Muutin uudelle paikkakunnalle ja olen täällä nyt törmännyt oman alan työpaikan löytämisen haasteellisuuteen. Ongelmaksi tuntuu muodostuvan, että olen "liian" koulutettu (opistotaso ja amk) kahdella tutkinnollani tai sitten kun ei ole vaativimpien paikkojen (esimiestaso) työtehtävistä kokemusta. Pätkätyökokemusta sen sijaan on monelta alalta ja hyvät todistukset olen aina saanut (olen vastuullinen työntekijä, joka haluaa kehittää yrityksen laatua jatkuvasti).
Aiempaan kesätyöpaikkaani olisin päässyt, mutta etäisyydet (satoja kilometrejä) ovat perheelliselle hieman liian hankalat.
Työmotivaatio ja uuden oppimishalu ovat kunnossa. Lisävinkkejä kaivataan!
ps.loppuvaiheen opiskelijoilta tai vastavalmistuneilta olisin halunnut kysyä kauanko työpaikan saanti kohdallanne kesti? Ja mitä kautta saitte vihjeen paikasta?
Aiempaan kesätyöpaikkaani olisin päässyt, mutta etäisyydet (satoja kilometrejä) ovat perheelliselle hieman liian hankalat.
Työmotivaatio ja uuden oppimishalu ovat kunnossa. Lisävinkkejä kaivataan!
ps.loppuvaiheen opiskelijoilta tai vastavalmistuneilta olisin halunnut kysyä kauanko työpaikan saanti kohdallanne kesti? Ja mitä kautta saitte vihjeen paikasta?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Valmistuin vuosi sitten tradenomiksi kotimaan markkinoinnin linjalta. Aluksi työskentelin marketissa (missä olin työskennellyt jo pari vuotta opiskelun ohella). Luonnollisesti hain jo ennen valmistumistani koulutustani vastaaviin työpaikkoihin, mutta tärppäsi vasta n. 8 kk valmistumisen jälkeen. Ehdin laittaa menemään 60-70 hakemusta ja pääsin ehkä 7-8 haastatteluun. Hain joka puolelle Suomea ja ulkomaillekin.
Aika monta kertaa oli kaikki toivo mennyt ja olin hyvin masentunut. Olin joko ylikoulutettu tai ei sitä KOKEMUSTA (jo koko sana ällöttää!). Huomasin pian että hakijoita oli niin järjettömästi että työnantajilla oli varaa kohdella hakijoitaan miten nöyryyttävällä tavalla tahansa. Sain monesta firmasta erittäin negatiivisen kuvan jo sen perusteella miten he hakemukseeni vastasivat (tai yleensä jättivät vastaamatta) ja miten he kohtelivat minua haastattelussa (ja sen jälkeen). Kamalin oli eräs yhteishaastattelu, en kerta kaikkiaan kyennyt nuolemaan haastattelijaa samalla tavalla kuin muut tytöt. Meni maku koko paikasta, kun huomasin miten äijä nautti tyttöjen kilpailusta...
Lopulta tärppäsi, ja olin (olen yhä!) sekaisin onnesta ja ihmetyksestä! Miksi juuri minut valittiin tähän, vaikka minnekään muualle en kelvannut..? Haastattelija sanoi minulle että hän arvosti sitä etten kehua retostanut itseäni perusteettomasti vaan rehellisesti sanoin mitä osaan ja mitä en, enkä yrittänyt liioitella (kuten monet kuulemma nykyään tekevät). Siihen minun aikaisemmat haastatteluni ovat varmaan kaatuneetkin, eli en ole älynnyt esittää osaavani kaiken, vaan olen sanonut suoraan jos olen tuntenut epävarmuutta esim. ruotsin kielessä.
Tämä työaikka on kyllä vain määräaikaisuus (13kk), mutta palkka on hyvä ja työ täsmälleen koulutustani vastaavaa. Työympäristön henki on hyvä ja työnantaja todella reilu. Haluisin jäädä tänne pysyvästi ja sitä mahdollisuutta on väläyteltykin. Toivon ainakin että tämä työpaikka antaa minulle sen kokemuksen (!), että minulla tärppäisi paremmin muualla vaikka tämä työsuhde ei jatkuisikaan vuotta pidempään. Tai ehkä vuoden kokemus ei sekään vielä riitä, vaan pitää olla viisi vuotta..:-( Tiedä häntä sitten.
Sain vihjeen tästä työpaikasta ihan paikallislehdestä, eivät ilmoittaneet muualla. Jos/kun olen taas hakemassa työpaikkaa, aijon lähestyä yrityksiä suoraan avoimella hakemuksella. Työkkärin kautta näyttää olevan tarjolla vain heikkopalkkaisia töitä ja hakijoita tietysti surkeimpaankin satoja.
mulla on vähän samanlainen ongelma. Mut miten ne kuvittelee et joku saa kokemusta jos ei koskaan saa töitä?
Taitaa olla niin, että vastavalmistuneet joilla ei ole kokemusta, saavat työpaikkansa suhteilla. Tosi ikävä tilanne mun kaltaisilleni, joilla ei ole kokemusta eikä suhteita - vain tutkintotodistus, joka nyt loppujen lopuks ei sitten paljoa painakaan...