"merkitsee varsinaisesti ihmisen viettielämän keskusta, eli eläimellistä "minää", jota kuitenkin hallitsee/valvoo, eli hillitsee yliminä. Siis normaaleissa säännöllisissä oloissa näiden toimintojen välillä vallitsee tasapaino. Vietit toimivat omalla tasollaan, eli eivät näkyvällä tasolla pääse käyttäytymistä vallitseviksi. Silloinhan puhutaan hyvästä henkisestä tasapainosta.
Viettielämällä on mahtavat voimat, jotka vaikuttavat sielunelämäämme, ja siten tarpeiden paine määrää toimintaamme hyvinkin korkeissa henkisissä suorituksissamme. Viettien kerroksista me saamme ajatuksiimme käyttövoimaa juuri silloinkin kun syvästi ajattelemme ja suoritamme niistä kokoon saatuja toimintoja.
Mutta kun silloin tällöin "yliminämme" heikkenee, ja silloin alemmat tarpee aivan kuin itsenäistyvät. Näinhän tapahtuu usein esim, alkoholihumalassa, jossa keskushermoston ylimmät keskukset lamautuvat, ja silloin monet estot aivankuin laukeavat. Ja silloin palaudutaan aivankuin alemmille kehitystasoilletasoille, ja ihminen ei useinkaan enään hillitse itseään.
Eli tasapainon säilyttäminen on terveelle elämälle äärettömän tärkeää. Onhan se vaikeaa voimakkaiden viettien jännittämille luonteille, mutta sitä voi harjoittaa kehitämällä yläkerrostansa, niin sanottuja henkisiä korkeampitasoisia jopa "syvähenkisiä" tarpeita, ne patoavat alemmat viettielämät.
Tämä siksi, että ihmisessä hallitsee kaksi minää ylempi eli korkeampi minä-tahto ja alempi persoonallinen, eli "eläimellinen" minä joka suuttuu jos ei saa tahtoaan läpi, ja jopa raivostuu aivan mitättömistäkin seikoista, mutta sittemmin alistuu määrätyllä hetkellä korkeamman minän johtoon, ja on lempeä, kohtelias rakastava ja hellä. nämä molemmat asuvat samassa ihmisessä.
Viettielämällä on mahtavat voimat, jotka vaikuttavat sielunelämäämme, ja siten tarpeiden paine määrää toimintaamme hyvinkin korkeissa henkisissä suorituksissamme. Viettien kerroksista me saamme ajatuksiimme käyttövoimaa juuri silloinkin kun syvästi ajattelemme ja suoritamme niistä kokoon saatuja toimintoja.
Mutta kun silloin tällöin "yliminämme" heikkenee, ja silloin alemmat tarpee aivan kuin itsenäistyvät. Näinhän tapahtuu usein esim, alkoholihumalassa, jossa keskushermoston ylimmät keskukset lamautuvat, ja silloin monet estot aivankuin laukeavat. Ja silloin palaudutaan aivankuin alemmille kehitystasoilletasoille, ja ihminen ei useinkaan enään hillitse itseään.
Eli tasapainon säilyttäminen on terveelle elämälle äärettömän tärkeää. Onhan se vaikeaa voimakkaiden viettien jännittämille luonteille, mutta sitä voi harjoittaa kehitämällä yläkerrostansa, niin sanottuja henkisiä korkeampitasoisia jopa "syvähenkisiä" tarpeita, ne patoavat alemmat viettielämät.
Tämä siksi, että ihmisessä hallitsee kaksi minää ylempi eli korkeampi minä-tahto ja alempi persoonallinen, eli "eläimellinen" minä joka suuttuu jos ei saa tahtoaan läpi, ja jopa raivostuu aivan mitättömistäkin seikoista, mutta sittemmin alistuu määrätyllä hetkellä korkeamman minän johtoon, ja on lempeä, kohtelias rakastava ja hellä. nämä molemmat asuvat samassa ihmisessä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.