ihmiskehossa on monenlaisia asioita. onko se koottu vääristä komponenteista, ajattelen lähinnä rasvaa, sitä on toisissa enemmin ja toisissa vähemmin mutta jonkinverran kaikissa. mikä on suht. normipainoisen ihmiskehon rasvan koostumus. kumpi on lähempänä ihmistä rasvakoostumukseltaan eläin vai kasvi. onko sian rasva lähempänä ihmistä kuin rypsin. onko ihmisen rasvakoostumus väärä ja onko se muutettava joksikin muuksi, esim rypsirasvaksi.
ihmisen rasvat, mitä ne ovat
___________________-
13121
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
niinpä,
miksi muuten se lisärasva ihmisessä on sitten pahasta, kun se eläinrasva on niin hiiiirveän terveellistä.
Eläinrasva on terveellistä ja luonnollista energiaa joka ei aiheuta ongelmia sokeritasapainossa. Siasta sitä saa helposti herkullisessa nautittavassa muodossa. Ihmistä ei ole tarkoitettu syötäväksi.
...ihmiskehossa on monenlaisia asioita. onko se koottu vääristä komponenteista, "
Näinhän nämä Turun STRIP-miehet ja Kuopion Margariinityöväenopiston väki väittää. Tutkija Prof. Helena Gylling ehdotti rintaruokinnan sijaan vauvalle rypsiöljypohjaista korviketta, johon tietysti Prof. Kovanen sekoittaisi satiineja ;))
Ihmisen rasva on eläinrasvaa, suhteellisen kovaa siis. Tuolla ei vaan voi perustella sitä, että ravintorasvana eläinrasva olisi terveellisempää. Se täytyy todeta tilastollisilla, fysiologisilla ynnä muilla seikoilla.
Kyse on ravinnon varastoimisesta sellaiseen muotoon, että se on helppo käyttää energian lähteenä tarvittaessa. Vaikka miten käyttäisi rypsiöljyä niin se vaikuttaa vain vähän ihmisen rasvahappokoostumukseen. Ihan samoin kuin sialla. Terveysvaikutukset syntyvät muuta kautta.
Sialle ei syötetä lainkaan eläinrasvaa ja sen rasva on kuitenkin eläinrasvaa. Rypsiä syöttäessä se muuttuu vain vähän.
ilmeinen ristiriita. 5000v syöty viljoja, eipä olla totuttu geeneiltämme niihin, on kaikenlaista kremppaa monella suolistossa, keliakia ynnä selittämättömiä oireita joihin ei ole kehitetty tutkimustapoja joilla ne havaitaan. viljojen poisjättäminen kuitenkin poistaa myös oireet ja olo paranee. ei ole tieteellisesti löydetty syytä mutta näin vain on käytännössä, eli emme ole sopeutuneet viljoihin 5000vuodessa. kuinka me olemme sopeutuneet kasvirasvoihin 20vuodessa, onko kasvirasva jotain mihin sopeudumme näin lyhyessä ajassa ja äidinmaito ja kauhistus lehmän maito ne ovatkin väärin koostettuja varsinkin äidinmaito, ainakin kolera-kovasen ja perässähiihtäjien mukaan. miksi eivät haasta vastuullisia vastaamaan käräjille teoistaan. jotenkin perustelut ihmisen ravitsemuksen ihanteelisesta koostumuksesta muistuttavat komiteamietintöä jossa edustus on rasvajaostossa enemmistö unileverin, vähäiseltä osin raision sekä rypsinkasvattajien, päätöksien kirjaajina toimivat hyvää palkkaa edellisiltä nauttivat ravitsemuksestä päättävät virkamiehet, jotka luulevat päättäneensä koko asian.
kylläpä me sopeudumme ravitsemuksen muutoksiin nopeasti toisinaan, toisinaan emme 5 000vuodessa.
Ihmisten viljan syönnin aloittaminen vaihtelee suuresti. Intiassa on yli 20 000 vuotta vanhoja kaupunkiraunioita ja viljaa on kulutettu paikoittain paljonkin ennen tuota. Esimerkiksi suomalaisten geenistö on sellainen, että suhteellisen moni on keliaatikko verrattuna vaikkapa lähi-itään.
Eläinrasvaa on laajemmassa mitassa käytetty ihmisravinnoksi vain muutama sata vuotta. Kasvirasvaa taasen hyvinkin pitkään.
Epigeneettisesti muutoksia tapahtuu yhdessä sukupolvessa mutta geenimuutokset vievät pitkän aikaa mikäli geenistä ei ole tavattomasti haittaa tai hyötyä. Dominoivuus vs. resessiivyyskin aiheuttaa vielä omat lisänsä tähän.
Ainoastaan rypsistä ei ole pitkää kokemusta. Se kun on käytännössä vain 40 vuotta vanha jalostustyön tulos. Jalostamaton rypsi on aika pahaa ja sitä ei ole käytetty juurikaan ravinnoksi (Japanissa kyllä, siellä ei ollut valinnanvaraa).
