Alkuun tiedoksi että olen alkuperäinen TappajanNäkönenMies2. Olen kirjoittanut tänne tähän mennessä 3 ketjua: "Kääpiöbodari salilla", "Karateka vs bodari" ja "Kaupassa". Muut ovat huonoa imitaatiota ja huonoa kirjoitusta.
Nyt seuraa tarina joka tosiaan on tarina eikä välttämättä perustu tosi tapahtumiin. Siinä en esiinny minä eikä Julian tai kukaan muukaan porukastamme. Kuulin tämän eräänä päivänä:
-------------------------------------------------------------------------------
Isä Akaki ja paroni von Kesselring mittelivät toisiaan katseilla vanhassa Ylengön tunturin kappelissa. Ilma oli sähköistynyt ja pöly hiukkaset leijailivat kuin painottomassa tilassa. Taivas oli epäluonnollisen musta ja salamoi kuin suur myrskyssä.
Elettiin herran vuotta 1945 ja Lapin sota kävi kuumimmillaan. Von Kesselring oli alunperin saanut siirron Kolmannen Valtakunnan sydämestä natsi-okkultismin ylipappina Suomen lappiin suorittamaan arkeologisia kaivauksia. Natsien operaatiossa etsittiin Väinämöisen, Lemminkäisen sun muiden muinaisreliikkejä, jotka voisivat yli luonnollisilla voimillaan kääntää sodan suunnan. Oli kuitenkin löytynyt vain vanhoja luita ja nyt tilanne oli historian kirjoista tuntemallamme tavalla huonontunut natseille niin Suomessa kuin maailmallakin.
Von Kesselring oli yksin tuhonnut tuhansia suomalaisia joukko-osastoja natsien perääntyessä pohjoiseen. Hän oli päättänyt pysähtyä Ylengön tunturille hetken mieli johteesta: natsit eivät olleet näet ehtineet tutkia vanhaa puu kappelia. Nyt kuitenkin Isä Akaki oli marssinut sisään, tilanne jota paroni Von Kesselring oli yhtäaikaisesti pelännyt ja toivonut. Isä Akaki virkkoi: "Jumalaton natsi, matkasi loppuu tähän!" Von Kesselring puhkesi ilkeään hörönauruun. Hän tiesi Isä Akakin voiman mutta arveli olevansa itse väkevämpi. "Olet väärässä Akaki. Viime kerrasta onkin aikaa, taisi olla kolmannen ristiretken aikoihin Jerusalemissa? Silloin jouduit pakenemaan elleivät vuosisadat ole muistiani vieneet." hän puhui hieman poissaolevasti mutta silti ilkikurisesti. "Niin tai näin, minä sinut pysäytän tänään." Isä Akaki sanoi leffatrailereista tutulla matalalla ja uskottavalla äänellä. Molemmat ajattomat hahmot nousivat leijuen ilmaan. Isä Akakin ympärille muodostui auringon kirkkautta tavoitteleva pyöreä sirisevä voimakenttä. Vastaavasti Von Kesselring loi ympärilleen mustaakin mustemman kentän, joka huokui kadotettujen sielujen tuskan huutoja." Maailman kohtalo päätettäisiin tänään.
Nyt seuraa tarina joka tosiaan on tarina eikä välttämättä perustu tosi tapahtumiin. Siinä en esiinny minä eikä Julian tai kukaan muukaan porukastamme. Kuulin tämän eräänä päivänä:
-------------------------------------------------------------------------------
Isä Akaki ja paroni von Kesselring mittelivät toisiaan katseilla vanhassa Ylengön tunturin kappelissa. Ilma oli sähköistynyt ja pöly hiukkaset leijailivat kuin painottomassa tilassa. Taivas oli epäluonnollisen musta ja salamoi kuin suur myrskyssä.
Elettiin herran vuotta 1945 ja Lapin sota kävi kuumimmillaan. Von Kesselring oli alunperin saanut siirron Kolmannen Valtakunnan sydämestä natsi-okkultismin ylipappina Suomen lappiin suorittamaan arkeologisia kaivauksia. Natsien operaatiossa etsittiin Väinämöisen, Lemminkäisen sun muiden muinaisreliikkejä, jotka voisivat yli luonnollisilla voimillaan kääntää sodan suunnan. Oli kuitenkin löytynyt vain vanhoja luita ja nyt tilanne oli historian kirjoista tuntemallamme tavalla huonontunut natseille niin Suomessa kuin maailmallakin.
