En löytänyt aiheelle sopivaa palstaa, joten laitan tänne viestini. Naisilta haluan kysyä yksinkertaisesti, että millaisia ajatuksia teissä herättää 27-vuotias mies, jolla on poikuus vielä tallella? Voiko tälläista tapausta edes sanoa mieheksi?
Itseäni ei asia haittaa lainkaan, koska tiedän syyt miksi asia on näin, se hieman ihmetyttää tosin, koska olen komeaksi kehuttu, että kuinka silti ei ole vielä tultu oltua sängyssä kenenkään kanssa. Tilaisuuksia olisi ollut, mutta kukaan ei ole kiinnostanut tarpeeksi/oikeastaan tippaakaan. Ongelmani itseni mielestä on, että kiinnostun jotenkin ehkä voisi sanoa, tunnevammaisista ja/tai varatuista naisista. Loogistahan on että varatuista kiinnostuu, koska he käyttäytyvät tietyllä tapaa itsevarmasti, koska heidän ei tarvitse viehättää ketään. Mutta olen tähän asti kyllä havainnut, että varatut naiset ovat minusta useimmin kiinnostuneita kuin sinkut, tiedä sitten mistä johtuu. Mutta naisilta toivon asiallisia ja ennen kaikkea rehellisiä vastauksia!
Itseäni ei asia haittaa lainkaan, koska tiedän syyt miksi asia on näin, se hieman ihmetyttää tosin, koska olen komeaksi kehuttu, että kuinka silti ei ole vielä tultu oltua sängyssä kenenkään kanssa. Tilaisuuksia olisi ollut, mutta kukaan ei ole kiinnostanut tarpeeksi/oikeastaan tippaakaan. Ongelmani itseni mielestä on, että kiinnostun jotenkin ehkä voisi sanoa, tunnevammaisista ja/tai varatuista naisista. Loogistahan on että varatuista kiinnostuu, koska he käyttäytyvät tietyllä tapaa itsevarmasti, koska heidän ei tarvitse viehättää ketään. Mutta olen tähän asti kyllä havainnut, että varatut naiset ovat minusta useimmin kiinnostuneita kuin sinkut, tiedä sitten mistä johtuu. Mutta naisilta toivon asiallisia ja ennen kaikkea rehellisiä vastauksia!
Vastaukset 41
Vanhimmat
Ei herätä minkäänlaisia ajatuksia, koska tapanani ei ole pohtia toisten ihmisten poikuutta tai neitsyyttä.
Herää muutama kysymys:
1. Mikä on seksuaalinen halukkuutesi ylipäätään? Kaipaatko naista siksi, että saisit hänestä ystävän JA seksikumppanin? Itseäni pelottaisi juuri tuo, että viihdyt enemmän "hanskalla" kuin naisen kanssa sängyssä.
2. Pelkäätkö sitoutumista? Ihastutko varattuihin juuri siksi, että se on turvallinen ihastumiskeino, kun hän ei kuitenkaan antaudu. Pelkäätkö siis muutosta, minkä seurustelu/seksi voisi aiheuttaa?
Baarissa flirttailee paljon todennäköisemmin varattu/seksiseuraa etsivä kuin neitsyt, koska tod.näk. neitsytnainenkin pelkää neitsyyden menetystä. Baari saattaa vielä just ja just olla sinun ikäiselle kohtuullinen paikka etsiä seurustelukumppania. kun ikää tulee lisää, baarissa ei tosiaan juurikaan niitä sinkkuja ole.
Minulle jäi epäselväksi se, että mitä kirjoituksellasi haluat sanoa? Onko neitsyys sinulle ongelma? Minusta se ei ole ongelma, ellet itse pidä sitä ongelmana. Se voi olla ongelma, jos se johtuu jostakin tietystä syystä (esim. olet enemmän bimies tai olet niin nirso, ettei kukaan kelpaa sinulle). Pitkässä sinkkuudessa/neitsyydessä on myös se vaara, että vuosien/Vuosikymmenien kuluessa neitsyyden menetys ja seksielämä alkavat mielikuvituksessa elämään omaa elämäänsä, jolla ei ole mitään tekemistä tosielämän kanssa. Esim. pelkkä pornon katselu ei tuo oikeutta sille, millaista RAKASTELU on. Se ei myöskään tuo esille sitä, millaiselta nainen tuntuu, miltä hän tuoksuu/maistuu jne. Monet asiat myös vaativat opettelua.
