Sen voin jo ihan ensimmäiseksi sanoa, että tiedän vian olevan minussa. Kyse on siis kälystäni (miehen veljen vaimo). Vaikka kuinka yritän, en voi sietää koko ihmistä, sen haluan sanoa vielä myös, että kyse ei missään nimessä ole kateudesta tms. En ole kateellista sorttia.
Kyse siis siitä, että vaikka kuinka yritän, en löydä siitä ihmisestä mitään hyviä piirteitä, päinvastoin. Ja olen itse melko voimakas persoona...
- Turha valitus joka ikisestä asiasta.
- Liika lapsellisuus, menee yli rajojen.
- Tuntuu, että kys. ihmisen älykkyys on nollan tienoilla, ei omaa mitään mielipidettä mistään, ei tiedä mistään mitään, ei osaa ottaa kantaa mihinkään jne.
- Tekee tyhmiä ratkaisuja ja elämänarvot aivan erilaiset.
Voisin jatkaa tätä listaa vaikka loputtomiin. :( Valitettavasti joudun olemaan kyseisen ihmisen kanssa silloin tällöin tekemisissä. Poden huonoa omatuntoa, kun joka ikinen kerta pitää esittää, hymyillä jne... ja vielä vuosikaudet. Vaikka kuinka yritän, en näe siinä ihmisessä mitään positiivista. :(
Kyse siis siitä, että vaikka kuinka yritän, en löydä siitä ihmisestä mitään hyviä piirteitä, päinvastoin. Ja olen itse melko voimakas persoona...
- Turha valitus joka ikisestä asiasta.
- Liika lapsellisuus, menee yli rajojen.
- Tuntuu, että kys. ihmisen älykkyys on nollan tienoilla, ei omaa mitään mielipidettä mistään, ei tiedä mistään mitään, ei osaa ottaa kantaa mihinkään jne.
- Tekee tyhmiä ratkaisuja ja elämänarvot aivan erilaiset.
Voisin jatkaa tätä listaa vaikka loputtomiin. :( Valitettavasti joudun olemaan kyseisen ihmisen kanssa silloin tällöin tekemisissä. Poden huonoa omatuntoa, kun joka ikinen kerta pitää esittää, hymyillä jne... ja vielä vuosikaudet. Vaikka kuinka yritän, en näe siinä ihmisessä mitään positiivista. :(
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niinhän se vain taitaa mennä, että kaikkien ihmisten kanssa ei vain tule toimeen vaikka kuinka yrittäisi. Ihmiset voivat kuitenkin muuttua vuosien varrella, joten kuka tietää: ehkäpä joskus kymmenen vuoden päästä tulette vallan erinomaisesti toimeen (mitä on tietysti tässä vaiheessa todella vaikea uskoa). Näinkin voi käydä, tai sitten ei.
Yrittäisin silti tilanteessasi edes jotenkin pitää hyvät välit kälyysi. Eikä sinun tarvitse potea huonoa omatuntoa! Minkäs sille voi. Oletko muuten tutustunut häneen varmasti tarpeeksi hyvin? Tarkoitan nyt ihan että olette vaikka istunut alas viinilasen äärelle juttelemaan niitä näitä, tai edes yrittäneet. Mutta kyllä sen huomaa, jos homma ei toimi.
Valiettavasti en yhtään osaa sanoa mitään ´oikeaa´ ratkaisua, mitä kannattaisi tehdä, pahoittelen. Tilanne on kuitenkin ikävä, joten jaksamista kälyn kanssa ja hyvää pääsiäistä sinne!
Kiitos, hyvää pääsiäistä myös sinne!
Olen todellakin yrittänyt tutustua ja olenkin tutustunut hyvin ja viettänyt aikaa ym, mitä enemmän sitä olen tehnyt, sitä enemmän asia minua ahdistaa. :/
Ollaan vaan liian erilaisia ihmisiä.