Von Kesselring oli yksin tuhonnut tuhansia suomalaisia joukko-osastoja natsien perääntyessä pohjoiseen. Hän oli päättänyt pysähtyä Ylengön tunturille hetken mieli johteesta: natsit eivät olleet näet ehtineet tutkia vanhaa puu kappelia. Nyt kuitenkin Isä Akaki oli marssinut sisään, tilanne jota paroni Von Kesselring oli yhtäaikaisesti pelännyt ja toivonut. Isä Akaki virkkoi: "Jumalaton natsi, matkasi loppuu tähän!" Von Kesselring puhkesi ilkeään hörönauruun. Hän tiesi Isä Akakin voiman mutta arveli olevansa itse väkevämpi. "Olet väärässä Akaki. Viime kerrasta onkin aikaa, taisi olla kolmannen ristiretken aikoihin Jerusalemissa? Silloin jouduit pakenemaan elleivät vuosisadat ole muistiani vieneet." hän puhui hieman poissaolevasti mutta silti ilkikurisesti. "Niin tai näin, minä sinut pysäytän tänään." Isä Akaki sanoi leffatrailereista tutulla matalalla ja uskottavalla äänellä. Molemmat ajattomat hahmot nousivat leijuen ilmaan. Isä Akakin ympärille muodostui auringon kirkkautta tavoitteleva pyöreä sirisevä voimakenttä. Vastaavasti Von Kesselring loi ympärilleen mustaakin mustemman kentän, joka huokui kadotettujen sielujen tuskan huutoja." Maailman kohtalo päätettäisiin tänään.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Von Kesselring aloitti: hän mumisi muinaisista arjalaisista riimuista tuttuja loitsuja ja lähetti käsistään mustan hakaristin muotoisen tuli pallon. Kahden mahtavan miehen kohtaaminen muistutti suur mestareiden shakki-ottelua: tilanteet mietittiin satojen siirtojen päähän eteenpäin eikä yhteenkään virheeseen ollut varaa, silloin peli olisi hävitty. Mustan natsi tuli pallon lähestyessä Isä Akaki palasi muutaman päivän menneisyyteen, Mikkelin pää majaan missä hän oli keskustellut ja saanut Mannerheimin mandaatin pohjoiseen siirtymiselleen. Isä Akaki oli nytkin paikalla marsalkan vieressä, kilistelemässä konjakki laseja. Hän eli näet kvanttimekaanisesti, paikassa ja ajassa kaikkialla, samanaikaisesti. Oli päätetty että hän vähentäisi tietoisuuttaan tyynellä valtamerellä ja keskittäisi voimansa Ylengölle sillä vaaran ja täydellisen tuhon merkit oli nähty.
Natsi tuli pallo tuli lähemmäksi. Isä Akaki nosti kätensä ja hänen oma voima kenttänsä ulottautui kiinni tuli palloon. Seurasi hirvittävä räjähdys, koko Ylengön tunturi puukappeleineen räjähti tuhannen päreiksi ja atomeiksi.
Von Kesselring leijui räjähdyksen päätyttyä savussa ja sumussa miettien oliko kaikki tosiaan käynyt niin helposti. Hän käänsi katseensa alas kilometrin päähän tunturin jäännöksiin ja näki valon välähdyksen. Jotain iki vanhaa ja muinaista oli paljastunut maa kerrosten alta!
Von Kesselring leijui alemmas ja näki sen täydellisellä varmuudella: välähtelevä esine oli Raimo Ilaskivi, Kullervon kadonnut ja unohdettu miekka, jonka sanottiin resonoivan taivaankannen perustaajuuden kanssa ja siten pystyvän leikkaamaan mitä tahansa materiaalia maailmassa, kilometrien matkalta yhdellä iskulla! Kuin kirsikkana kerma kakun päällä paroni näki voitonriemussaan joidenkin satojen metrien päässä Isä Akakin makaamassa verissä päin ja tainnoksissa. Mikään ei voisi paronia nyt pysäyttää!
Hän siirtyi äänettömästi edelleen alemmas ja kurotti SS-joukkojen nahkahansikoidun kätensä tarttuakseen Raimo Ilaskiven kahvaan. Samassa alkoi kuulua voimistuvaa viheltävää ääntä.