Hyvä että avauduit. Varatut naiset voivat pitää sinusta sen takia, että sinussa on poikakaveriainesta, tunnut viehättävältä.
Haluatko naista ollenkaan, vai mikä on pitänyt sinut erossa heistä? Luulisi että voisi olla hyvä kokemus harrastaa seksiä jonkun kanssa, vaikka ei siinä olisi tunnetta niin paljon mukana, varsinkin jos näet poikuutesi ongelmaksi.
Minusta olisi hyvin posiviitista kuulla että mies ei ole hyppinyt sänkyyn kenen tahansa naisen kanssa vaan olet mieluummin pysynyt kokemattomana... se on paljon parempi kuin että olisi hyppinyt sängystä sänkyyn ja harrastellut irtosuhteita. Sellaisen miehen vähän haaveilin löytäväni mutta löysin sen joka niitä irtusuhteita on harrastanut, ja minä taasen ennen tätä miestä olin täysin kokematon. Kyllähän se joskus kalvaa mielessä, että millainen mies seksin perässä juoksee, mutta yritän vain olla ajattelematta.Olisi paljon rauhallisempi olo jos molemmat olisivat samalla tasolla sen suhteen... vaan elämä on monimutkaista ja seilaa minne sattuu kenenkin kohdalla.
Tässähän on nimen omaan oleellista se, että miehellä olisi ollut tilaisuuksia seksiin vaikka kuinka paljon, mutta hän ei ole silti mennyt itse seksiin asti. Jos taas kyse olisi siitä ettei miehelle olisi ollut edes tarjolla seksiä, niin kyse olisi auttamattomasti toivottomasta tapauksesta.
Neitsyys / poikuus ei ole aikuiselle mikään ongelma. - Siitä puhumattomuus voi olla.
Sehän ei myöskään tarkoita sitä, ettetkö olisi käyttänyt vehjettäsi. Ainakaan toivottavasti ? Useimpien urologien mielestä nimittäin on ehdottoman hyödyllistä, että jokainen mies pitää elimensä seksuaalisesti (ja turvallisesti) aktiivisena. Erektiossa penis täyttyy happirikkaalla verellä ja happi on välttämätöntä sen valtimoiden pehmeälle lihaskudokselle. - Hapen puute voi lopulta aiheuttaa kollageenin muodostumista, mikä taas tekee erektiosta vai ihanan muiston...
Kiitos vastauksista. En halua kirjoituksellani sanoa tai todistella mitään. Aivan kuten kaikki ihmiset, toivon löytäväni elämänkumppanin. Totuus on kuitenkin, että tiedän olevani kaveripiirissäni ainut, joka ei ole vielä ollut sängyssä kenenkään kanssa. Mitään ongelmia tämä asia ei ole aiheuttanut, hivenen kyllä kuitenkin tunnen olevani ulkopuolinen. Ennen kaikkea hiukan kateellinen, koska parhaimmilla ystävilläni on naikkoset löytyneet. Viihdyn "hanskalla" aivan kuten kaikki miehet ja olen muutenkin terve.
Rakkaus ja läheisyys on ihmisen perustarpeita. Tiedän tämän ja haluan niitä elämääni. Jossain vaiheessa olen kuitenkin kehittänyt itselleni valtavan pelon läheisyyttä kohtaan. Lapsuudessani sitä ei ollut perheessäni ja vanhempieni avioliittoa katsellessa sain vääriä mielikuvia mitä se on. Paljon elämässäni olen miettinyt katsellessani onnellisia ihmisiä, tuntien jääväni jostakin paitsi, koska minun arki ei ikinä ole sisältänyt tarpeeksi tervettä vuorovaikutusta. On myös muita asiota, joista olen nuorempana saattanut tulkita läheisyyden negatiiviseksi asiaksi. Tämän olen tiennyt kuitenkin jo kauan ja pyrkinyt muuttamaan asenteitani. Tästä huolimatta se vain on liian vaikeaa. Kun esimerkiksi nainen tulee muuten vain todella lähelle fyysisesti (ei lähennellen), niin melkein paniikki iskee minulla. Siksi katselen ymmällään ystäväpariskuntieni julkista suukottelua yms., että kuinka he pystyvät tuohon.
