elikkäs, oon seurustellu jo pitkään poikaystäväni kanssa, ja olen miettinyt, jos mentäisiin kihloihin, en ole puhunut hänen kanssaan tästä vielä, mutta onko se vain sormus sormeen, vai pitääkö mennä jonnekkin vai miten? en ole netistäkään löytänyt, siellä on vain ollut että sormukset eivät ole pakollisia, eikä tarvitse muille kertoa.. pitääkö jonkun sanoa että nyt olette kihloissa, vai itse päättää, että nyt ollaan?
apua
neuvonnantarpeessa
6122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kihloissa ollaan silloin, kun on sovittu naimisiinmenosta. Eli kun poikasi kosii sinua ja sinä vastaat myöntävästi, niin olette kihloissa. Sormukset voi hankkia kihlauksen merkiksi, jos haluaa. Nykyisin kihlausta harvemmin ilmoitetaan lehdessä, mutta sukulaiset kutsutaan yleensä kahville.
Voit toki itsekin kosia, mutta olennaista on, että olette sopineet että menette naimisiin.
Näinhän se perinteisesti menee... Mutta moni ei nykyään edes puhu naimisiinmenosta, kun menee kihloihin. Tuttavapariskunta on ollut yhdessä jo 15 v, tuosta ajasta reilun 13 v kihloissa. Kysyin joskus heiltä, onko ollut ajatusta vihille menosta..? Kumpikin katsoi minua hölmistyneinä ja ihmettelivät, että kyselen omituisia. Menivät kihloihin, kun muuttivat yhteiseen kotiin - heille kihloissa olo on "muuten vain" parisuhteen merkki.
No mitä aloittajan kysymyksiin tulee, niin ei kihlautumiselle ole mitään kaavaa. Ihmiset vaan katsovat hyväksi tehdä niin. Minä olin puhunut mieheni kanssa kihloista, muttei mitään päivää oltu päätetty - eikä sen kummemmin naimisiin menostakaan puhuttu, muuta kuin että ehkä sitten joskus. Mies selvitti sormeni koon "salakavalasti" ja osti sormukset valmiiksi, kysyi sitten uuden vuoden aattona yks kaks, että mentäisiinkös kihloihin ja vetäisi sormukset esille...
Tarinoita on monenlaisia ; kihloihin mennään, kun siltä tuntuu ja itselle sopivalla tavalla.
Niihän se on, nykyään kihlat on vähän eri, tai laajempi käsite kuin ennen.
Joka tapauksessa, kihlat tulee aiheellisiksi silloin kun suhde on vakava ja molemmat ovat valmiit sitoutumaan toisiinsa. En ainakaan itse koe että se olisi vain joku asia minkä voisi tehdä sitten kun on oltu jonkin aikaa yhdessä ihan muodon vuoksi tai jotain, vaan mulle se ainakin merkkaisi sitä että oikeasti on sitoutumassa loppuiäksi.
Kun mies kosii ja menette kihloihin, se on lupaus avioliitosta.
Näin oli ennen, nykyisin voidaan olla avoliitossa. Minä sain ihanan ruusukimpun viime syntymäpäivänä poikaystävältä, ja yhden ruusun varteen oli kiinnitetty sormus! Aika romanttista, vai mitä. Naimisiinmenosta ei silti olla sovittu.
Laki ei taida enää tuntea kihlausta. Joskus (tai sitten se oli jossain muussa maassa) oli kai sellainen laki, että kihlattua ei saa velvoittaa oikeudessa todistajaksi, mutta nykyisin kihlauksella ei ole Suomessa mitään merkitystä.
Eli siinä mielessä mikä tahansa sormusten vaihto käy kyllä kihlauksesta, mutta minusta on naurettavaa kutsua sitä kihlaukseksi ellei avioliitosta ole sovittu. Eikä nuorten kannata ottaa kovasti nokkiinsa, jos vanhemmat eivät suuremmin juhlista heidän "kihlaustaan" nykyisin, kun sen arvo on kärsinyt niin ison inflaation.