Näin perjantai-illan kunniaksi. Minulla on olutta. Menen tänään baariin parille.
Ja olen edelleen parisuhteessa, rakastunut ja onnellinen. Ei tätä voi sanoin kuvailla.
Ja olen edelleen parisuhteessa, rakastunut ja onnellinen. Ei tätä voi sanoin kuvailla.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Silirimpsis hei
Hieno homma! mullakin on olutta, eukkoo ei oo mutta olut korvaa sen puutteen.
Hah hah. Eino se jaksaa yrittää noita provoilujaan. Tulee tänne hieromaan AT-surkimusten naamaan onneaan. Tässä on opetus. Ei ole väliä vaikka olet maanisdepressiivinen adhd-juoppo ja panet satoja naisia, silti tai ehkä juuri siksi löydät onnen. Sen sijaan nämä kaappikatkerat kunnon miehet neitsythaaveineen saa tyytyä raivoonsa ja omaan käteensä.
Ei tää mitään provoilua ole. Kirjoitin van faktaa kun joku epäili että suhteeni menee kohta ohi. Ja on mulla vähän tylsääkin kun kaverin vaimo ei päästä sitä vielä ulos leikkimään.
Niin. Minä olen oikeasti... Rakastunut... Tai ainakin jotain hyvin lähellä sitä. Sen naisen lähellä tuntuu niin helvetin hyvältä, viihdyn sen kanssa. Ehkä opetus on se että bipojuoppokin voi löytää jonkun. Kuka vaan voi. Jonkun... oikeasti tärkeän. Sellaisen ihmisen jonka kanssa oikeasti tuntee tosi paljon, jonka vierestä on hyvä herätä. Jota kaipaa kun se ei ole lähellä. Jolle on mutkatonta jutella kaikesta, niistä kipeistäkin asioista. Jonka suuteleminen tuntuu ihan koko kropassa.
Raivolla tai vihalla tätä ei ehkä voi löytää, avoimin mielin voi.
Ja vaikka kuvalisitkin sen niin en silti voisi kuvitellakaan miltä se tuntuu.
Hyvältä. Se tuntuu todella hyvältä.
En ole tätä palstaa kauaa seuraillut enkä "tunne" sinua, mutta pisti silmään tuo bipo. Tunnistatko itse milloin rupeaa menemään liian lujaa? Siis tunnistatko mitkä tunteet on vielä terveitä rakkauden tunteita ja milloin se tunne siellä kropassa on jotain muuta?
Enkä halua kuulostaa siltä, että vähättelisin tunteitasi, kunhan olen utelias.
Joskus tunnistan, joskus en. Nyt tunnistan. En ole muuten kovin aktiivinen, olen itse asiassa tosi rauhallinen ollut viime aikoina.
Mitä ajattelit saavuttavasi sillä, että perustat oikein ketjun itsellesi, jossa julistat miten hyvin sinulla menee? Voisi kuvitella, ettei onnellisen ihmisen tarvitsisi korostaa onneaan asettamalla sitä meidän surkimusten kymmenennen piirin tyhjän arjen rinnalle.
Samaa kun kaikilla muillakin viesteilläni tänne. En mitään.
Paitsi tietysti provota ja saada huomiota.
(odottaakaa, kohta vastaan tähän kirjautuneena jotta voin väitellä lisää aiheesta jota rakastan eniten: itsestäni)
C'moon. Tunnethan itsesi paremmaksi ja suosiollisemmaksi. Tarvitset meidän huomiota saadaksesi sen tunteen päälle.
Mutta en ole kuin ne muut. Olisin surullinen jos sinulla misikin huonosti.
Vilpittömästi onnittelut että sulla menee hyvin ja oot suhteessa! :)
Nyt sitten Fuck off you fuckin' bratty little CUNT.
Ok?
Göstan sanoin:
"tänä iltana hyppää en, kun näin väkijoukossa vilaukselta sen, huivisi keltaisen. "
Parempi kohtalo minusta vaikka mennnä Libyaan sotimaan kuin koetella onneaan parisuhdemarkkinoillamme.
Mitä sä oikein touhuat, Eino?
Tulet tähän kontekstiin, mitä tämä palsta on, "ilmoittamaan", että vietät kivaa perjantai-iltaa baareillen, olet rakastunut ja olet sanoin kuvaamattoman onnellinen.