Paljon olen lukenut ja työstänyt ongelmiani asian suhteen. Tiedän, että poikuus tässä iässä on tilastojen ja ystäviäni katselemalla, suhteen harvinainen asia ja halusin vain tietää millaisia ajatuksia se naisissa herättää. Totuus on, että tunnen itseni yksinäiseksi ja tämän takia voin huonosti, vaikka osaankin arvostaa sinkkuuden hyviä puolia. Se vielä huolestuttaa, että jos tässä vaikka seurustelu alkaisikin, että kuinka paljon lisäongelmia siitä tulisi. Voisin kuvitella esimerkiksi, jos nainen osottaisi normaalia hellyyttä, niin hivenen vääristyneiden mielikuvieni takia kokisin olevani tälle naiselle velkaa. Vaikea selittää, mutta kuitenkin :) Kiitos vastanneille ja lisää mielipiteitä vain asiasta tänne!
Aika hyvää pohdintaa olet käynyt mm. lapsuuden kokemuksien vaikutuksista luonteeseesi ja ajatusmaailmaasi. Vanhempien antamalla esimerkillä on varmasti suuri vaikutus myöhemmin omassa elämässä. - Esim. läheisyyden osoittaminen omalle kumppanille "julkisesti" ei ole aivan yksinkertaista kaikille. - Minun kokemukseni on se, että jos lämpöä ja läheisyyttä ei osoiteta arjessa kumppanille, niin erityisesti siinä tapauksessa julkiset hellyydenosoitukset ovat pelkkää kulissia ja sellaisenaan muuttuvat vastenmielisiksi.
Hiukan epäselväksi jäi tosiaan tuo ajatuksesi "velkaa jäämisestä" naiselle, joka osoittaisi sinulle normaalia hellyyttä. - Millä tavalla ajattelet, että tuo velan maksaminen sitten realisoituisi ? Tunteiden tasolla siis vai vastahellyyden osoituksena vai jäisikö se vain selvittämättömäksi ahdistukseksi ?
"Totuus on, että tunnen itseni yksinäiseksi ja tämän takia voin huonosti, vaikka osaankin arvostaa sinkkuuden hyviä puolia."
Tämä on nimenomaan yksi niistä suurimmista syistä, minkä takia jotkut ovat vailla kumppania, vaikka miten loistavia tyyppejä lopulta olisivat, on se, että tunnet itsesi juuri yksinäiseksi. Eli oikeastaan voisi kanssa sanoa että tavallaan jossakin määrin kanssa riippuvainen ihmisistä.
Ei, vaan se yksinäisyys on suurin syy siihen miksi useimmat etsivät kumppania. Tunsin itseni yksinäiseksi ennen kun aloin seurustella. Nyt tunnen itseni vähemmän yksinäiseksi.
Ei se minussa herätä mitään ajatuksia tai määritelmiä, siis miehen kokemattomuus. Elämänkulkuja on monenlaisia ja elämässä on muutakin kuin seksi. No, mun elämässä ei ole mitään, mutta silti.
Kirjoitit, ettei tilanne haittaa itseäsi, koska tiedät syyt miksi asia on näin. Se on hyvä asia, ehkäisee pöhköyksien kehittymisen omassa päässä. Minäkin oikeastaan tajuan syyt, miksi olen yksin, ja ja tajuan siten myös mitkä eivät ole syitä yksinäisyyteeni, vaikka välillä epätoivo ja paha olo meinaavatkin vallata ja työntää mielen etualalle kaikenlaista surkeaa ajatusta.
Sinulla on selvästi ongelma, kuten jo itsekin analysoit. Jos läheisyys pelottaa noin kovasti jo etukäteen, ei se normaalia ole. Suosittelisin lämpimästi, (mikäli halukas ja suhteellisen mukava nainen jostakin löytyy) kokeilemaan sitä läheisyyttä. Vaikka se tuntuisikin oudolta aluksi. Muuten sinulle käy niin, ettet koskaan uskalla ja et varmastikaan tule löytämään sopivaa naista. Ja iän myötä nämä asiat harvoin helpottuvat, jos ei ole nuorempana edes kokeillut. Enkä nyt puhu pelkästään seksistä, vaan muustakin läheisyydestä. Iän myötä kynnys kasvaa. Toinen vaihtoehto on terapia, jossa voisit käydä läpi noita yllämainitsemiasi asioita ja ehkä päästä eteenpäin.
