Entisenä silikonirintojen omistajana ja nykyisenä luomuna olen mielenkiinnolla seurannut tätä silikonikädenvääntöä, mikä täällä palstalla on käynnissä.
Tuntuu, kuin täällä olisi yksi tai korkeintaan kaksi silkonivastaista kiihkoilijaa, joiden jutut menevät ihan yli. Kyllä kaikkien luulisi tietävän, etteivät silikonit ole myrkylliset eivätkä muutenkaan vaaralliset, eivätkä ne yleensä ole mitkään yli-isot pallot jotka kaikki huomaavat vaatteiden läpikin ja joita kaikki maailman miehet syvästi inhoavat ja niitä kantavia naisia halveksivat.
Sitten ovat nämä silikonirintaiset naiset, jotka haluavat uskoa/uskottelevat, että silikonit ovat, tai ainakin ne omat ovat, niin kauniit ja kukaan ei voi niitä aidoista erottaa, että niissä ei ole kerrassaan mitään miinuksia. Vaikka kyllä ne usein, ellei useimmiten tarkemmin katsoessa erottaa ja lopultakin, oikean rinnan jäljitelmäthän ne ovat. Toki usein huomattava parannus lähtötilanteeseen, mutta ei ne Luojan luomia koskaan vastaa. Ei, vaikka miten väittäisi.
Herää pari kysymystä. Mihin silikonivastaiset kiihkoilijat pyrkivät, ja eivätkö tajua että moisella ylilyövällä fanaattisuudella ei saa kuin puistelevia päitä osakseen? Mitkä laput silmillä nämä silikonirintaiset naiset oikein kulkevat? Ja ennenkaikkea, uskooko kummatkaan itsekään omiin väitteisiinsä?
Onko tämän keskustelun ihan pakko olla näin mustavalkoista?
Tuntuu, kuin täällä olisi yksi tai korkeintaan kaksi silkonivastaista kiihkoilijaa, joiden jutut menevät ihan yli. Kyllä kaikkien luulisi tietävän, etteivät silikonit ole myrkylliset eivätkä muutenkaan vaaralliset, eivätkä ne yleensä ole mitkään yli-isot pallot jotka kaikki huomaavat vaatteiden läpikin ja joita kaikki maailman miehet syvästi inhoavat ja niitä kantavia naisia halveksivat.
Sitten ovat nämä silikonirintaiset naiset, jotka haluavat uskoa/uskottelevat, että silikonit ovat, tai ainakin ne omat ovat, niin kauniit ja kukaan ei voi niitä aidoista erottaa, että niissä ei ole kerrassaan mitään miinuksia. Vaikka kyllä ne usein, ellei useimmiten tarkemmin katsoessa erottaa ja lopultakin, oikean rinnan jäljitelmäthän ne ovat. Toki usein huomattava parannus lähtötilanteeseen, mutta ei ne Luojan luomia koskaan vastaa. Ei, vaikka miten väittäisi.
Herää pari kysymystä. Mihin silikonivastaiset kiihkoilijat pyrkivät, ja eivätkö tajua että moisella ylilyövällä fanaattisuudella ei saa kuin puistelevia päitä osakseen? Mitkä laput silmillä nämä silikonirintaiset naiset oikein kulkevat? Ja ennenkaikkea, uskooko kummatkaan itsekään omiin väitteisiinsä?
Onko tämän keskustelun ihan pakko olla näin mustavalkoista?
Vastaukset 34
Vanhimmat
Jos silikonirintaiset naiset näkisivät itsensä realistisesti, ei esim. Linda Lampenius, Helena Lindgren tai Anu Saagim kehtaisi väittää olevansa luomuja...
No esim. Lindahan on väittänyt olevansa luomu. ap:llä todella hyvä aloite keskusteluun, mielenkiinnolla tulen seuraamaan minkälainen keskustelu syntyy
Enpä usko että syntyy minkäänlaista keskustelua. Tämä silikonienvastustaja-taho tuntuu olevan jotenkin päästään pipi, suoltaa tuota samaa tekstiään eri palstoille, ihan tulee mieleen jokin uskonnollinen käännytysliike. En tiedä, mikä taas vaivaa silikonirintaisiakaan naisia, kun tuntuvan olevan täysin kykenemättömiä näkemään silikonejaan mitenkään muuten kuin vaaleanpunaisten lasien kautta. Joku defenssi siinä täytyy olla. Ne, joilla on ollut rinnat mutta ne ovat rupsahtaneet imetyksestä, joskus kykenevät hahmottamaan implanttinsa realistisesti, kun taas alun alkujaan rinnattomilla lienee niin voimakas halu saada rinnat ja tulla naiseksi, että psyyke ei anna lupaa uskoa muuhun kuin siihen, että silikonirinnat ovat täydelliset oikeat rinnat.
