Onnellisuus on varmaan suhteellinen käsite ja ehkä se mielletään yleisesti näin, että perhe, lapsia, rakastava aviopuoliso, sekä hyvä toimeentulo.
Voiko mielestäsi jokin muu elämäntapa olla verrrattavissa e.m. ajatukseen, eli voiko ihminen i olla onnellinen, vaikka ei olisi perhekeskeinen?
Voiko mielestäsi jokin muu elämäntapa olla verrrattavissa e.m. ajatukseen, eli voiko ihminen i olla onnellinen, vaikka ei olisi perhekeskeinen?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Onnellisuus on tunne (mielentila), eikä kasa asioita tai edes toinen ihminen.
Huomioitavaa siinä on, että samalla tavalla kun rakastaa voi vaikkei varsinaista rakkautta joka sekunti hehkuisikaan ja ettei rakkaudella tee mitään, jos sitä ei tajua, eikä arvosta, on että onnellisuuskin on usein kiitollisuutta ja asioitten tajuamista ja arvostamista, eikä sitä ehkä joka sekunti tunne, mutta yleisesti voi tuntea olevansa silti onnellinen. Onnellinen ei voi olla jos ei tajua miten onnellinen voisi olla.
Jos ei voisi olla onnellinen ilman luettelemiasi asioita, mitkä toki voivat ja toimivatkin usein onnellisuuden lisääjinä/antajina jne. niin ei voisi myöskään olla onneton koskaan jos nuo kaikki olisivat.
Joopa joo, mutta ainahan sitä olevinaan jotakin puuttuu... Noh, ei tässä nyt niin kovin onnellinen ole tullut oltua. Ehkä se on vaan sisäinen tunne. Siksi sitä ONNELLISUUTTA ei kannata niin kovin edes kaivata..
*hyyh*
;(
Yhtenä yönä näin sellaisen unen, jossa tein ufojen kanssa vaihtokauppaa ikävästä jota meillä oli vaihtaa heidän kanssaan yllin kyllin - omat tunteensa kun olivat kadottaneet vuosimiljardien saatossa.
Minut olit valittu siihen tehtävään sen vuoksi, että osasin mongertaa jotain ihmekieltä. Salaisen palvelun virkamiehet halusivat tietää mistä olin käynyt keskusteluja, mutta pilkkasivat puhetapaani :( Vedin siitä hirmuherneet! Heräsin omaan raivooni, kun huusin niille että olisitte stana itse hoitaneet, enkä sitäpaitti ole tehtävään edes itse anonut D;
:D
tulee lähimmäisten rakkaudesta ja huumorista. Yksin ei ole hyvä olla mutta vielä huonompaa on huonossa seurassa. Näin se menee.
erotilastoja vilkaisee, niin ei ainakaan avioliitto ole onnen tae, eikä kyllä rahakaan.
Aivan varmasti voi!! Joku muu kuin minä.
Totta kai voi olla onnellinen ilman perhettäkin. Onnellisuuttahan on tutkittu viime vuosina ja ehkä yleisin johtopäätös on kuitenkin ollut se, että ne ihmiset, jotka elävät toisille enemmän kuin itselleen eli ne, joilla on halua auttaa ja olla tukena toisille, ovat keskimäärin onnellisempia kuin ne, jotka epätoivoisesti etsivät omaa hyvää ja parasta ja satsaavat siihen aikaansa. Hieman epätoivottu lopputulos, olettaisin, kun nykymaaimassa toitotetaan niin kovasti oman onnen etsimistä ja itsekkyyttä elämisessä.
Itse olen pitkässä avioliitossa elävä ja kolmen lapsen äiti. En usko, että avioliittoni tai kotini, saatikka toimeentuloni on onnellisuuttani mitenkään lisännyt mutta lapset sen sijaan ovat koko onnellisuuteni perusta. Minun haaveeni oli tulla äidinksi ja sen haaveeni saavutin. Identiteettini rakentuu pitk'lti äitiyteen ja koen olevani siksi hyvin merkityksellinen henkilö ja olen ollut rakastettu ja saanut rakastaa yllin kyllin.
Jokainen hankkiin onnensa omalla tavallaan. Se kannattaa muistaa, että oman onnen hankkiminen toisen onnea loukkaamalla tai särkemällä, ei ole todellista onnellisuutta ja perustuu väärälle pohjalle.