Mikäs tuossa? Kiinnostavaahan se on, ettet ole kiirehtinyt pääsemään siitä eroon.
Lopulta valitsemasi nainen ottaa tietynlaisena kunniana olla ensimmäisesi, jos hänellä on yhtään järkeä päässään.
Olisi ehkä pitänyt lisätä, että noin minä suhtauduin/suhtautuisin taas.
"Hiukan epäselväksi jäi tosiaan tuo ajatuksesi "velkaa jäämisestä" naiselle, joka osoittaisi sinulle normaalia hellyyttä", tarkoitan tunnetta, jolloin minulle tehdään pyyteettömästi jotain hyvää, niin vaistomaisesti ajattelen että teon tehneellä henkilöllä on jotain taka-ajatuksia/tai hän haluaa minulta jotain, vaikka tiedän että näin ei ole. Pidän hyvin outona sitä, kuinka vähän ihmiset toisten ajatuksia miettivät, koska itselläni se tuntuu olevan jokin kuudes vaisto että mietin miten kukin suhtautuu jos teen niin tai näin. Tämä on kieltämättä vaikeuttanut elämääni, sillä liian usein olen miettimällä ja itselleni perustelemalla ollut vain heittäytymättä tilanteisiin. En kuitenkaan koe missanneeni mitään suurta, päinvastoin koen tehneeni hyviä itsesuojeluratkaisuja.
Mutta niin kuin edellä mainitsin, hyvä ihmissuhde ja ihmissuhteet ylipäätään on osa ihmisen perustarpeita. Ilman näitä ihminen oireilee tavalla tai toisella. Minulla on ollut kyllä muutama suutelukokemus ja hyviltä ovat nämä kokemukset tuntunut. Ne vain ovat olleet hiukan nuorempana ja kaikki nämä kokemukset enemmän tai vähemmän humalassa jolloin ovat estot hiukan poistuneet.
Harjoitella pitäisi, se on kyllä tiedossa. Ongelma tässä iässä on juuri, että aina vain vähemmän tulee tilaisuuksia tavata ihmisiä ja kun tilanteet ovat harvakseen, niin niistä ei tule tietynlaista rutiinia vaan aina vain jännittää yhtä paljon. Baarit ovat tietty ehkä ne otollisin paikka löytää kumppaneita, mutta minä en mieluusti haluaisi siellä tutustua. Ja kun katsoo, kuinka paljon olen niissä käynyt ja kuinka paljon olen naisiin kontaktia ottanut/saanut, niin todella vähäistä on ollut. Toivon, että ihastuisin ihmiseen näkemällä hänet täysin selvänä ja rauhallisessa ympäristössä, mutta kukapa ei näin haluisi. Tiedän että tämä on aikalailla haaveajattelua, mutta koen sen ansaitsevani kun olen tämän asian suhteen tämän tien valinnut kuljettavaksi. Kyllähän se elämä kummallisia sattumia on täynnä, kun katson esimerkiksi ystävieni suhteiden alkamista, niin moni on alkanut kummankin osapuolen ollessa tolkuttomassa humalassa, kuitenkin yhä yhdessä ovat. Ja jos haluan kaltaiseni naisen itse, niin vaikeaahan se on sellainen löytää jos hän ajattelee samallalailla kun minä itse, koska yhä sinkku olen :) Mainittakoon vielä, että se hiukan harmittaa tässä sinkkuudessa, että kaverit helposti rupevat tilittämään suhteidensa ongelmista minulle, olen luonteeltani hyvä kuuntelija ja tästä terapeutin roolista on vaikea myös päästä eroon loukkaamatta ketään.
Hienoa huomata, että tämä poikuusasia ei kuitenkaan sen suurempaa ihmetystä herätä. Ja se on tuskin asia joka tutustumisvaiheessa aivan ensimmäisenä tulee puheeksi. Tiedän, että mistään terapiasta ei olisi mitään haittaa itselleni, mutta uskon rehellisesti etten tarvitse mitään muuta kuin enemmän vain menemällä ihmisten keskuuteen ja harjoittelemalla. Kuten edellä mainitsin, näitä tilaisuuksia ei vain paljoa ole ja ne baarit on mitä on, kuitenkin käyn juhlimassa säännöllisesti.