Että eihän niistä lähtökohdista voi syntyä mitään muuta keskustelu kuin tätä, mitä tämä palsta on pullollaan!
Oho, asiallisen oloisia viestejä tässä ketjussa!
Samaa minäkin ihmettelen. Myrkyt vastaan täysin luonnollinen implantti. Juu ei toimi kumminkaan päin.
Mulla ei ole yhtään mitään silikoneja vastaan. Olen tänne ennenkin kirjoitellut, mutta mut on tyrmätty oitis silikonien vastustajaksi kun olen ilmaissut mielipiteenäni että silikonirinnat erottaa aidoista. Sillä erottaahan ne. Joskus ihan paidankin läpi, luonnottomasta liikkeestä tai liikkumattomuudesta, joskus vasta ilman vaatteita ja viimeiseksi kokeilemalla. Uimahallissa ja salilla näitä näkee.
Jos haluaa näyttää luonnolliselta, silloin ei kannata silareita hankkia. Minä en pidä silikonirintoja kauniina. Silikonit ottaneet pitävät vähän luonnottoman näköisistä rinnoista. Ihan ok mun puolestani. Mutta saan kai silti ihmetellä minun mielestäni vääristynyttä ihmiskuvaa.
Lisäksi mua pelottaa komplikaatiot. Monilla rinnat ovat luonnottoman kovat, sellaisiakaan en halua.
Odottelen parempia aikoja... Ehkä munkin pikkuriippareille löytyy joskus joku käypä konsti saada profiilia kohotettua luonnollisen näköisesti. :) Siihen saakka mennään näillä!
oispa kiva saada vastaus ensimmäiseltä, et miks poistatit silikonit? oletko tyytyväinen nyt lopputulokseen? millaset rinnat sulle jäi jäljelle silikonien venytyksestä? ihan mukava jos vastaat, voisi itse varautua tulevaisuuteen, varmaan joskus tuokin päivä koittaa... kiitti!
Itselläni oli parikymppisenä laitetut 180cc implantit lihaksen alla. Kun ne laitettiiin, olin hoikka 170/58 eikä omaa rintaa ollut juuri lainkaan. Se oli viimeisiä hetkiä, kun oli mahdollista saada juoksevaa silikonia sisältävät implantit. Itselläni ei tämä laput-silmille-ajattelu ilmeisesti toiminut, koska tiedostin koko ajan, että ne olivat implantit. Lähinnä kiusasi se, etteivät ne liikkuneet kuten aidot eikä niiden alle tullut sellaista poimua kuin aitoihin. Lisäksi olivat kiinteämmät kuin aidot, vaikka implantti oli juokseva, johtuen lihaksen alla sijainnista. Kävin kahdella plastiikkakirurgilla kysymässä mielipidettä, ja vastaus oli, että ovat silikonirinnoiksi niin luonnolliset kuin niistä saa, mutta että implanteissa on aina eroavaisuutensa verraten luomuihin. Vuosien saatossa sain vähän painoakin, ad 65 kg ja siinä ohessa lisää omaa rintaa joka alkoi erottua implantti lihasyksikön päältä. Päädyin uuteen leikkaukseen, jossa vaihdettiin implantti modernimpaan 250cc anatomiseen kohesiivigeeliin ja vaihdettiin se lihaksen päälle. Tämä paransi liikkuvuutta jonkin verran, ei toki luomuun verrattavaksi, ja pieni poimukin tuli, tosin noin iso aito jo vähän riipahtaisi. Tuntuma ei oikeastaan parantunut, koska vaikka lihaksen päällä implantti on pehmeämpi, nämä nykyiset implantit ovat joka tapauksessa jäykemmät kuin oikea rinta.
Lopulta päätin poistaa koko roskan, ja samalla siirrettiin rasvaa mahasta. Rasva vaan ei oikein pysynyt, ja nyt rintani ovat sellaiset riippuvat A :t. Lopulta en enää tiedä, mikä näistä vaihtoehdoista oli paras: alkuperäinen nuppumainen hyvin pieni rinta, jompikumpi implanttirinnoista vai tämä nykyinen.
