Onko sellanen huumorintajuinen, huolehtiva, avoin luotettava, positiivinen ja rauhallinen luonteeltaan mies kenenkään ihanne mies. Lisäks ei polta ja alkoholin käyttö on sosiaalista eli vain kamijen seurassa. Lisäks ei määräile kumppania, toisella saa olla omat menot ja harrastukset. Pussaa ja halaa vähintään kerran päivässä ja on muutenkin kiltti luonteeltaan.
Kelpaiskos kenellekkään tällänen mies??
Kelpaiskos kenellekkään tällänen mies??
Vastaukset 17
Vanhimmat
kelpais
Jos tuohon pakettii kuuluu myös oma tahto eli et ole mikään koko ajan kyllä rakkaani-hokeva tohvelisankari, mikä ettei. Edellinen seurustelukumppanini oli loppupeleissä rasittava kaikessa miellyttämisen halussaan. Joku voi ajatella, että siinä on akka, jolle ei kelpaa mikään... No näin ei kyllä ole! Itselle tulee vaan jotenkin vaivautunut olo, kun toiselle sopii aina ja kaikki niin, että tinkii selvästi jatkuvasti omista tarpeistaan. Vaikka on huolehtiva, mukava ja ei-määräilevä, ei tarvitse silti kynnysmatoksi ruveta.
Emmä oo koko ajan iholla kehumassa. Kyllä mulla on oma tahto tehdä omia asioita, juttuja ja tavata kavereita ja mennä vaikka konserttiin.
Toivottavasti sopiva kumppani löytyy pian!
Pidätkö itsesi kaltaisista rauhallisemmista naisista vai vilkkaista ja räiskyvistä?
Usein suht samanoloinen kumppani on sopivin (ajan oloon kun vakiintuu kotonaolemiset/kyläilyt/yhteiset harrastukset ja jos toinen on esimerkiksi tosi menevä ja vilkas, ja toinen viihtyisi työn päälle kodin lämmössä, voi alkaa kyrpiä, jos näitä ei voidakaan tehdä juurikaan yhdessä, vaan jatkuvasti erikseen)
Paljon on tietenkin myös pareja, joissa toisen vilkkaus sulostuttaa rauhallisempaa osapuolta, ja toisaalta se vilkas halusi ja tarvitsi sen rauhallisen ihmisen elämäänsä.
Ihmiset ovat myös seksuaalisesti erilailla aktiivisia, usein vetovoimaa on niiden kahden välillä, joilla on suht saman verran pilkettä silmäkulmassa.
No itse olen kyl sellanen rauhallinen tallaaja. tuntuu et mun elämä on välillä aika tylsää et semmonen suht menevä persoona vois kyl sopii mulle kans. Tykkään toki rauhallisesta naisesta mut tykkään myös mennä ja tulla. Lähtisin mielelläni johonkin kylään johonkin , harrastamaan johonkin tai vaikka festareille musaa kuuntelemaan. Festareilla olen käynyt joka juhannus et semmonen kovempi meno ei mua haittaa, tykkään olla ihmisten kanssa ja tutustua niihin.
Mut semmoset koti-illat on kans hyvii , kun saa sit rauhoittuu ja rentoutuu.
Jos tulevalla kumppanilla on joku harrastus joka vaatii menemistä niin
kannustan sitä. Itse olen harrastanut salibändyä 20 vuotta joten siinäkin joutuu välillä matkustamaan toiselle paikkakunnalle. Reissut on yleensä koko päivän mittaisia. Sen jälkeen onkin hyvä tulla kotiin lepäämään.
On mainiota, että tunnet itseäsi noin hyvin. Se aina helpottaa myös toisiin tutustuttaessa. Ja useinhan sitä löytää taas itsestäänkin lisää värejä!
Juu, en minä mustavalkoisesti tarkoittanutkaan, että joku viihtyisi aina vaan kotona ja jonkun toisen olisi aina oltava menossa ja puuhasteltava jotain. Meissä on varmasti kaikissa monenmoisia piirteitä ja vaihtelevia tarpeita. Ylipäänsä vaan itse olen huomannut, että minulle sopii parhaiten, kun ollaan mm. tältä osin aika samanmielisiä.
Ihanaa, mulle tuollanen mies kanssa!