Onnellisuutta on aika vaikea määritellä tutkimuksin. Ei onnellisuus ole myöskään mikään pysyvä olotila, vaan jokainen on välillä onnellinen, välillä surullinen ja suurimman osan ajasta jotain siltä väliltä.
Itse olen onnellinen kun saan heittää paidan pois päältä ja loikoilla takapihan ruohikolla auringonpaisteessa ja kuunnella radiota. Ei siihen paljon tarvita jos on taito rentoutua.
Kyllähän se valtaväestön mielestä on aina niin ollut että onnellisuus on se avioliitto, oma ok-talo.
Ja useimmiten kauniit naiset pääsevät naimisiin. Ylpeämieliset ja vaikeastitavoiteltavat ovat yksinäisiä ja katkeria ja sitä on vaikea myöntää, niinpä kierre jatkuu.
Kuten myös 25-40v naiset ovat kauneimmassa iässään.
Avioilla ja omaisuuksilla ym. materioilla eikä ainakaan parisuhteilla ole mitään tekemistä onnellisuuden kanssa. Kantsisko lukea vaikka päivän sanomalehdet, jotka juuri näinä päivinä ovat kertoneet, että riittävästi liikuntaa ja terveellistä ruokaa syövät ihmiset ovat onnellisimpia.
Peruskunto ja -terveys, sekä fyysinen että mielen, ovat ne tuki- ja peruspilarit, joille rakennetaan oma onni ja tyytyväisyys. Ne asiat, jotka asuvat jokaisen omassa taskussa eikä kukaan eikä mikään muu ulkopuolinen juttu niitä voi sulle taikoa. Jos niin luulet, et tule koskaan onnelliseksi.
Tuskinpa kukaan nyt ainoastaan hyvällä peruskunnolla itseään onnelliseksi kokee, eli turha on sulkea sosiaalisia kanssa käymisiä ulos onnellisuuden määritelmistä ja materiaalinen hyvinvointi on osa, joka osittain luo tai siivittää ihmisen voimaan hyvin. Tietenkin hyvä fyysinen kunto luo pohjan ihmisen hyvinvoinnille, mutta se on vain osa kokonaisuutta, joka tarvitaan onnellisuuteen.
Onnellinen=tyytyväinen
Kyse taitaa kuule olla perusjutuista, mikä tekee, mistä saa onnea, tyytyväisyyttä, elämän iloa ... vaikka kaikki ylimääräinen krääsä on riisuttu pois. Mistä tulet onnelliseksi, vaikka sosiaaliset suhteet mättävät ja konkurssi uhkaa tai käy päälle.
Pillun puute, köyhyys ja työttömyys ei ainakaan tee onnelliseksi.
Onnellisuus on korvien välissä. Riippuu paljonlti siitä onko oma elämä sellaista, kuin toivoo. Kaikki riippuu siis myös toiveista, arvostuksista ja asenteesta. Missään tapauksessa onnellisuus ei ole pysyvää. Elämä koettelee, tulee ikäviä yllätyksiä ja raskaita aikoja. Miten kukin pystyy käsittelemään ja sietämään vaikeuksia, on elämäntaitoa. On helppo olla onnellinen silloin, kun on rakkautta, rahaa ja terveyttä. Ne vain ovat asiota, jotka on kovin helppo menettää. Monellä pelkästään ajatus näistä menetyksistä on niin pelottava ja sietämätön, että se kauhistuttaa.
Onnellinen on, kun elämä rullaa ja elämässä on sitä sisältöä mitä siinä haluaa olevan. Se ei kaikille ole samoja asioita eli onnellinen voi olla täysin eri kaavoilla kuin toinen. Perhekeskeisyys on vain yksi ajattelumaailman muoto. Mun on hyvä olla, kun perhe on lähellä ja tärkeät suhteet perheen kesken. Jollekkin se on jotain ihan muuta. Pääasia, että itse tietää onnensa lähteen ja kokee olevansa onnellinen.
Tottakai voi!
Tarkoitat varmaan sitä, että mitä hyvä elämä pitää kenenkin mielestä sisällään? Onnellisuus on hetkellistä, ei mikään pysyvä olotila.