Mulla on varmaan päässä vikaa, kun totta tosiaan näen implanteissa monenlaisiakin aspekteja.
kerkesitkö imettää implanttien kanssa. muuttuiko rinnat tämän aikana.
monia näyttää vaivaavan rintojen liikkumattomuus, itseäni ei. en ole koskaan kokenut sitä tunnetta, kun ei omia luomujakaan ole juuri ollut.
itse olen miettinyt samaa, että mihinkähän rintoihin olen sitten loppujen lopuksi tyytyväisin, jos implantit joskus poistatan, niin riippu rintoihin, kiinteisiin implantteihin vai aikaisempiin olemattomiin luomuihini. vielä toistaiseksi olen silikooneihin erittäin tyytyväinen, ja pieniä luomuja vihasin yli kaiken. oloni on nyt paljon naisellisempi ja muutenkin sopusuhtaisempi. tilannehan aina voi muuttua.. mutta näillä mennään:)
Ne, joilla on joskus ollut oikeat rinnat, yleensä myöntävät herkemmin erot luomuun kun ne, joilla ei ole koskaan kunnon rintoja ollutkaan. Sehän se juuri on, kun ei ole kokenut aitoa A:ta isompaa, niin ei osaa verrata.
Nm venyykö on raikas poikkeus silikoninomistajaksi kyetessään muuuhunkin kuin mustavalkoiseen ajatteluun!
Ehkä hauskin lause mitä olen täältä lukenut, on ollut "kauniit luonnolliset rintani... muut kateellisia kun ovat kauniimmat kuin luomurinnat". LOL
Mutta kyllä silikonirinnat ovat omalla tavallaan kauniit, vähän kuin liian täydelliset rinnat. Jos rintani joskus muuttuvat pannukakuiksi, kyllä pistetään sellaiset harkintaan!
Voisiko olla niin, että kun yleinen ilmapiiri on kuitenkin aika lailla silikonit tuomitseva, tulee silikonirintaisille naisille tarve vastalauseena ylistää ne maasta taivaaseen? Että kun niin moni muutenkin niitä silikoneja mollaa, ei niiden omistajille jää oikein mahdollisuutta keskustella niistä realistisesti? Onkohan keskustelu erilaista jollakin suljetulla palstalla (Silikonitytöt tms) jossa saa puhua myös ongelmista ilman että joku kiihkoilija saa siitä heti kimmokkeen?
Silloin joskus kun silikonitytöt toimi ja olin siellä, keskustelu oli aivan toisensävyistä. Keskustelu oli realistista ilman mainostuksen väritystä. Myös ongelmista keskusteltiin järkevästi. Sain sieltä paljon hyvää tietoa ennen omaa leikkaustani, neuvontavastaanotto ei päässyt lähellekään sitä.
Onkohan näitä suljettuja ja tehokkaasti moderoituja puolueettomia keskustelupalstoja enää missään.
Itse mietin samaa, nämä asiat varmasti vaikuttavat kaikki tähän keskusteluun.
itse en ole näitä unelmarinnoiksi koskaan ylistänyt, mutta minulle ne on parhaat mitä on mahdollisuus koskaan saada.
En hyväksy väitettä että ei näitä voi erottaa luonnollisista. Kyllä voi. Olen sen avoimesti myöntänyt, mutta taidankin olla harvinaisuus siinä mielessä tällä palstalla; niin kuin muutama muukin. Tiedostan mahdolliset ongelmat, tiedän mihin ryhdyin, enkä kiillota silikonien mielikuvaa kenellekään, koska en halua että joku saa silikoneista liian positiivisen kuvan.
Myös siinä on perää, että ne, ketkä väittävät silikoneja erittäin luonnollisiksi, ja täysin huomaamattomiksi, väittävät näin siksi, etteivät tiedä todellisuudessa miltä luomurinta tuntuu yms.
Itseäni tämä luonnoton liikkuminen/liikkumattomuus tai kiinteys ei häiritse: juuri siitä syystä, etten ole koskaan omistanut 'luomuja', pelkät kylkiluut, en siis haikailekaan sellaisen perään, mutta tiedostan sen aika ajoin hyvinkin, ettei rintani joissain olosuhteissa käyttäydy kuin luomut, eikä siinä mitään, niinkuin sanoin, tämä on paras mitä voin saada, eikä sekään ikuista.