Harmi ku raumalta ei löydy naista joka haluu tälläsen miehen. Oon varmaan sit liian ruma. Luonne on hyvä mut naama ei kelpaa kun kukaan ei halua!!
No tervetuloa vaan kerhoon. Samoja ongelmia tässä potee itsekukin :) harmi vaan kun asut siellä rannikkoseudulla, on hiukan välimatkaa, muuten olisin voinut etsiäkin sut :).
Itsekin 35 ja risat, harrastuksia on mutta muuten elämä kovin tylsää etten sanois, se kipinä puuttuu. Seurustellut en ole moneen vuoteen kun en oikeasti jaksa sitä hakuprosessia, kun ei kelpaa niin ei kelpaa, ollaan sitten ihan issesseen.
Ehkä itselläni sen pahimman leiman lyö se että olen yh. Mukulat kylläkin kohtuullisen vanhoja, vanhempi jo aikuinen ja nuorempikin 11v. Vaikka kuinka teroittaisi miehille että isää mukuloille en ole etsimässä niin kyllä se vaan lyö ukoilta jarrut kiinni.
Veikkaan kuitenkin että löydät sen elämäsi sulostuttajan kohtuullisen pian, kevät ja kesä tahtovat olla sellaista aikaa että ihmiset eivät ole niin jäykkiksiä vaan heittäytyvät kerrankin tunteidensa vietäviksi :) joten tsemppiä!
Yks mun tyttökaveri sano mulle uutena vuotena et oon muuten täydellinen
mut liian lyhyt. Joo mä ymmärrän sitä kyl täysin. olen vaan 167cm tikku-ukko.
Kuka tälläsen tikku-ukon haluu. Olen nelisen vuotta ollut ilman tyttöystävää. Täs alkaa olee paineita löytää se oikea. Tai sellanen jonka kans olis mukava olla monta vuotta. Yhen illan jutut kun ei kiinnosta yhtään.
Hei,
marina ja itsesääli ei todellakaan ketään komista tai tee mielenkiintoisemmaksi.
"Oon varmaan sit liian ruma. Luonne on hyvä mut naama ei kelpaa kun kukaan ei halua!!"
Anteeksi, mutta tuo voisi olla 14-vuotiaan tytön kirjoittamaa.
Mutta voit lopettaa puhumasta itsellesi ja muille noin! Todella voit.
Suomi on pullollaan sinua lyhyempiä naisia (ja miehiäkin!)
Mitä jos ruikutuksen sijaan hyväksyisin pituutesi, ja tekisit siitä jopa valttikortin, jota käytät tutustumisrepliikeissä jne?
"Yletytsä lukeen mun huulilta...lähetkö kahville joku päivä?"
"Saanko mä kumartua sun puolees, kun en meinannu tuolta ylhäältä kuulla/nähdä kunnolla..."
Tai jotain :)
Vaatii tietysti vähän pelisilmää tsekata toisen luonnetta ja olemusta. No, tuleepahan huumorintaju testattua samantien :)
Silloin olet itsevarman oloinen, kaikki naiset kun eivät hoivavietin perusteella valitse reppanoita, vaan haluavat tasapainoisen, reippaan kumppanin, joka on sinut ulkonäkönsä kanssa. Niitä marmatuksia saa toki jakaa kumppanin kanssa myöhemmin, mutta tutustumisvaiheessa itsesääli haisee kauas ja on suurimmalle osalle KARKOITE. Tuskin sinäkään haluat naiseltasi pelkkää emon hoivaa!
Sosiiaalisia harrasteita, joissa tavata uusia ihmisiä (joilla on myös naispuolisia kavereita, siskoja, tyttäriä, ystäviä, tuttavia)
Etsi myös kesäajan juttuja, viimeistään syksyllä mukaan!!!
Kuorolaulu
Kansalaisopistojen kieliryhmät
Kansalaisopistojen kokkausryhmät
Harrastajateatteri
Tanssit (voi mennä ilman paria, pareja vaihdetaan kokoajan muutenkin)
Seurat ja yhdistykset
SPR
Melontakurssit
Järjestä joskus itse hipat/piknikki/ehdota terassi-iltapäivää jne. Siis työkavereita ym. mukaan - joku kutsuu aina uuttakin jengiä pyörähtämään...