No tuo luonteenpiirre, että suhtautuu varauksellisesti itseensä kohdistuvaan positiiviseen palautteeseen, on varmaankin vain osa sinua ja persoonaasi, eikä tarvitse sen kummempaa terapiaa :)
Voisin oikeastaan sanoa itsestänikin (aika paljon vanhempana), että en ole koskaan rakastunut, vaikka parisuhdetaustastani voisi toisin luulla. - En vain ole koskaan päästänyt ketään vierasta niin "lähelle" itseäni, että hänen menettämisensä murskaisi maailmani, ja sillä tavalla olen suojellut itseäni.
Vaikeahan se on tosiaan niitä parisuhteita apteekin hyllyltäkään ostaa, mutta uskoisin, että sitten kun sellainen osuu kohdallesi, ei sinulla ole mitään syytä huoleen seksuaalisen kokemattomuutesi takia. - Suosittelen kuitenkin kertomaan asiasta (etukäteen) siinä vaiheessa, kun kokemuksen karttuminen tulee ajankohtaiseksi.
No ensimmäisenä tulee mieleen että tuossa "miehessä" on jotain pahasti vialla. Vähän oksettavaa tuollainen. Minä en koskisi pitkällä tikullakaan. Kyllä Miehen pitää olla Mies isolla M:llä, eikä mikään Mikki Hiiri. Oletko oksettava tapaus, minä ja kauniit ystävättäremme emme sinunlaiseen "mieheen" koskisi" vaan juoksisimme karkuun ja oksentaisimme juostessamme.
Jahas, joku katkera hc-ATM siellä taas trollailee, kun huomasi, että paikalla on normaali nuori mies, joka ei suhtaudu naisiin vihamielisen synkeästi kuten hän itse.
Kuules pikkukullinen runkkupoika. Me kauniit naiset ei haluta tuollaisia hiirulaisia. Meille pitää olla Mies isolla M:llä.
Tuo "Mies isolla M:llä" on kyllä yksi tympeimpiä kliseitä mitä on olemassa.
Pitää olla Mies eikä mikään Mikki Hiiri!
Jos tosiaan olet nainen, niin kyllä sinun kannattaakin jatkaa tätä provosointia, koska aloittaja nimenomaan kertoi kiinnostuvansa tunnevammaisista naisista...
Go for it !
Niin, nämähän ne aina jälkeenpäin päätyivätkin niiden renttujuoppojen hakattavaksi onneksi ja päätyen sit jälkeenpäin itkemään ja valittamaan miksi kaikki jätkät vaan aina hakkaa ja kaikkea muutakin paskaa x)
Olisin huolissani siitä että et ole seksuaalinen ihminen ja vaikka harrastaisimmekin seksiä, niin sinulla ei olisi koko ajan tarvetta alussa saada istä lisää ja ajan kuluessa seksi lopahtaisi tyystin. Se on kuitenkin romanttisen suhteen perusta.
Poikuus/neitsyys on myytti. Seksiä voi harrastaa yksinkin, mikä tekee jokaisesta lähes jokaisesta elävästä olennosta seksuaalisesti aktiivisen. Seksi eri ihmisten kanssa on erilaista, joten jos kuvittelee yhden kerran jonkun kanssa oltuaa tietävänsä nyt kaiken, luulee väärin.
Mulle poikuudessa ei ole mitään ongelmaa, jos ihminen on muuten vain tyytyväinen elämäänsä ja pitää itseään normaalina ja ehjänä. Ihailtavampaa se nykymaailmassa on, että ihminen kykenee valitsemaan seksikumppaninsa sen sijaan, että panee kaikkea, mikä vastaan tulee.
Kiva kuulla. Kun ajattelen asiaa toisinpäin, eli jos tapaisin samanikäisen viehättävän näköisen ja kokemattoman naisen, niin kyllähän se hieman ensiksi ehkä epäilyttäisi että minkälainen tapaus on kyseessä, koska nykypäivän menoa katselemalla se olisi harvinaisuus.