Huuh, uskomattoman kypsää puhetta- pelastit uskoni siihen, ettei kaikki silikonirintaiset naiset ole näitä pää pensaaseen-tapauksia, jotka vain jauhavat samaa nää-on-ihanat-ja-ihan-kuin-aidot-mantraa.
Ehkä ne laput silmillä-silarinaiset vaan pitää itsestään suurempaa haloota puolustaessaan niitä täydellisiä ulokkeitaan, että muut jäävät varjoon?
paljon mahdollista. :) Toinen pointti on se, että ehkä meistä 'täyspäisistä' silarinaisista ei monikaan jaksa roikkua täällä lukemassa erilaisia myrkkytissi-viestejä, ja toisaalta, en jaksa ainakaan itse lukea myöskään niitä toisen pään silikonien ylistysviestejä.
Yritän suodattaa täältä oikeasti tietoja haluavat, koska itse ainakin ennen hankkimista koin, ettei mistään saa oikeita kokemuksia, kun kukaan ei viitsi vastata. joten itselleni lupasin, että minä vastaan, jos suinkin vain aidon kysyjän huomaan.
Fakta on, että kopio on aina kopio, oikeeta siitä ei saa, vaikka kuinka yrittää, on kyseessä sitten mikä tahansa.
Ei se ole niin mustavalkoista, kaikessa on huonotkin puolensa - kuten se, ettet koskaan tiedä, koska tissit 'pettää', mutta itse pystyn elämään sen kanssa, kuten myös sen, että kyllä rintani erottaa silikoineiksi -vaikkei kooltaan suuren suuret olekaan, mutta jokainen terveälyinen ihminen tietää, mitä on tapahtunu, jos täysin laudalle aikuiselle naiselle kasvaa parissa viikossa rehelliset rinnat. :D
Täytyy sanoa että kyllä tuli oikein hyvä olo lukea kirjoitustasi vinisar. Ihan kuin omasta suustani (ilmankos niin fiksulta kuulostaakin:D) Mulla myös lähtökohta oli ihan rinnaton, ja pienet silarit on nyt lihaksen alla. Aivan älytöntä väittää että nämä nyt olisivat jotkin kovat myrkkypallot jotka ihan kirkuisivat jokaiselle vastaantulijalle olemassaolostaan, mutta ihan yhtä hölmö on ajatus että ne täysin vastaisivat aitoja. Vaikka itselläni ei ole koskaan ollut luomurintoja, olen monia sellaisia sekä silikoneja kokeillut ammattini puolesta, ja kyllä se valitettavasti on niin, että silikonissa ja luomussa vaan on tietyt perustavanlaatuiset erot.
Näin se on, että luomu olisi kivempi kuin silikoni mutta silikoni on kivempi kuin ei mitään. Kaikkea nyt vaan ei voi saada, elämäsä yleensäkään.
Niin se täytyy olla, että kun täällä silikoneja niin paljon mollataan, tulee sitten tarve niitä puolustaa eikä siihen maaperään miinukset mahdu.
Toinen ihan yksinkertainen pointti on, että moni varmaan uskoo, ettei kukaan arvaa omia silikoneiksi ihan vain sen takia, ettei ihmiset näytä kiinnittävän niihin huomiota eivätkä mitään huomauta, vaikka ne huomaisivatkin. Tulee illuusio, ettei kukaan ole huomannut. Täällä silikoneista tulee ihan epärealistinen kuva.
Itselläni on silikonit ollut jo vuosia, enkä ole ikinä kohdannut minkäänkaltaista tuomitsemista, vaikka olen avoimesti ihmisille niistä kertonutkin. Siis, en ennen ,kun löysin tämän palstan. Onkohan vain niin, että netissä on helpompi arvostella ja tuomita ihmisiä, kun ovat tuntemattomia... tiedä häntä.
