Eli seurustelin poikaystäväni kanssa 1,5 vuotta, kunnes viime ma-ti yönä mies tajusi, ettei ole valmis seurustelemaan, koska ahdistaa seurustelu ja seksi. Hän ei tiedä itsekään, mistä ahdistus johtuu. Ahdistuksen laukaisi se, kun su-ma yönä puhuin siitä, etten ole tyytyväinen, kun hän ei jaksa tyydyttää minua seksuaalisesti kuin kerran viikossa. Tämän "puhuttelun" jälkeen hän ahdistui hyvin paljon ja kertoi, ettei hänellä ole ollut minkäänlaista seksuaalista halukkuutta päiviin ja hän on huomannut sen laskeneen vähitellen.
Olemme nyt varmaankin jonkinlaisella tauolla eli emme tee mitään seurusteluun liittyviä asioita (pussailla, leperrellä, harrasta seksiä..), koska kaikki tämä ahdistaa häntä jostain syystä. Näemme kuitenkin ihan "normaalisti" ja pidetään yhteyttä läheisinä ystävinä eikä olla millään yhteydenpitokatkoksella. Hän sanoi, että voi miettiä enemmän meitä sitten, kun hän hoitaa omat asiansa kuntoon (jatko-opiskelupaikka ja työt?). Häntä stressaa aivan uskomattomasti se, ettei hän ole saanut töitä, vaikka on pitkään niitä hakenut vaikka mistä.
Kaikesta huolimatta hän sanoi, että rakastaa mua vielä ja toivoo itsekin, että voisimme taas olla yhdessä, kunhan hänen ahdistuksensa vähenisi, siksi olemme tauolla emmekä täysin eronneet. Mulle tää on kauhea tilanne, koska rakastan häntä hyvin paljon ja hän ei tiedä mitään ahdistukseensa liittyen enkä kestä elää epätietoisuudessa. Hän ei tiedä milloin ahdistus laantuu vai laantuuko koskaan, mikä pelottaa mua ihan kauheasti. Mielestäni meillä oli kaikki muu ihan hyvin paitsi tuo seksipuoli, joka oli mielestäni myös korjaantumassa pikku hiljaa. Siksi en halua erota kokonaan tästä miehestä vaan haluan jatkaa hänen kanssaan heti, kun hänelle se sopii.
Olimme suunnitelleet myös yhteenmuuttoa jatko-opiskelujen myötä, mutta hän kertoi, että sekin ahdistaa häntä helvetisti. Hän sanoi, ettei aikoisi edes yksinkään vielä muuttaa yhtään mihinkään, jos ei ole pakko.
Kiitos, jos jaksoit lukea tämän. En tiedä, kerroinko kaiken oleellisen, mutta yritin kertoa melko paljon. Olen 20 ja hän vielä 19, jos sillä on mitään merkitystä.
Onks kellään ollu samankaltaista kokemusta? Tai onko mitään ideoita lähteekö tuollainen ahdistus miten hitaasti pois? Mitä tahansa asiaan liittyviä ajatuksia/apuja? Olen hyvin kiitollinen, jos jaat kokemuksesi kanssani tai yrität auttaa minua jotenkin.
Olemme nyt varmaankin jonkinlaisella tauolla eli emme tee mitään seurusteluun liittyviä asioita (pussailla, leperrellä, harrasta seksiä..), koska kaikki tämä ahdistaa häntä jostain syystä. Näemme kuitenkin ihan "normaalisti" ja pidetään yhteyttä läheisinä ystävinä eikä olla millään yhteydenpitokatkoksella. Hän sanoi, että voi miettiä enemmän meitä sitten, kun hän hoitaa omat asiansa kuntoon (jatko-opiskelupaikka ja työt?). Häntä stressaa aivan uskomattomasti se, ettei hän ole saanut töitä, vaikka on pitkään niitä hakenut vaikka mistä.
