Miten olette kertoneet rintojenpienennysleikkauksesta muille?Itse en ole kertonut kellekkään koska monet suhtautuvat kielteisesti asiaan.Ainoastaa mies ja äiti tietävät.Kukaan ei ole kysynyt mitään.Ei edes paras kaverini.Mites teillä-onko samanlaisia kokemuksia?
Rintojen pienennysleikkauksen kertominen muille?
liinatukka 64
6107
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minä kerroin ihan avoimesti kavereille ja perheenjäsenille. Sain purkaa jännitystä ennen leikkausta ja olisihan lähipiiri ihmetellyt sairaslomaa, lastennostelukieltoa ym. Itse asiassa olen puhunut asiasta jo useamman vuoden ajan, joten ei tullut kenellekään yllätyksenä kun ilmoitin päässeeni leikkausjonoon. Facebookissa en sentään ole asiasta kuuluttanut, joten tutut ja kaukaisemmat kaverit eivät asiasta tiedä, enkä usko monen (siis sellaisen jonka kanssa nähdään harvoin) edes huomaavan minun olleen leikkauksessa. Ajattelevat varmaan minun vaan laihtuneen.
Minä en ymmärrä miksi ihmiset suhtautuvat kielteisesti pienennysleikkauksiin. Jotenkin vielä ymmärrän negatiivisen suhtautumisen suurennuksiin mutta pienennysleikkaukset tehdään yleensä aina terveydellisistä syistä. Harmittaa, jos joku joutuu puolustelemaan omaa leikkaukseen menoa.
Varmaan samasta syystä osittain kuin suurennusleikkauksiin: 1.pitäisi olla tyytyväinen siihen mitä on saanut/luoja antanut, ts. luojan luomaa ei saa muuttaa 2. miksi pienennyttää isoja rintoja kun ovat super seksikkäät ja miehet tykkää, miestä harmittaa sitten 3. Osa ajattelee pienennysleikkaukseen menevän ulkonäön vuoksi ts. laitattamaan terhakat rinnat riippuvien tilalle. Monihan on näilläkin saiteilla kommentoinut että eihän ne riipparit haittaa ku ovat terveet ym...
En nyt tarkoita että MINÄ ajattelen näin. Minä olen nähnyt ja kokeillut kauniita pienenennettyjä, ja olin hyvilläni hänen puolestaan, hänellä oli isot, raskaat ja navassa riippuvat. Minusta myös pienempiä, jotka eivät raskaat tosi ohuet kintaat saa kuka vain halutessaan nostattaa ilman ilkeitä kommentteja. Pienetkin rinnat voivat riippua tosi ikävän näköisesti.Itselläni on -A/AA-kupin täysin riippuvat rinnat.Monesti naurattaa pienirintaisten puolustelut, että pieni rinta ei ala imetyksien jälkeen riippumaan.HAH! minulla ainakin- niin on tyhjät nahkapussit kuin voi vain olla.Toisaalta ei aina isot ala riippumaan, vaikka kuin olisi imetetty.Tasan vain ei käy onnen lahjat. Ja isot saa toki AINA pienennyttää jos niistä vaivaa, riippui ne tai ei, eikä se kenellekään kuulu. Jos joku vetää siitä herneet niin vie pussillinen lisää :D. Itse menen kohotusleikkaukseen, kohotus tehdään implanttien avulla, koska omaa kudosta ei ole. En puhu suurennusleikkauksesta, koska tavoite ei ole suurentaa(lähtötilanne ennen raskauksia pieni B) vaan saada sama takaisin ja kohotettua omille paikoileen. Jos joku vetää siitä kaveri- tai perhepiirissä pulttia, niin sittenpähän vetäkööt.
Itse en kertonut muille koska kaikki eivät ymmärrä kyseistä leikkausta.Olin töistä pois 2 kuukautta.Tutuille sanoin että pidän lomaa.Vaikka minut leikattiin niska-olkapää särkyjen vuoksi.
Minä kerroin vain lähipiirille. En leikkausta häpeä yhtään, mutta silti jotenkin niin henkilökohtainen aihe, niin päätin etten kerro puolitutuille ja sellaisille sukulaisille joiden kanssa en ole viikottain tekemisissä.
Mä olen kertonut ihan kaikille (paitsi töissä) ja jo heti silloin kun sain päätöksen leikkauksesta. Ja olen näyttänytkin uudet rinnat kaikille ystävilleni jotka olen leikkauksen jälkeen tavannut. Ja exälle, ja bestiksen miehellekin ;)
Mä en tällaista onnea ja iloista asiaa todellakaan peittele, vaan olen ylpeä et tällaisen ratkaisun tein :)
En kertonut.joku kyseli että leikattiinko käsi kun olin saikulla.Sanoin että naisten juttuja.