Kysyisinkin ihmisiltä mielipidettä omaan asiaani ensimmäistä kertaa..
Avovaimoni kanssa yritin keskustella asiasta muttä hänen sanansa asiaan kuin asiaan on "ihan sama".. Kun rupesimme seurustelemaan puhuimme luottamuksesta ja siitä mitä ei ikinä tekis.. yksi näistä asioista oli kummiskin tämä kaveruuden merkitys ja se ettei kavereitten kanssa ikinä harrasteta seksiä ja jos näin on päässyt käymään niin sitä suhdetta ei voi enään kaveruus suhteeksi kutsua... Nyt jälki käteen minulle kävikin sitten ilmi että kyseinen ihminen on harrastanut seksiä erään kaverinsa kanssa ja hän vakuutteli tätä kyseistä henkilöä ettei iki maailmassa pystyis tekemään hänen kanssaan mitään.. Ja on ollut meidän suhteen aikana tekemisissä tämän kaverin kanssa eli siis dokaamassa.. Mutta toisin sitten kävikin.. Valokuvia selatessa huomasin kiinnostavan asian avovaimoni istuu vain niitten henkilöitten sylissä kenelle on antanut... Hän ei siis missään kuvissa istunut lapsuuden ystäviensä sylissä kenet hän on tuntenut melkein koko elämänsä... Mietin nyt mitä tekisin en oikein voi luottaan niihin sanoihin mitä silloin kuulin tai siihen minkä kuvan hän silloin antoi ... Perusta suurelle luottamukselle on kummiskin rapistunut ja varmaan parempi jatkaa matkaa ....
Avovaimoni kanssa yritin keskustella asiasta muttä hänen sanansa asiaan kuin asiaan on "ihan sama".. Kun rupesimme seurustelemaan puhuimme luottamuksesta ja siitä mitä ei ikinä tekis.. yksi näistä asioista oli kummiskin tämä kaveruuden merkitys ja se ettei kavereitten kanssa ikinä harrasteta seksiä ja jos näin on päässyt käymään niin sitä suhdetta ei voi enään kaveruus suhteeksi kutsua... Nyt jälki käteen minulle kävikin sitten ilmi että kyseinen ihminen on harrastanut seksiä erään kaverinsa kanssa ja hän vakuutteli tätä kyseistä henkilöä ettei iki maailmassa pystyis tekemään hänen kanssaan mitään.. Ja on ollut meidän suhteen aikana tekemisissä tämän kaverin kanssa eli siis dokaamassa.. Mutta toisin sitten kävikin.. Valokuvia selatessa huomasin kiinnostavan asian avovaimoni istuu vain niitten henkilöitten sylissä kenelle on antanut... Hän ei siis missään kuvissa istunut lapsuuden ystäviensä sylissä kenet hän on tuntenut melkein koko elämänsä... Mietin nyt mitä tekisin en oikein voi luottaan niihin sanoihin mitä silloin kuulin tai siihen minkä kuvan hän silloin antoi ... Perusta suurelle luottamukselle on kummiskin rapistunut ja varmaan parempi jatkaa matkaa ....
Vastaukset 3
Vanhimmat
hei --get real
Minun mielestäni turha kaivella menneitä,ja en usko että he ihan tarkotuksella ovat lähteneet "dokaamass" saatika ihan kahdestaan ja sovitusti?! jos he ovat sattumalta törmänneet jossain,niin sillehän ei mahda mitään.voisithan itsekkin vahingossa törmätä vanhoihin tuttuihisi sattumalta,miten itse käyttäytyisit? olisit vain hiljaa?
Jos oikein ymmärsin ovat "avovaimo" ja "kyseinen ihminen" yksi ja sama henkilö. Siihen pohjaan vastaukseni.
Nuorena ja suhteen alussa sitä helposti nielee toisen sanat ikuisena totuutena, joten kun joku asia sitten paljastuu kuvailemallasi tavalla ns. valkoiseksi valheeksi tai näennäiseksi periaatteeksi joka ei perustu sisäistettyyn päätökseen vaan totuuden kaunisteluun tarkoitettuihin sanoihin, sitä on vähän ymmällään. Sinä kuulostat nyt olevan juuri sitä.
Totta kai se on pettymys kun toisesta paljastuu myös epämiellyttäviä puolia/tekoja, mutta niitähän meissä jokaisessa on. Oli myös syy siihen miksi avokkisi ei heti suhteenne alussa sanoa päräyttänyt kaikkia tosiasioitaan sinulle, aivan samoin kuin et sinäkään kertonut hänelle jokaista yksityisasiaasi, jotka olisivat saattaneet vaikuttaa hänen saamaansa kuvaan sinusta.
Alussa annetaan itsestä tietysti mahdollisimman täydellinen puolisokuva, väitetään itsestä asioita jotka eivät ole 100% totta, mutta joiden kenties toivoisi olevan, jne. Pitääkö se absoluuttisen totuuden paljastuminen sitten "palkita" heti erolla vain siksi ettei kykene sietämään pettymyksentunnetta..?
Mitäpä toivoisit avokkisi tekevän jos asetelma olisi toisinpäin ja hänen sijastaan sinulla se selityksen paikka?
Muitakin vaihtareita siis on kuin pettyneenä avokin jättäminen.
Pettymyskin kestää vain aikansa ja siitä tunnetilasta on täysin mahdollista löytää tie anteeksiantoon ja ymmärtämiseenkin, jos vain halu sellaiseen löytyy.
Elämässä tulee eteen kaikenlaisia pettymyksiä koko ajan. Jokaisesta sellaisesta tilanteesta ei voi lähteä lätkimään.
Parisuhteessa jos missä on osattava myös suhteuttaa pettymyksen tunteet muuhun elämään, eikä auta jäädä jumiin menneisiin tapahtumiin (omiin tai puolison), kuten edeltäjä tuossa jo kirjoitti, sillä siitä tulee helposti katkeraksi ja kaunaiseksi.