Kaikesta huolimatta hän sanoi, että rakastaa mua vielä ja toivoo itsekin, että voisimme taas olla yhdessä, kunhan hänen ahdistuksensa vähenisi, siksi olemme tauolla emmekä täysin eronneet. Mulle tää on kauhea tilanne, koska rakastan häntä hyvin paljon ja hän ei tiedä mitään ahdistukseensa liittyen enkä kestä elää epätietoisuudessa. Hän ei tiedä milloin ahdistus laantuu vai laantuuko koskaan, mikä pelottaa mua ihan kauheasti. Mielestäni meillä oli kaikki muu ihan hyvin paitsi tuo seksipuoli, joka oli mielestäni myös korjaantumassa pikku hiljaa. Siksi en halua erota kokonaan tästä miehestä vaan haluan jatkaa hänen kanssaan heti, kun hänelle se sopii.
Olimme suunnitelleet myös yhteenmuuttoa jatko-opiskelujen myötä, mutta hän kertoi, että sekin ahdistaa häntä helvetisti. Hän sanoi, ettei aikoisi edes yksinkään vielä muuttaa yhtään mihinkään, jos ei ole pakko.
Kiitos, jos jaksoit lukea tämän. En tiedä, kerroinko kaiken oleellisen, mutta yritin kertoa melko paljon. Olen 20 ja hän vielä 19, jos sillä on mitään merkitystä.
Onks kellään ollu samankaltaista kokemusta? Tai onko mitään ideoita lähteekö tuollainen ahdistus miten hitaasti pois? Mitä tahansa asiaan liittyviä ajatuksia/apuja? Olen hyvin kiitollinen, jos jaat kokemuksesi kanssani tai yrität auttaa minua jotenkin.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mies ei sinua rakasta :( niin selvä asia!
Juurihan mies on sanonut rakastavansa.
Sitä ahdistaa koska se on tajunnut että teidän suhde on tullut tiensä päähän, mutta ei osaa irrottautua susta. Tai sitten sä painostat liikaa ja se ahdistaa. Ootte kuitenkin tosi nuoria vielä...kannattaa edetä rauhallisesti ja antaa asioiden mennä omalla painollaan.
Kiitos vastauksestasi. Mäkin oon miettinyt, että se olis mahdollisesti tuo mun painostaminen seksiasioissa, vaikka oon yrittäny välttää painostamista yms. ahdistamista, mutta kun se on sanonut, ettei ole mun vika se ahdistus. Kai se on se, kun hän miettii niin paljon ja stressaa kaikesta niin helposti, ettei elämäntilanteeseen just tällä hetkellä sovi seurustelu. Hän siis sanoi, ettei halua seurustelua eikä seksiä kenenkään kanssa tällä hetkellä.
Kyllä musta tuntuu, että hän pystyisi varmaankin jättämään mut kokonaan, jos ei haluaisi yhtään enää olla mun kanssa, koska en usko hänen haluavan antaa mulle turhia toiveita ja satuttaa mua myöhemmin.
Vaaditko liikaa, loukkaatko tietoisesti vai tietämättäsi noilla seksipuheilla.
Varmasti halut katoaa sinuiltakin jos joku samantapaisesti sinulle sanoisi, syyttäisit toista ja eroaisit.
Keskustelu ei saa olla syyttämistä vaan yhdessä etenemistä.
Niin no mielestäni en ole vaatinut liikaa tai sitten olen tiedostamattani ollut painostavampi kuin mitä olen itse huomannut.. En tiedä, kai mua turhautti se, kun haluan useammin seksiä, mutta muutosta ei tapahtunut, mikä saattoi johtua siitä mun tiedostamattomasta painostuksesta. Hmh.
Kiitos kaikille vastauksista. Ajatukset selkenee hyvin ja ymmärrän häntä nyt paremmin.
