa työn mielekkyyteen palkalla. Hyvä palkka nostaa motivaatiota tehdä firman eteen enemmän kuin vain se mitä on pakko. Tämä näkyy asiakastyytyväisyytenä eli kun porukka toimii hyvin yhteen ja tekee enemmän kuin "on pakko", asiakaskin saa enemmän vastinetta rahoilleen. Toki kun kyse on pk-firmasta, byrokratia ja hallinto ei vielä ole pahasti verottanut tehokkuutta ja resursseja joten rahaa on enemmän käytettävissä sitäkin kautta palkansaajille. Olettaisin että jos firma jossa olen töissä olisi 2-3 kertaa isompi, tilanne olisi palkkojenkin osalta hieman toisenlainen.

Palkkaani en kerro mutta olen ollut tyytyväinen palkankorotuksiini: 5:ssä vuodessa noussut n. 60% - lähtöpalkan ollen jo parempi kuin missään aikaisemmassa työpaikassa vaikka ne nyt olivatkin heikohkoja.

Eli se missä tekee työtä on minusta tärkeämpää kuin se miten tekee työnsä. Hyvässä paikassa rima on korkeammalla ja porukka tekee jo mielellään tehokkaammin töitä. Huonossa paikassa jos teet työsi hyvin, kukaan ei ehkä edes koskaan kiitä sinua siitä! Jos pakotat ihmisen 9 eurolla tekemänä kaiken: parasta asiakaspalvelua, suoriutua kaikesta 110%:sesti, hymyillä kaikille ja kaikelle ja vielä pomollekin osoittaa nöyrää kiitollisuutta - onhan se aika paha paikka ja tuskin on paranemassa.

Itselleni nyk. työpaikka oli "työelämän lottovoitto". On aivan fakta että nykymaailmassa yhä pienempi osa ihmisistä oikeasti pitää työstään ja saa palkkaa enemmän mitä osasi odottaa. Kyse on yleensä kompromisseista: joko luet vuosikausia tutkintoja, kilpailet jatkuvasti työmarkkinoilla, stressaat pitkiä päiviä ja luikertelet eteenpäin urallasi kohti "unelmaa" tai sitten luovutat ja tyydyt säälipisteisiin. Itse sain työn johon en ole koulutettu, ei tarvitse kilpailuttaa itseään koska en usko että yksikään kilpailija voisi maksaa sitä palkkaa mitä saan(ollen kouluttamaton), eikä työt seuraa kotiin joten arki, viikonloput ja lomat ovat täysin stressivapaita.

Jos joku sai kuvan että kehun, kirjoitin väärällä tavalla. En ole kateellinen taloudellisita asioista, myönnän että onnellisuudelle olen ollut kateellinen mutta sitä ei voi kukaan luoda kuin asianomainen itselleen arvomaailmaa muuttamalla. Rahalla en voisi itselleni onnea ostaa, en ole niin halpa.

Hyvä kirjoitus, kiva kuulla että on muitakin jotka on tyytyväisiä omaan työpaikkaansa. Itse siirryin nykyiseen työpaikkaani (myös pk-yritys) toisen isomman yrityksen leivistä vajaa 3 vuotta sitten. Aikaisemmassa työpaikassani en päässyt kunnolla näyttämään osaamistani eikä työtäni juurikaan arvostettu. Siirtyessäni sain korotusta edellisen työpaikan palkasta n. 29% ja pidin sitä silloin tosi hyvänä palkkana. Nyt palkkani on vajaassa kolmessa vuodessa noussut tuosta hyvänä pitämästäni palkasta jo noin 45% ja olen saanut hyvin vastuuta ja edennyt esimiestehtäviin. Alallani ei tes määrää palkkaa vaan se neuvotellaan henkilökohtaisesti.

No ihan ensin kannattaa kouluttautua vähintään AMK-tasolle.

kansakoulupohjalla palkkani on tällähetkellä 2800-3100/kk vaihdellen tuotantopalkkioissa kuukausittain, samalla työmaalla on amk-tason -ja tavallisia inssejä minua pienemmällä palkalla pilvinpimein tavallisissa lattiatason linjahommissa, eli ei se koulutus mitään takaa, jos on ammattitaitoa se menee ilmanmuuta koulutuksen ohi.

Koulutus kannattaa.
Terv. akateeminen, jolla kk-palkka 4800 euroa ja bonarit päälle

*huokaus*.. Ei siis löydy edelleenkään niitä "huonotuloisia", kuten minä ja ystäväni.. Totean tästä, että ehkä kaikki muut tosiaan suomessa saavat sitä 3000-5000€ palkkaa..

Tai sitten näillä perus taaperoilla ei ole edes varaa ostaa tietokonetta, jotta voisivat kirjoittaa näillä palstoilla..

Epäilen edelleen kuitenkin kovasti kuuluvani enemmistöön.. Tai ehkä pitäisi vaihtaa työpaikkaa..

suurin osa saa n.8-11€/tunti eivät vaan myönnä sitä ja kehuvat saavansa tiesmitä,vaikka ovat jossain kaupan varastolla , autokuskeja, tai jotain muita ihan tavallisia perusduunintekijöitä. ammatti miehet metalli-rakennus-sähkö-putki ym. saavat sen mitä haluavat, mutta on oltava tosiammattilainen,eli osattava kaikenlaisia hommia eikä vain sitä yhtä vaihetta mitä kokoajan vääntää.

Voin sanoa jos kukaan muu huonompipalkkainen ei ole paikalla tai ei "uskalla". Itse olen isossa yrityksessä töissä. Kuukausipalkka 1666 euroa ja siihen muutama sata kaikenlaisia lisiä päälle. Työkokemusta 5 vuotta. Kyllä sillä jotenkuten elää, mutta säästöjä ei ole, se kertoo jotain..