Mitä silikonien luonnollisuuteen tulee, voin tietysti puhua vain omasta puolestani. Omani ovat kokonaan rintalihaksen päällä ja ovat näin ollen mielestäni luonnollisemmat, kuin lihaksen alla olevat. Liikkuvuus on parempi, sekä laskeutuvat luonnollisemmin, niin,että rinnan alle tulee poimu. Ensimmäiset implantit kun otin, olin kohtuullisen hoikka, joten alasti ollessa niistä kyllä saattoi huomata, että ovat silikonit. Nyt iänmyötä, kun painoa on tullut lisää, voin vannoa, ettei niitä erota oikeasta silmämääräisesti, muuten kuin siitä, että ovat turhan kiinteät ja pystyt kolmekymppiselle naiselle. Implantin reunoja ei tunne edes tunnustelemalla, johtuu tietysti siitä, että omaa rasvaa on päällä sen verran. Mutta en edes yritä väittää, että tuntuisivat silti aidoilta, ovathan ne tietysti paljon kovemmat, kuin luonnolliset rinnat.
Onhan se selvää, että parhaiten silikonit sulautuvat sellaisille ,kenellä on rinnoissa jo ennestään rasvaa. Toisaalta, yleensä juuri hoikilla,rinnattomilla naisilla on suurempi tarve hankkia silikonit.
Joka tapauksessa, itse olen todella tyytyväinen silikonirintoihini, pidän niitä parempana, kuin oikeita omiani. Tottakai luomut, pystyt, isot ja kiinteät olisivat parhaat, mutta sellaisista ei ole tarvinnut kuin haaveilla, joten itselleni nämä ovat toiseksi paras vaihtoehto. Tästäkin voi toki olla montaa mieltä :)
Se on fakta, että silikonit voivat olla huomaamattomat tuhdimmalla. Eniten niiden puolesta mesoavatkin ne hoikat rinnattomat, joilla ei ole päällä mitään muuta kuin se lihas, eli ne joilla ne kaikkein vähiten voivat todellisuudessa olla luonnolliset.
silikoneja ei huomaa niin helposti, koska ne ovat piilossa läskien seassa. Kaikilla muilla silikonit erottuvat aina selvästi.
No ei nyt lihava tarvitse olla, kunhan ei ihan hoikka ole. Tosin yleensä silikoneja ottavat ovat, se on totta.
Itse olen enemmän kuin tyytyväinen isoihin silikoinirintoihin josta kuka tahansa huomaa että ne eivät ole aidot. Ne ovat aiheuttaneet ihastumista ja vihastumista mutta mulle ne on just buenot. En edes lähtisi väittämään että nämä näyttäisi luomuilta. Kun kerran otat yhtään isommat silikonit, ne herättävät esim. uimahallissa huomiota epäaidolla ryhdillä ja muhkeudellaan ja riskinä on jopa se että palaat lähtökuoppaan: et kehtaa liikkua enää ihmistenilmoilla kuten et pienine rintoinesikaan. Kaikki on omasta asenteestasi kiinni.
vastustaa sen takia kun ne on rumat..Vaikka moni nainen sanookin että hankkii ne vaan itsensä takia,niin ei sovi unohtaa sitä tosiasiaa että ne näkyy myös muille.
Vain harvoista silkkareista voi väittää että ne ovat rumat. Minustakin silkkarit voi olla rumat silloin kun ne näyttävät irrallisilta palloilta, eli ovat ylikokoiset. Suurin osa suomalaista naisista laittaa maltillisia implantteja, eikä silloin rintoja voi sanoa rumiksi.
Se onkin jännä juttu, että luomurinnoissa kauneutta on kiinteys ja terhakkuus, jotka taas on silikoneissa juuri ne negatiiviset asiat, siinä että niistä ne erottaa. Ne ovat ikäänkuin "kauniimmat kuin aidot".
Mikä sitten on lopultakin kaunista, se on katsojan silmässä.
Ei kun liika on liikaa.
Mutta mikä on liikaa? Omat silikonirintani ovat pienen C:n kokoiset ja näyttävät samalta kuin samankokoiset luomurinnatkin.
Se on minustakin liikaa jos hentoon varteen tungetaan lähes litran implantit ja rinnat muistuttavat palloja.
Mitenhän tuon nyt rautalangasta vääntäisi...
Jos yrittäisin verrata tilannetta vaikkapa meikkaamiseen. Hillitty huomaamaton meikkaaminen vois olla sama kuin hyvät rintaliivit. Siinä kohtaa kun meikki alkaa olla tyyliä Johanna Tukiainen, ollaan silikonirinnoista. Ei ole enää nättiä. Liika on liikaa. Johannakin luulee olevansa noissa maaleissaan kaunis.
"Omat silikonirintani ovat pienen C:n kokoiset ja näyttävät samalta kuin samankokoiset luomurinnatkin."
