Pyytäisin asiallisia kommentteja pieneen ongelmaan.
Olen ollut pari vuotta yhdessä miesystäväni kanssa. (Emme asu yhdessä, olemme kolmekymppisiä).
Päällisin puolin on mennyt ihan hyvin, mutta luottamuspula on vallinnut jo jonkin aikaa. Ei kumpikaan olla petetty fyysisesti, mutta mieheni puolelta taas henkinen pettäminen on alkanut tuntumaan hyvinkin raskaalta.
Esimerkkinä voisin kertoa : hänellä on paljon menoja. Siis uskomattoman paljon menoja. Osa minua ei haittaa pätkän vertaa, mutta sitten on tämä toinen puoli. Näemme nykyään hirvittävän harvoin, ja nekin pienet hetket kun olemme yhdessä, hän jaksaa muistuttaa minua siitä kuinka sen, ton ja tuon kanssa olisi paljon parempaakin tekemistä. ja sitten suunnittelee menonsa niin ettei meille jäisi yhteistä aikaa juuri ollenkaan.
Ei tuo nyt vielä mitään, mutta sitten kun hän tosiaan lähtee näille reissuillensa ja sanoo esim. soittavansa, saattaa mennä montakin päivää niin ettei hänestä kuulu mitään, ja sitten kun itse otan yhteyttä harmistuneena, hän suuttuu minulle ( syyksi sanoo sen että joo, kyl mä tiesin et piti soittaa,ei sitten tullu otettua yhteyttä, mitä sitten).
Jos erehdynkin kysymään että miten mun sitten olis pitänyt suhtautua, niin saan vastaani kylmän : "hyväon, erotaan sitten"-lauseen.
No, me sitten tässä yksi päivä ehdotin eroamista, niin hän huusi mulle kurkku suorana : " tajuatko että mä rakastan sua ja valehtelin ja petin luottamusta vain siksi että rakastan". hmm...mitenhän on? jos hän itse on kokoajan valmis eroamaan, niin kuinka ihmeessä tuo sitten pitäisi tulkita?
Pyysin häntä poistamaan mut fb:stä, mun numeron ja kaiken mahdollisen. sanoi tekevänsä niin ja myöhemmin ilmoitti ettei halua tehdä sitä. sanottakoon vielä, että olen tehnyt hänelle sen selväksi että jos erotaan, niin kaveria musta ei tule koskaan saamaan.
Olen ollut pari vuotta yhdessä miesystäväni kanssa. (Emme asu yhdessä, olemme kolmekymppisiä).
Päällisin puolin on mennyt ihan hyvin, mutta luottamuspula on vallinnut jo jonkin aikaa. Ei kumpikaan olla petetty fyysisesti, mutta mieheni puolelta taas henkinen pettäminen on alkanut tuntumaan hyvinkin raskaalta.
Esimerkkinä voisin kertoa : hänellä on paljon menoja. Siis uskomattoman paljon menoja. Osa minua ei haittaa pätkän vertaa, mutta sitten on tämä toinen puoli. Näemme nykyään hirvittävän harvoin, ja nekin pienet hetket kun olemme yhdessä, hän jaksaa muistuttaa minua siitä kuinka sen, ton ja tuon kanssa olisi paljon parempaakin tekemistä. ja sitten suunnittelee menonsa niin ettei meille jäisi yhteistä aikaa juuri ollenkaan.
Ei tuo nyt vielä mitään, mutta sitten kun hän tosiaan lähtee näille reissuillensa ja sanoo esim. soittavansa, saattaa mennä montakin päivää niin ettei hänestä kuulu mitään, ja sitten kun itse otan yhteyttä harmistuneena, hän suuttuu minulle ( syyksi sanoo sen että joo, kyl mä tiesin et piti soittaa,ei sitten tullu otettua yhteyttä, mitä sitten).
Jos erehdynkin kysymään että miten mun sitten olis pitänyt suhtautua, niin saan vastaani kylmän : "hyväon, erotaan sitten"-lauseen.
