Halusin kirjoittaa tänne minua pitkään vaivaavasta asiasta, jos teillä olisi ollut vastaavia kokemuksia tai neuvoja. Minulla on ystävä, jota pidän parhaana ystävänäni. Ystäväpiiriin kuuluu myös kolme henkilöä, jotka ovat parhaan ystäväni pitkäaikaisia ystäviä. Olemme kaikki ns. "hyvä jätkäporukka". Ystäväni on "porukan johtaja".
Vietän usein (lähes päivittäin) aikaa kahdenkesken ystäväni kanssa, ja tämä sujuu oikein hyvin. Viime aikoina olen kuitenkin alkanut miettimään ystävyyden syvempää olemusta, ja huomannut muutamia asioita mitkä vaivaavat minua. Tiedän että ystäväni usein mollaa muita ihmisiä "selän takana", tietoisesti tai ei tietoisesti, en kuitenkaan ole koskaan edes ajatellut/olettanut että hän puhuisi millään tavalla mitään pahaa itsestäni. Tosin, hän kyllä on kyllä (huumorimielellä?) mollannut pitkäaikaista ystäväänsä minulle.
Vietimme iltaa ystäväni & hänen pitkäaikaisen ystävänsä kanssa. Yhdessä vaiheessa sanoin yhden hölmön kommentin, jonka jälkeen huomasin että ystäväni katsoi toista ystävääni pitkään, selkeästi viestittäen että "ompa se idiootti". Vaikka asian noteerasin, se ei vaivannut minua ennen viime viikonloppua.
Olimme perjantaina koko kaveriporukalla baarissa. Illan aikana saunoimme ja heitimme läppää. Kaikinpuolin hauskaa, ja tasavertaista. MUTTA, kun olemme baarissa, ystäväni ei huomioinut siellä minua ollenkaan. Näin on ollut enemmmän tai vähemmän aina aiemminkin, mutta en oikeastaan ole kiinnittänyt asiaan huomiota. Olen yleensä aiemmin jutellut muille kaveriporukan tyypeille, mutta silti tuntuu että "jään porukan ulkopuolelle", kun porukan "johtaja" ei huomioi minua.
Viime viikonloppuna kuitenkin jäin laskemaan sitä, kuinka usein tämä "kaveriporukan johtaja" esim. tanssilattialla/muualla aloitti juttelun/lyhyen keskustelun (ääni kovalla) porukassa olleille: tunnin aikana yli 10 kertaa kaikille muille, mutta minulle ei kertaakaan. Lisäksi, muutamaan otteeseen kerroin hänelle jotain lyhyesti mutta hän ei käytännössä vastannut ollenkaan tai kääntyi juttelemaan muille.
Mistä tämä voisi johtua? Hän on baareissa iskemässä naisia, ja hänelle on tärkeää hänen "ulkoinen olemus" ja "mille hän näyttää". Voisiko olla että hän luulee "imagonsa laskevan" jos joku näkee että hän juttelee minun kanssa? Miksi? Itselleni se ei ole tärkeää miten muut minusta ajattelevat, mutta toki esim. pukeudun hyvin, joten siitäkään sen ei pitäisi olla kiinni.
Tuo baari-ilta meni itseltäni täydellisen vitutuksen puolelle ja totaalisen pilalle. Kun asiaa mietin, niin näin on käynyt usein aiemminkin. Tämä asia myös haittaa suuresti sikälikin, että itsekin sinkkuna olen baarissa etsimässä seuraa - se hieman vaikeutuu kun kaveriporukasta "jätetään sivuun".
Enkä nyt usko että muutun tylsemmäksi seuraksi baarissa. Vai, aiheuttaako alkoholi sen että ystäväni "todellinen minä" tulee esiin ja silloin hän on "itsensä", eikä pidä minua ystävänään?
Lisäksi lähiaikoina minusta on alkanut tuntua että hän on toisinaan yhteydessä minuun vain mikäli hän tarvitsee jotain. Olenko hänelle jotain muuta kuin todellinen ystävä? Puhuuko hän pahaa minusta selkäni takana? Ylireagoinko?
Mitä teen? Kerronko ystävälleni että asia vaivaa minua (mitä todennäköisemmin hän kertoo asian kaveriporukalle, en tiedä kuinka tämä vaikuttaa)? Onko olemassa jotain "testiä" millä voi testata onko hän todellinen ystävä? Jätänkö ystävyyden ja keskityn syventämään muita ystävyyssuhteitani?
Vietän usein (lähes päivittäin) aikaa kahdenkesken ystäväni kanssa, ja tämä sujuu oikein hyvin. Viime aikoina olen kuitenkin alkanut miettimään ystävyyden syvempää olemusta, ja huomannut muutamia asioita mitkä vaivaavat minua. Tiedän että ystäväni usein mollaa muita ihmisiä "selän takana", tietoisesti tai ei tietoisesti, en kuitenkaan ole koskaan edes ajatellut/olettanut että hän puhuisi millään tavalla mitään pahaa itsestäni. Tosin, hän kyllä on kyllä (huumorimielellä?) mollannut pitkäaikaista ystäväänsä minulle.