Höpö höpö, ellet sitten ole alunperin iso B ja laittanut aivan olemattoman, alle desin implantin. Sitten ehkä, mutta ei välttämättä. Luomu-C ja silikoni-C nyt vaan ovat erilaiset. Tulihan tähänkin keskusteluun taas tällainen tapaus.
Mutta uskohan tunnetusti kaataa vuoria.
Uskot kuin vuoreen että kohtuullisen kokoisetkin silikonirinnat ovat aina rumat ja silkkarin näköiset. Mutta kun on pätevä lääkäri ja pysytään kohtuullisessa kuppikossa ja implantissa, pitää olla erityisen pätevä jos huomaa silkkarit. Osaatko perustella jotenkin mihin kiinnität huomion "muka" silikonirinnoissa?
Jos ne luomuC:t on imetyksessä tyhjentyneet rinnat, on ne tietenkin erinäköiset kuin ryhdikkäät C-kupin luomurinnat. Mutta väitän että jos olen rinnakkain ryhdikkäät luomuC:t omistavan kanssa, eroa ei huomaa.
Miksi ihmeessä ihmiset väittää että silkkarit voi huomata aina. Netissä ja julkkiskuvissa esitellään eniten ylikokoisia silikonirintoja. Olen joskus ihmetellyt kuinka joku väittää jostain kuvasta tunnistavansa kohtuullisen kokoiset silikonirinnat, vaikka minä en olisi tuohon pystynyt. Ellei olisi tiennyt niiden olevan silikonit, ei taatusti olisi pystynyt tunnistamaan. Olen sentään aika usein käynyt saunomassa muiden naisten kanssa ja nähnyt jos jonkinlaisia rintoja (isoja ja pieniä) joten silmää on kertynyt luomurinnoista. Luonnossa en ole nähnyt ketään muuta silkkaririntaista kun en ole nähnyt alastomana tuttaviani joilla on silkkarit (vaatteet ja rintsikat päällä ei voi arvioida).
Mutta jokainenhan voi uskoa mihin haluaa -sinäkin.
Vastakkainasettelua. Usein tulee sitä negatiivista mustavalkoista kommenttia henkilöiltä, joilla on täysin silikonivastainen ajatusmaailma. Minäpä heitän myös lusikkani soppaan ja kysyn entä sitten , kun luomurinnat ovat rumat? Minun luomurintani ovat sairaanrumat ja olen nähnyt uimahallissa vieläkin rumempia. Niin, mutta saako luomurintoja haukkua rumiksi ja miksi ei saisi?Ja miksi rintoja, joiden ihon alla on silikoni-implantti saa haukkua rumiksi? Entä rintasyövän takia poistetun rinnan tilalla olevaa todella rumaa arpea ja melko oudon näköistä yksitissistä naista, saako sanoa rumaksi, kun on yksi luomu, ja toisella puolella punainen irvokas arpi, monesti sen päällä jokinlainen silikoni möhkäle?Entäs kun täällä monet sanovat, että luuletteko että mies kiihottuu silikoni tissin puristelusta niin kiihotuuko se mies sitten siitä kun ei ole rintoja tai rinnan tilalla on irtolisäke tai push -up liivit, onko liivien(lue vaahtomuovin puristelu) kiihottavaa? Silikoni implantti on sentään ihon alla ja sen päällä on oma iho ja oikea nänni.
Minun mielestäni luomurintakin voi yhtä hyvin olla ruma, ja sen saa sanoa samalla oikeudella kuin joku sanoo silikonilla tuunattua rintaakin. Nyt sitten on jokaisen omassa harkinnassa kaunistaako omaa rumaa luomua silikonilla, vai pitääkö rumat luomunsa. Samoin rintasyöpäleikattu itse päättää tyytyykö siihen mitä on jäljellä vai leikkauttaako itselleen selästä, vatsasta tai silikonista uuden rinnan tilalle. Siitäkin voi väitellä, että onko se oikein, pitäisikö tyytyä siihen mitä on luoja antanut tai ottanut, ja kaydä vain psykologillaNiinhän joka keskustelussa sanotaan pienirintaiselle tai rinnattomalle, että käytä rahat psykiatrin hoitoon, että vika on korvien välissä..Onhan se syöpäleikatuillakin itsetuntoasia samanlailla kuin sellaisella jolla ei koskaan ole rintoja ollutkaan tai ne ovat tyhjentyneet nahkapusseiksi imetyksen jälkeen.Mutta sitäpä ei kukaan koskaan kyseenalaista.....Pitäisi joskus jonkun nostaa kissapöydälle tässäkin asiassa, ja syöpäleikattujen hoidon maksaa veronmaksajat kokonaisuudessaan ja ne leikkaukset vaativat molempien rintojen leikkauksen koska toisestakin pitää saada samanlainen. Joten turhamaisuutta sekin. Kyllähän yhdellä rinnalla pärjää tai rinnattomana, eihän niitä tarvita seksiin, tai eihän naisen itsetunto tai naisellisuus ole rinnoista kiinni sen enempää kuin rinnattomana syntyneelläkään. Pitää vaan hyväksyä itsensä......