Ikä sitä ahdistaa, aikuistuminen. Syyt on syvemmälläkin kuin teidän suhteessa. Tossa iässä tosi monia ahdistaa (ainakin salaa) kaikki ne elämänmuutokset, joita siihen liittyy: pitäis löytää töitä tai opiskelupaikka, aloitella itsenäistä elämää, irtaantua turvallisista ympyröistä. Sit siihen päälle vielä ahdistus siitä, pitäisikö teidän suhteen muuttua jotenkin "vakavammaksi".
Ehdotan, että katselette rauhassa. Älkää vielä muuttako yhteen. Saattaa kuitenkin olla niin, että se aikuiseksi kasvamisen ahdistus vie poikaystävältäsi niin paljon energiaa, ettei hän pysty olemaan parisuhteessa. Jos niin on ja eroatte, muista, ettei vika ollut sinussa eikä oikeastaan hänessäkään, vaan olosuhteissa.
Voin helposti olla täydellisen väärässä, mutta ensimmäinen tunnelma viestiäsi lukiessa oli, että olet "vaativa" puoliso... Tai siis, jos vaikka miehesi haluaisi sinua suukottaa, helliä ja tyydyttää, niin jos hän samalla tietää sinun odottavan ja edellyttävän sitä häneltä, se voi alkaa tuntua suoritukselta ja pakolta, ja kohta hän ei enää tiedäkään mikä on hänen omaa haluaan ja mikä velvollisuudentuntoa.
Meidän tapauksessa syy miehen ahdistukseen löytyi toisesta naisesta.
Tyttäreni poikaystävää myös ahdisti. Erosivat ja kolmen vuoden kuluttua ex-poikaystävällä oli oma poikaystävä..
Kenties.?
tuo nimimerkki ei kuvasta ulkomuotoa..Vois vähemmästäkin ahdistua.
Hahah, ei kuvasta ulkomuotoa. Tuo on vain päästä heitetty nimimerkki.
Nykyään tilanne on se, että hän sai eilen töitä ja asiat muutenkin kunnossa, mutta silti hän ei jaksa seurustelua eikä mitään. Huoh. Sanoi siis eilen, että kaikki mahdollinen seurusteluun liittyvä ahdistaa eikä ole ylimääräistä energiaa sitä varten. Jotkut velvollisuudentunteet ja sellaset kai ahdistaa.
Kauhean epätoivoinen fiilis, vaikka onkin mennyt vasta 2,5 viikkoa, mutta kun pelkään tämän olevan kovinkin pitkäaikaista, kun olo ei helpottunut seurustelun suhteen yhtään, vaikka töitä sai. Meneeköhän tuo kuitenkin ajan kanssa pois, kun hän huomaa asioiden olevan mallillaan?
Voi tietysti mennä ohikin mutta mies on selkeästi sellaista tyyppiä jota ahdistaa helposti milloin mikäkin asia. Monille nimenomaan parisuhde on se joka antaa voimaa kestää vaikeammat ajat ja epävarmuus elämässä mutta sinun miehelläsi näin ei näytä olevan. Siksi epäilisin että hänen tunteensa sinua kohtaan eivät ehkä kuitenkaan ole niin vahvat että ne eivät jäisi vähän liiankin helposti taka-alalle heti kun elämässä tapahtuu jotain stressaavaa. Ei siksi ehkä kannata olettaa että suhteenne kantaisi välttämättä kaikkien vaikeuksien yli. Pelkästään sinun rakkautesi riitä parisuhteeseen. Siihen tarvitaan molemmat.
Kun kysyin, että eiks se muka vaikuta yhtään, että hän rakastaa mua, niin hän sanoi, että ahdistus menee sen edelle. Hän ei vain jaksa ahdistua.
Eli olet vaativa. Siitä miehet ahdistuu.
Seksuaalinen tyydytys kerran viikossa on todella paljon. Ihme inisijöitä nykyään jokapuolella.