Ongelmallisen asiasta mielestäni tekee se, että kuitenkin ihminen perusluonteeltaan ainakin vähän vertaa itseään muihin ja asian suhteen sitä kokee olevansa hiukan ulkopuolinen ja epävarma. Uskon, että tämä on asia joka paistaa sitten ihmisestä läpi tutustumistilanteissa ja saattaa antaa hivenen väärän kuvan ja esimerkiksi ujous voidaan tulkita ylimielisyytenä yms. Olen huomannut, että nyt kun kunnolla tiedostan tarpeeni löytää kumppanin, niin sitä enemmän arvoa ihmisiin tutustuminen saa ja näin aiheuttaa hivenen ehkä liikayrittämistä ja normaali jutustelu saa liian suuret mittasuhteet.
Halusit rehellisen vastauksen, joten tässä tulee. Alkaisin miettimään, mikä sinussa on vialla ja tekemään sinusta analyyseja ja pohtimaan syvällisemmin syitä, miksi sinä et ole vielä harrastanut seksiä. En voisi olla analysoimatta sinua, enkä tämän jälkeen tuntisi sinua kohtaan mitään vetoa. Eli lyhyesti sanottuna kiinnostus lopahtaisi poikuutesi takia.
Mihin ominaisuuksiin vai enemmänkin mielikuviin sitten aluksi ollisit tunetenut vetoa, jotka sitten lopahtaa?
Eli siis mies joka ei ole koskaan saanut seksiä ei voi sitä koskaan saadakaan.
Samoja ajatuksia edellisen kanssa. Ja ensimmäisenä tuli mieleen, että onkohan siulla kuinka alhainen seksivietti. Sen jälkeen ajattelin, että ite en tahtoisi miestä, jolla ei ole itsetunto terveesti kohdillaan ja joka kenties painii joidenkin vaikeiden menneisyyden asioiden kanssa. Miulla siis itelläkin ollu aikanaan kovin vaikeaa, mutta olen sitä mieltä, että menneisyys on menneisyyttä ja tulevaisuuden rakentaa jokainen itse. Toki välillä tulee vilkuiltua taakse, mutta pääasiassa tulee pitää katse suunnattuna eteenpäin.
Tämä vain vahvistaa yllä kirjoittamaani. Miehen on ehdoton pakko hankkia seksikokemuksia viimeistään 20-vuotiaana, mieluiten viimeistään 16-vuotiaana, jos haluaa niitä koskaan elämässään saada. Mikään ei ole naisille niin kammottavaa kuin mies jolla on vielä poikuus tallella.
Ja kaikki tämä tietysti samaan aikaan kun naisten mielestä seksiä haluava mies on iljettävä irstas pervo.
Ööööö? Ei tod. Seksuaalisuus on osa ihmisyyttä, mutta jos kaiken aikaa iskee naisia vaan ja ainoastaan yhdenillan juttuja varten, ni ei sekään paras mahdollinen tapaus ole.
Niin joo enpä tiedä, varmaan ulkonäköön tai joihinkin juttuihin tai ns "tunnelmaan". Tuskin hän olisi heti täräytänyt olevansa neitsyt. Tuon edellisen kirjoitin siis olettaen, että olisin ollut kiinnostunut hänestä. Itseasiassa jos tarkemmin mietin niinkuvittelin, etä olisimme jutelleet baarissa ja sitten lähteneet jatkoille :D Eli siten varmaan aika tärkeänä olisin pitänyt ulkonäköä... :D
oho tulipa paljon kirjoitusvirheitä.. olen alkanut omaksumaan suomi24-tyylin...
Oletkohan nyt tarkoituksellisesti hieman häveliäs :-| Tuskin tarkoitat poikuudesta kertomisen muuttavan sun kästisytä toisen ulkonöstä ja laskevan sen takia kiinnostusta. Jos haluat olla sanojesi mittainen ja lunastaa puheet rehellisestä vastauksesta, niin en tyydy myöskään tuohon niin kuvittelin... tokaisuus, vaan vaadin parempaa ja syvempää kauhuskenariota/pelkoa/ajatusta, tms.
No naisethan pitävät itsestään selvänä, että viimeistään 16-vuotiaana mies saa seksiä aina halutessaan. Vähäisinkin vihje siihen ettei näin välttämättä ole saa naisen pitämään miestä täysin luonnottomana, pelottavana hirviönä.
Arvostan vain miestä, joka on kunnollinen ja fiksu poikamies, joka ei ole
kruununjalokiviään liottanut saastaisten horojen pilluissa.