No, itse en ole tuota mieltä, heitinpä vain ajatuksia herättäviä kysymyksiä siitä miksi joku toinen on muka rumaa ja joku ei.Ja miksi jotain saisi sanoa rumaksi ja toista ei.Ja mikä korjailu on hyväksyttävämpää kuin toinen...Olen itse menossa kohotukseen pienillä implanteilla, tietäen riskit ja tiedän etteivät ole samankokoisten luomujen veroiset, mutta miljoona kertaa kauniimmat kuin nämä ruttuset nahkalipareet...ja mielestäni liian suuret oli ne luomut tai silikonit tai kovasti roikkuvat rinnat, eivät ole kauniit, mutta ne ovat jokaisen ikiomat, ja oma asia.
No niin. Ketjun tarkoitus ei ollut keskustella siitä, kannattaako silikoneja hankkia vai ei. Itsekin sellaiset omaavana koen, etä se on päivänselvää että silikonit eivät ole plekästään huono juttu, jos omia rintoja ei lainkaan ole.
Tarkoitus oli saada aikaan keskustelua tästä mustavalkoisesta asettelusta, että silikonit ovat joko maailman hirvein asia tai täydelliset- ja tyytyväisenä totean, että ketju on ollut mielenkiintoinen.
Tuossa pari viime päivien tyypillistä kommenttia asettelusta "kamalaa vs. ihan kuin aito":
"silikonien hankkiminen olisi maailman turhamaisin, lyhytnäköisin ja tyhmin teko"
"Omat silikonirintani ovat pienen C:n kokoiset ja näyttävät samalta kuin samankokoiset luomurinnatkin"
Eli kyllä tämä ilmiö elää ja voi hyvin...
Olen itse menossa ottamaan silikonit heinäkuun lopulla rinnattomuuteni takia ja siitä johtuvan huonon itsetunnon takia. Vaikka kuinka monet kerrat on tehnyt mieli vääntää itkua sovituskopissa kun pienimmätkin rintaliivit tai bikinit ovat liian isoja. Ja olen siis käyttänyt aina hieman liian isoja rintaliivejä ihan vaan sen takia, että saisin edes vähän muotoa näkyviin paidan alta.
Tiedostan kyllä kaikki riskit ja myös sen, että niistä ei tule niin luonnollisen tuntuiset ja näköiset. Paljon mieluummin ottaisin vaikka B-kupin luomut, mutta silikonit ovat silti parempi vaihtoehto kuin nykyinen rinnattomuuteni. Minulle tullaan todennäköisesti laittamaan koon 175 cc implantit, jotka eivät ole mielestäni yhtään liian isot.
Ihan täysin itseni takia menen leikkaukseen. Jos välittäisin muiden mielipiteistä, niin jättäisin menemättä, sillä tuttavapiirissäni on paljon ihmisiä, jotka ovat tällaisia kauneusleikkauksia vastaan. Suuri osa on sitä mieltä, että luomut ovat aina parhaimmat oli ne sitten kuinka pienet tai rumat (niin kuin omani). Yhdessä vaiheessa meinasin olla ollenkaan varaamatta leikkausta, koska mietin liikaa muita. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että vaikka muut pitäisivät rintojani ihan hyvinä, niin se ei kuitenkaan tule muuttamaan omaa käsitystäni. Tulisin inhoamaan niitä jatkossakin. Olen siis menossa leikkaukseen ja olen erittäin tyytyväinen tähän päätökseen.
Kiva kuulla. Usein silikonit ovat oikea valinta. Keskustelunavaus ei kuitenkaan koskenut sitä.