Susta säteilevän energian on muututtava toisenlaiseksi, ja se voi tapahtua vaan, jos löydät asioita, jotka tuo sulle iloa ja yrität tietoisesti ajatella edes vähän positiivisemmin ja yrität hymyillä ja katsoa ihmisiä silmiin hieman enemmän ja pidempään. Siis myös kavereita, miehiä, kaupankassaa, talonmiestä jne. Tulet rohkeammaksi ja saat mukavan miehen maineen, seuraasi halutaan hakeutua, sinun kanssasi halutaan vaihtaa ajatuksia, saat uusia kontakteja, jotka AINA poikivat taas lisää kontakteja.
Taas näitä höpö höpö juttuja. Mä olen ollut aina se joka pyytää jonku terassille tai
jonkun bandin keikalle tai kotiini istumaan iltaa. Kukaan ei pyydä mua koskaan!!
kukaan ei tuu kun itse siis pyydän. enään en pyydä kun oon kyllästynyt!
Minä olen tosi positiivinen, jos en olis. Olisin masentunut ja en jaksaisi tehdä mitään. Eikä ole siitä kyse oonko rohkee. olen varmasti tarpeeksi rohkee. Naiset ei vaan tykkää musta. Jos juttelee jonkun naisen kanssa ni kyllä sen näkee 10 minuutissa et tykkääkö se musta.
No joo, ehkä mun pituus 167 sit riittää jollekkin naiselle. ja ei varmaan ole siitä kii et en löydä ketään. Se onkin sit se yks vino hammas mikä on mun suussa. Kukaan ei haluu miestä jolla on vino hammas. Menisin hammaslääkäriin mielelläni repimään sen pois mut se maksaa monta tonnia. Olen kysynyt !! En mä niin rikas sentään ole.
Hih,
ainahan sitä voi syyttää vaikka yhtä pientä hammasta :)
Joku vika täytyy mussa olla kun ketään ei halua edes tutustua!! Jos ei ulkoista vikaa ole niin sit se o se yks ruma tosi vino hammas. Hymyillä en pahemmin voi!
Ja tuo sinun huumorintajuinen ja positiivinen puolesi (jota aloituksessasi mainostat) tulee ilmi missä? Ei ole osunut kirjoituksistasi silmään.
Maailmassa ja Suomessa on paljon aivan huippu-typpejä, jotka eivät vielä ole löytäneet kumppania. Tunnen heistä muutamia, ja mitään vikaa ei todellakaan ole. Elämä vain joskus menee niin.
No mie uskon aina kaikkeen hyvään. Et se elämä paremmaksi viel muuttuu joskus vaikka ei siltä näytäkkään. välillä olen ollut ilman töitä parikin vuotta mut olen aina jaksanut uskoo ja hakee uusia töitä. En ole luovuttaja tyyppi. Et siitä tulee se positiivisyys. ja sit jos joku heittää musta jotain kuivaa läppää tai muuten haukkuu niin en ala riehumaan vaan otan sen huumorilla.
En muista koska olisin viimeks suuttunut. Varmaan sittä on 20 vuotta. En ole riitely ihmisii. riitelyy näin lapsena paljon kun mun äiti ja miesystävä riiteli. Se oli joskus hirveetä katottavaa. Päätin et en ala sellaseksi ihmiseksi. kyllä musta saa heittaää läppää siis. Emmä suutu.
Oon nähnyt et monet suuttuu ja alkaa väkivaltaiseksi kun niistä sanoo jotain tai heittä vitsejä. Silloin on nyrkit heiluneet. Ei varmaan kenestäkään nää aluksi et onko se huumorintajuinen tai minkälainen se on . Siks pitää tutustuu!!
Olet mies parhaassa iässä! Yritä vaan ja jos et hampaan takia hymyile.hoida asia kuntoon! Osa-maksukin joissakin käy..ja myös kunnalista hammashoitoa voit yrittää...Pituus ei toisiaan ole ratkaiseva tekijä vaan se luonteesi ja rohkeutesi tutustua naisiin...käyppäs tilaamassa itselles tai kavereiden kera vaikka piristävä reissu missä olet otollisella maaperällä tavata naisia..risteilyt,harratsematkat yms..Tsemmppiä vaan ja iloa -murehtimalla ei asiat lutviudu..mummukulta sanoi näin aikanaan ja oli niiiiin oikeassa!