Vietimme iltaa ystäväni & hänen pitkäaikaisen ystävänsä kanssa. Yhdessä vaiheessa sanoin yhden hölmön kommentin, jonka jälkeen huomasin että ystäväni katsoi toista ystävääni pitkään, selkeästi viestittäen että "ompa se idiootti". Vaikka asian noteerasin, se ei vaivannut minua ennen viime viikonloppua.
Olimme perjantaina koko kaveriporukalla baarissa. Illan aikana saunoimme ja heitimme läppää. Kaikinpuolin hauskaa, ja tasavertaista. MUTTA, kun olemme baarissa, ystäväni ei huomioinut siellä minua ollenkaan. Näin on ollut enemmmän tai vähemmän aina aiemminkin, mutta en oikeastaan ole kiinnittänyt asiaan huomiota. Olen yleensä aiemmin jutellut muille kaveriporukan tyypeille, mutta silti tuntuu että "jään porukan ulkopuolelle", kun porukan "johtaja" ei huomioi minua.
Viime viikonloppuna kuitenkin jäin laskemaan sitä, kuinka usein tämä "kaveriporukan johtaja" esim. tanssilattialla/muualla aloitti juttelun/lyhyen keskustelun (ääni kovalla) porukassa olleille: tunnin aikana yli 10 kertaa kaikille muille, mutta minulle ei kertaakaan. Lisäksi, muutamaan otteeseen kerroin hänelle jotain lyhyesti mutta hän ei käytännössä vastannut ollenkaan tai kääntyi juttelemaan muille.
Mistä tämä voisi johtua? Hän on baareissa iskemässä naisia, ja hänelle on tärkeää hänen "ulkoinen olemus" ja "mille hän näyttää". Voisiko olla että hän luulee "imagonsa laskevan" jos joku näkee että hän juttelee minun kanssa? Miksi? Itselleni se ei ole tärkeää miten muut minusta ajattelevat, mutta toki esim. pukeudun hyvin, joten siitäkään sen ei pitäisi olla kiinni.
Tuo baari-ilta meni itseltäni täydellisen vitutuksen puolelle ja totaalisen pilalle. Kun asiaa mietin, niin näin on käynyt usein aiemminkin. Tämä asia myös haittaa suuresti sikälikin, että itsekin sinkkuna olen baarissa etsimässä seuraa - se hieman vaikeutuu kun kaveriporukasta "jätetään sivuun".
Enkä nyt usko että muutun tylsemmäksi seuraksi baarissa. Vai, aiheuttaako alkoholi sen että ystäväni "todellinen minä" tulee esiin ja silloin hän on "itsensä", eikä pidä minua ystävänään?
Lisäksi lähiaikoina minusta on alkanut tuntua että hän on toisinaan yhteydessä minuun vain mikäli hän tarvitsee jotain. Olenko hänelle jotain muuta kuin todellinen ystävä? Puhuuko hän pahaa minusta selkäni takana? Ylireagoinko?
Mitä teen? Kerronko ystävälleni että asia vaivaa minua (mitä todennäköisemmin hän kertoo asian kaveriporukalle, en tiedä kuinka tämä vaikuttaa)? Onko olemassa jotain "testiä" millä voi testata onko hän todellinen ystävä? Jätänkö ystävyyden ja keskityn syventämään muita ystävyyssuhteitani?
Vastaukset 2
Vanhimmat
hei, olet siis mies puolinen..? Itse oon nainen, mut musta tuntuu kertomasi perusteella et kaverisi ei arvosta sua tarpeeksi... Onks hän 'normaali' kun ootte vain kahestaan?
Ootkohan liian kiltti hänelle?
Luepa toi kolahtaako yhtään..? Mulla on paljon saman tyylisiä kokemuksia yhteen "hyvään ystävään" ei olla tällä hetkellä enää..ollaan tauolla.
http://plaza.fi/ellit/ihmissuhteet/perhe-ystavat/ystavani-energiavaras?utm_source=plaza&utm_medium=relatedarticles
Tsemppiä!:) Luulen että sun kantsii yrittää keskittyä niihin muihin ystävyyssuhteisiin jos tilanteenne on se mitä luulen
Olet jo huomannut että kaverisi on sitä mieltä että hänen tulisi määrätä kaikkia porukasta. Tuon huomattuasi koko homma alkaa tympiä isomminkin. Sama kävi nimittäin itselleni. Oma kaveriporukkani tosin koostui naisista, mutta eipä sillä liene merkitystä. Juomani drinksut oli vääriä, en olisi saanut jutella miehille, tai ne joille juttelin olivat vääränlaisia. Jos ehdotin tanssimista oli biisi väärä, kun taas "kuningattaren" biisivalinnan aikana piti ehdottomasti kaikkien mennä HETI tanssimaan. Onneksi itselläni oli ryhmään kuulumattomiakin kavereita, joten saatoin jäädytellä hermojani heidän seurassaan.
En kyllä ihan äkkiä tajua miksi joku haluaa totella jotain toista ihmistä niin täysin, itse ainakin tilanteen huomattuani rupesin heti pistämään kapuloita tuon johtajan rattaisiin, mutta muut porukan jäsenet eivät ilmeisesti niin välitä siitä että joku käskyttää heitä. Vietä tosiaan aikaa muidenkin seurassa jos mahdollista, se saattaa jopa pistää tämän kingin kohtelemaan sinua vähän paremmin, kun hän huomaa ettet olekaan hänestä niin riippuvainen.