Normaaleja ja hyviä asioita sinänsä, mutta kuulijakuntasi on sinkut ja kuten hyvin tiedät, monet tällä palstalla ovat nimenomaan ongelmaisia saamaan mitään suhdetta.
Sama asia kuin terve rusoposki menisi kertomaan syöpää sairastavalle, miten kiva onkaan kun jaksaa kaikkea. Hyvä asiahan se on, että on terve, mutta... Tai kuin intohimoinen lenkkeilijä kuvailisi rullatuolipotilaalle juoksun terveysvaikutuksia ja enforiaa. Hyvä asiahan se on, että lenkkeilee, mutta...
Tämä konteksti - niin, teit sen tahallasi. Miksi??
Tykkään huomiosta ja siitä että mut huomataan. Sekä siitä että musta puhutaan. Ja myös siitä että mut huomataan. Siis MUT. MINÄ. EINO.
Oliko oikea ES vai trolli?
Oikea ES, kuinka niin?
Ainahan minä vietän perjantaita baareillen.
Tein sen tahallani. Siksi että moni on epäillyt etten kykene ihmissuhteeseen tai paremminkin etten edes halua sellaista. Ensimmäisen näyttää tässä tapauksessa aika. En väitä että puolentoista kuukauden tuntemisen perusteella tuntisin tyttöystävääni niin hyvin että voisin tietää kestääkö suhde loppuelämän ajan. Mutta väitän että se että olen sitoutunut häneen jo nyt näin vahvasti todistaa että haluan kyllä parisuhteen ja olen valmis jopa tekemään töitä sen eteen kun vain tapaan sopivan naisen.
Ehkä olisin kuitenkin voinut pitää tämän asian sisälläni, mutta... Aika näyttää.
En tosiaan ole näissä pidemmissä ja vakavammissa suhteissa kovin lahjakas (tuleeko tämä nyt oikeasti kenellekään yllätyksenä?) ja tämä on pisin ja vakavin suhteeni kahteen vuoteen. Nautin näistä tuntemuksista vaikka toisaalta pelottaa ihan helvetisti ja mietin että milloin se keksii minusta jonkun lopullisen vian jonka takia se päättää jättää minut. Mutta senkin näkee ajan kanssa. Hermostuttaa tietyllä tavalla, kun mulla on kuitenkin aika hyvä olla sen kanssa.
En aina oikein tajua sua, että haluatko vain ärsyttää. En minä ole epäillyt ettetkö haluaisi ihmissuhdetta enkä edes että et kykenisi sellaiseen. Ilmeisesti sulla kuitenkin on omat ongelmasi ja heikot kohtasi.
Ap viesti ei ollut suunnattu sinulle. Olen pahoillani jos se pahoitti mielesi.
Sinulle toivon pelkkää hyvää.
Niin, mutta minä ja työtön ATM (esim.) olemme ihan samiksii... joissain asioissa. Joissain.
Haistanko romanssia Vuosaaren suunnalta? En usko että työtön ATM tai ainakaan hänen palstapersoonansa pahastuu tälläisistä viesteistä. Sehän on... Miten sen nyt sanoisi... Se ei taida kirjoitella tänne mitään kovin vakavissaan?
Taitaa asua kissoineen Kannelmäessä, niin olen kuullut huhuja.
Tarkoitin syrjäytyneisyyttä, mutta oikeatsihan työtön ATM on feikki vain: on ainakin joitain kavereita, on sukulaisia, on ollut ajoittain töissä ja hän on käytetty mies.
Käytetty vielä? Voi voi. Kamalaa. Kannelmäki on myös aika kamalaa seutua.
En minä vihaa syrjäytyneitä ihmisiä. Olen omalla tavallani aika helvetin pihalla normaalista yhteiskunnasta minäkin. Tavallaan samaistun osaan tämän palstan kirjoittajista. Osasta pidän. Osaa taas pidän ääliöinä. Osaa pidän välillä ääliöinä, välillä tunnen empatiaa. Esimerkiksi Naisasialooseri on sellainen hahmo. Toisaalta erittäin paljon jotain muuta kun miellyttäviä tunteita herättävä, toisaalta taas vaan selvästi niin pihalla ns. normaalielämästä ettei sitä oikein vihatakaan voi.