Todella arvostan tällaista fiksua miestä, joka ei sekaannu seksitautisten
akkojen jalkoväleihin. Rakkaudesta ne ei tiedä mitään. Täysiä paskoja ja haisevia vakoja.
Miksi pitäisi seota saastaisiin lutkiin?
Pitkääkö ihmisen olla kiertopalkinto?
En enää ihmettele jatkuvia eroja ja yh-naisia ja jätettyjä miehiä ja naisia.
Naisia sen vuoksi, koska vain ne ns. kokeneet paskat saa ähkiä päällä ja niitä imbesillejä äpäriä byykata.
No, nautinto on sekin, kun huomaa, että narttu jää yksin niitten äpäriensä kanssa ja kukaan mies ei huoli muuta kuin patjanlämmittimeksi tai joku
lihava ja punakka ja kaljanhuuruinen panoukoksi.
Itse miettisin, että hän on jotenki estynyt ja että hänellä on jotain ongelmia myös elämänsä muilla osa-alueilla yms.. En myöskään kuvittelisi seksin olevan kovin mielekästä neitsyen kanssa, sähläämistä. En sanonut, että hän ei koskaan saisi seksiä, en vain ITSE haluaisi olla se, joka joutuu opettamaan. Kun ajatus seksistä ei enää kiinnosta, miksi sitä pitäisi vasten tahtoaan harrastaa, jostain hyväntekeväisyydestäkö. Ja tämähän on yksinkertainen kyllä/ei-kysymys, joten rehellinen vastaus on ei, oli perustelut kuinka päteviä tahansa.
Nii ja jos aloittaja halusi vastauksia naisilta hänen kysymykseen, niin tuskin on edellisen kaltaiset viestit kovin olennaisia? Varmasti hän on itse joku 40-v neitsyt, joka perustelee tilannettaan sillä, että hän ei vain halua panna saastaisia lutkahuorapilluja. Mut jos aloittaja tosiaan haluaa lukea sellaisia, niille on perustettu kummeniä kaskusteluja, useimmat otsikoitu jotenkin niin, että jossain kohtaa lukee ATM...
Danke schön, (ps. ks vastaa -painike ;)
Olin 15v sitten samassa tilanateessa vastaavassa iässä kuin ketjun aloittaja. Asia tietysti askarrutti minua, mutta ei varsinaisesti masentanut tai lannistanut. Odottelin kärsivällisesti ja olin aktiivinen elämässäni. En menettänyt asian myötä omanarvontuntoani. Naisystävä tuli sitten elämääni odottamattomana ajankohtana ja tilanteessa, josssa sen vähiten olisin odottanut tapahtuvan.
Seksin suhteen alku uuden partnerin kanssa on aina opettelua, ainakin jos tavoitteena on hyvä ja pidempiaikainen seksisuhde. Meillä asiat asettuivat uomiinsa hyvin nopeasti ja kun sitten vähän myöhemmin tunnustin naisystävälleni hänen olleen minulle ensimmäinen, hän ei sanojensa mukaan ollut hieman hapuilevasta alusta huolimatta ajatellut minun olleen täysin kokematon. Hänen kokeneemmatkin miesystävänsä olivat kuulemma olleet alussa epävarmoja. Kaikkein huonoimmat kumppanit olivat olleet sellaisia, jotka olivat luottanneet aiempaan kokeneisuuteensa eivätkä olleet ymmärtäneet, että uuden partnerin kanssa mies on aina tavallaan ekakertalainen, koska naisten virittäminen seksiin on kuitenkin niin tapauskohtaista.
Siis lopeta kokemattomuutesi vatvominen mielessäsi. Jos vastaan tulee nainen, jolle seksikokemuksillasi on suuri merkitys niin tällainen ei todellakaan ole tutustumisen arvoinen. Kun lopetat kokemattomuuden ajattelemisen, niin sillloin saat itsevarmuutta sellaisista asioista, joissa olet vahvoilla, ja tämä on tärkeintä naisiin tutustuttaessa. Pitää olla jokin juttu, jonka turvin saa itseluottamuksensa esille naisten kanssa. Sitä kautta naisten seksuaalinenkin kiinnostus herää - eikä sen herättäminen ole kiinni sinun seksikokemuksistasi.