No, me sitten tässä yksi päivä ehdotin eroamista, niin hän huusi mulle kurkku suorana : " tajuatko että mä rakastan sua ja valehtelin ja petin luottamusta vain siksi että rakastan". hmm...mitenhän on? jos hän itse on kokoajan valmis eroamaan, niin kuinka ihmeessä tuo sitten pitäisi tulkita?
Pyysin häntä poistamaan mut fb:stä, mun numeron ja kaiken mahdollisen. sanoi tekevänsä niin ja myöhemmin ilmoitti ettei halua tehdä sitä. sanottakoon vielä, että olen tehnyt hänelle sen selväksi että jos erotaan, niin kaveria musta ei tule koskaan saamaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
No ei se sua rakasta jos se ei haluu viettää sun kaa aikaa. Kaverit ei voi olla tärkeämpi juttu kuin sinä, jos rakastaa toista. Ja jos se sulle huutaa tolleen niin kannattaa vaihtaa miestä. Tai sanot sille suoraan että et tykkää huutamisesta.
Keskustella voi ilman huutamistakin järkevästi!
Minä ainakin viettäisin tyttöystävän kanssa aikaa tarpeksi. kavereita voi kyllä nähdä ja sillen, mut jos kaverit menee edelle nii ei kannata edes seurustella.
Joo tota toi on kyl todella törkeää >:(! Mä en kyl jaksais tollasta yhtään!
Siis nyt otat ton asian ihan tosissaan ja sanot ihan suoraan että nyt me jutelllaan ja puidaan tää asia niin että tää on selvä! Jos hän alkaa tohon jotain änkyttämään niin anna olla ! Älä ota mitäään yhteyttä häneen. Lähetä korkeintaan viesti että tää meidän juttu on ohi jos ei voida keskustella asiaa selväks että missä mennään. Oot niin kauan pois sen luota.. ei mitään yhteydenottoa siihen. Jos hän ei ota sinuun mitään yhteyttä tämänkään jälkeen ei häntä voisi vähempää kiinnostaa missä olet, mitä teet yms!
Jos hän sitten ottaa yhteyttä ja haluaa keskustella niin sanot ihan suoraan miltä susta tuntuu! Sanot että ei tästä tule yhtään mitään jos sua ei kiinnosta mun seura ja oot eroomassa heti jostain kysymyksestä. Sanot että tää ei oo oikein sua kohtaan. Joko hän ymmärtää että on tehnyt väärin jolloin hänh oikeesti rakastaa sua. Jos hän ei ymmärrä niin sano että sä ansaitset parempaa ja lähdet kävelemään ihan pää pystyssä !
Vaikuttaa kyllä siltä että ei tuo tuosta se kummemmaksi muutu. Kokeilepa seuraavan kerran, miten kauan menee enen kuin ottaa yhteyttä. Älä kiusallasikaan soita itse. Sitten jos hän soittaa, teeskentele hämmästynyttä: Ai, haluutsä kuitenkin jatkaa vielä mun kanssa? -Mitä nää reissut muuten on - tiedätkö varmuudella, missä ja keiden kanssa hän on?
Olen ihan samaa mieltä kuin edellinen, eli ansaitset parempaa!
No eihän se mitään seurustelua ole, jos olet ajanviettoseurana hänen tärkeysjärjestyksessään huonoin! Tuossa vaiheessa on ihan sama, mitä tekee, onko kuviossa muita naisia vai pelkästään kavereita, mutta sinusta hän ei ole kiinnostunut. Unohda koko niin sanottu mies.
FB:stä saat hänet itsekin poistettua kaverilistaltasi, tarvittaessa blokattua, jos yrittää sitä kautta silti häiriköidä.
Valehteli ja petti luottamuksesi koska rakastaa...?? Ihmeellistä manipulointia, ei mitään muuta!
Ansaitset miehen joka kunnioittaa sinua, haluaa viettää kanssasi aikaa, ja on valmis kompromisseihin (eikä vain manipuloimaan sinua että saa oman tahtonsa läpi).