Von Kesselringin keskeytti liikkeensä ja alkoi etsiä katseellaan äänen lähdettä. Hänen aistinsa ja reaktioaikansa ylittivät tavallisen ihmisen rajat moni tuhat kertaisesti mutta massiivista Petsamon patteriston tykistökeskitystä hän ei ehtinyt väistää. Isä Akaki oli sopinut Mannerheimin kanssa tästä etu käteen!
Tykistö ei voinut tietysti vahingoittaa mustan natsi suoja kentän taakse suojautunutta Von Kesselringiä mutta räjähdykset heittivät hänet silti kauemmas Raimo Ilaskivestä. Samassa Isä Akaki oli ylhäällä ja liikkeessä: paronin natsi hakaristi tuli pallo oli ollut yllättävän väkevä ja vahingoittanut häntä: Isä Akakin voimat olivat ehtyneet eikä hän pystynyt enää leijumaan saati muodostamaan valkoisen tulen suoja kenttäänsä. Hetkeäkään ei voinut hukata.
Juostessaan Raimo Ilaskiven luo Isä Akaki näki Von Kesselringin jo nousseen ja lähteneen siirtymään miekkaa kohti. Satoja natsi hakaristi tuli palloja lensi Isä Akakia päin. Toisessa ajassa ja paikassa hän olisi perääntynyt, paennut keräämään voimansa. Nyt siihen ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta sillä Raimo Ilaskivi ei saisi joutua natsien käsiin. Natsi hakaristi tuli pallot repivät osuessaan Isä Akakin tietoisuutta kappaleiksi ja supistivat vääjäämättömästi hänen tietoisuuttaan. Mutta hän ei tästä välittänyt, maailma vaati joskus uhrauksia.
Isä Akaki ehti miekan luo muutamaa Planckin aikaa ennen paroni Von Kesselringiä. Viimeisillä voimillaan hän tarttui Raimo Ilaskiveen: Isä Akaki tunsi miekasta virtaavan Kullervon voiman ja siemenen suonissaan, ilman sitä hän ei edes olisi sen hetkisessä tilassaan nostamaan monen tonnin painoista miekkaa. Von Kesselringin kasvot vääntyivät hirvittävään irvistykseen. Raimo Ilaskivi heilahti ja viilsi paronin kappaleiksi.
Isä Akaki vajosi maahan polvilleen, hänen otteensa lipesi ja Raimo Ilaskivi vajosi maan uumeniin, manner laattaan asti. Hän pyörtyi.
Tuntien päästä kauko partio miehet tulivat paikalle. Isä Akaki siirrettiin Valamon luostariin toipumaan. Hän oli suur sankari. Valitettavasti muinaisten arjalaisten riimujen voimistamat natsi hakaristi tuli pallot olivat pyyhkineet Isä Akakin muistin peruuttamattomasti. Mannerheim kuitenkin kävi ennen kuolemaansa Valamossa tapaamassa vanhaa ystäväänsä jättäen tälle laatikollisen mitaleita. Taisipa laatikossa olla 10 kpl niitä kuuluisia ritarin ristejäkin.
Syvällä manner laatassa Raimo Ilaskivi makasi...odottaen koska häntä seuraavaksi tarvittaisiin. Ja vielä kauempana tietoisuuden tuolla puolen SS-joukkojen nahkahansikoitu käsi puristui nyrkkiin.
Ja vielä sen verran että jos tänne ilmestyy homoseksuaalisia kirjoituksia , jotka mukamas ovat tarinalle jatkoa tai väliin kuuluvia niin tämä ei pidä paikkaansa. Tarinan viimeinen osa lähetettiin 20.4.2011 klo 0857.
Hyviä juonenkäänteitä. Kauheata menoa.
Voiko esittää toiveita?
Haluaisin tatinan, jossa uber iso roinabodari tepastelee keskitysleirille natsien roikottaessa vankeja seläntaakse käsiin sidotuista köysistä niin, että olkanivelet rasashtavat irti nivelkuopistaan. Natsit heittävät kylmää vettä roikotettavien kasvoille aina kun he menevät tajuttomiksi. Munille potkiminen on myös yleistä.
Tarinassa siis sikaniska tekisi natseille mitä hirvittävimpiä tekoja, mitä vain mielikuvituksesi keksii. Vangit pelastuisivat. Ehkä osa natseista voisi jäädä henkiin, en tiedä. Valinta on kirjoittajan.
Hei TNM2, tuli vielä mieleen, että se bodari vois olla joku tummaihoinen Bertil Fox-fani.