"Eläinrasvaa on laajemmassa mitassa käytetty ihmisravinnoksi vain muutama sata vuotta. Kasvirasvaa taasen hyvinkin pitkään."
No mutta mistäs moinen tieto??
terv Veijo
niinpä niin,
väitätkös nyt sitten että kasvirasvoja on käytetty vain 20 vuotta.
Ei sen puoleen ihan hyvä propagandapuhe.
1 2. kp
laitat TAAS omia tyhmyyksiäsi ja luulojasi minun suuhuni.
terv. Veijo
kuinka kauan rypsiöljyn on oltava suljettuna läpinäkyvään muovipulloon neonvaon loisteessa, onko kyseessä sama asia jota käytetään viskin, viinin ym juomien kypsytyksessä. tosin viinit ovat kellareissa joiden valonsaanti lienee säänneltyä ja säilytysastiat valoa läpäisemättömät samoin aktivoiko valo rypsiöljyn ominaisuuksia samoin kuin aurinko ihmisen kehon vitamiinituotantoa. koska sato rypsistä korjataan syksyllä onko valon saanti tuotteelle turvattu koko prosessoinnin ajan vai katkeaako se jossain välissä ennen tuotteen pääsemistä kaupan hyllyyn lopullista valoaktivointia saamaan. koska energia on kotoisin auringosta rypsin kasvukaudella, mikä merkitys valonlähteen muuttumisella keinovaloksi on tuotteen ominaisuuksiin, ja onko valon saanti optimaalista taajuutensa ja värinsä suhteen. lieneekö aiheellista siirtää rypsiöljypullot ikkunalaudalle saamaan aurinkoa pelargorgonioiden viereen kaupan kelmeän neonvalon aiheuttamien kypsymishäiriöiden korjaamiseksi.
Rypsiöljy pitäisi itse asiassa pakata huonommin valoa läpäisevään pulloon. Onneksi kaupoissa kierto on nopeaa. Neonvalo ei olisi ongelma koska siinä ei ole ultraviolettisäteilyä mutta loisteputkista sitä tulee ihan reilusti.
Viinin ja viinojen kypsytys perustuu lisääntyneeseen reaktiopinta-alaan puutynnyreissä. Ilman happea tarvitaan myös. Ruokaöljyt eivät juurikaan reagoi ilman hapen kanssa koska ne ovat suhteellisen stabiileja ja reaktiopinta-ala on pieni. Happi ei myöskään liukene öljyyn toisin kuin alkoholijuomissa olevaan veteen.
Loisteputkissa on runsaasti uv-säteilyä kuten auringonvalossakin. Loisteputkissa uv-valosta muutetaan suurin osa näkyväksi valoksi loisteaineiden avulla.
Kasvit käyttävät auringonvalosta lähinnä punaista ja sinistä valoa, loppu heijastetaan pois. Tässä suhteessa keinovalo voi olla parempaa kuin auringonvalo koska ylimääräistä lämpöä ei tarvitse tehdä keltaisen ja vihreän valon muodossa.
Eli rypsiöljy pitää säilyttää mieluummin auringonvalon ulottumattomissa ja hapelta suojattuna jos haluaa säilyttää sitä pitkään, kypsyttäminen ei kannata.
Helpommin pilaantuvia öljyjä ovat sellaiset öljyt, joissa on kasviainesta mukana (oliiviöljy ja kurpitsansiemenöljy, esimerkiksi). Niissä on helpommin pilaantuvaa kasviainesta, joka myös lisää reaktiopinta-alaa. Ne pitäisi käyttää muutamassa kuukaudessa pois.
voi paketoidaan läpinäkymättömään pakkaukseen, jotkin ruokaöljyt värillisiin pulloihin.
onko rypsiöljy ominaisuuksiltaan sellaista että sen voi pakata halvinpaan mahdolliseen pakkaukseen ja säilyttää valolta suojaamatta kuten näyttää olevan tapana.
useimmat elintarvikkeet vaativat säilytyksen viileässä valolta suojattuna, poikkeuksena E-lisäaineistetut valmisteet, jotka nekin suojataan valolta esteettisen ulkonäön säilyttämiseksi.
Läpinäkyvyys ei ole ongelma koska tuhoa aiheuttaa lähinnä UV-valo. Se läpinäkyvä muovi voi pysäyttää sen ja olla silti läpinäkyvää näkyvän valon aallonpituuksilla.
Esimerkiksi olut pilaantuu auringonvalon vaikutuksesta todella nopeasti, parissa päivässä. Tässä suhteessa ruskea lasi on parempaa kuin vihreä.
Lisäaineet suojaavat huonosti valolta. Paremmin suojaavat mikrobiologiselta pilaantumiselta ja hapelta.
Hapen ja mikrobien suhteen on avainasemassa tuotteen vesipitoisuus. Paljon vettä sisältävät tuotteet kestävät huonosti useasti juuri tämän vuoksi. Tyypillisiä tuotteita ovat margariini, voi ja majoneesi.