Moikka!
Mä oon nyt elämässäni uuden ystävyyden kynnyksellä. oon tavannu uuden ihmisen, josta tykkään tosi paljon ja jonka kanssa tiedän haluavani olla vaikka koko elämäni. Se tunne on jännä kun tapaa uuden sellaisen ihmisen...pääosa ihmisistä, joita tapaa niin ei jää pyörimään mieleen, heitä ei paljoakaan ajattele ja he ovat aika samantekeviä. sitten on näitä, joiden kanssa haluaisi olla tyyliin koko ajan, no ei nyt ihan mutta paljon kuitenkin ja tekstailla ja olla yhteydessä. siis ihan ystävyystasolla, on kyse siis samasta sukupuolesta. enkä ajattele hänestä mitään SELLAISTA. joissain ihmisissä on vaan sitä karismaa ja viehättävyyttä ja vetovoimaa, että haluaa olla sen kanssa.
Nyt haluaisinkin kuulla neuvoja miten mun kannattais toimia. oon ite ajatellu etten oo joka päivä lähettelemäs viestii tai AINA alota keskusteluu ku huomaan tän toisen olevan myös esim fb onlines. annan tilaa ja sillee ette mun kans tarvii AINA jutella ettei siit tuu mikää velvollisuus. en vaa tiedä kuinka usein sitä voi ettei toinen tyylii kyllästy tai ajattele et voi v TAAS?! ja oishan se ihan kiva jos HÄN ajattelis mua sillo jos pidän pientä taukoo enkä koko ajan ota yhteyttä. kai ystävyyteen pätee vahän sama ku uuden parisuhteen luomiseen...en vaan haluu karkottaa tätä pois kun tällä hetkellä tilanne on oikein hyvä ja hänkin selvästi tykkää musta ja haluaa musta ystävän. pelkään vaan et oon liikaa yhteydes ja hän ei jaksa ja kiinnostus lopahtaa tai ei jaksa mua enää, toisaalta ajattelen et jos en oo yhteydes ni jos unohdun ja se tähänastinen ystävyys hiipuu:D vaikeita juttuja...haluaisin vaa nii kovasti et hänki ajattelis haluavansa musta ihan kunnon ystävän pitkäks pitkäks aikaa ehkä loppu elämäkseen koska mä tunnen niin.
Sit joissai ihmisissä on sellasta karismaa että niiden lähellä fyyisesti haluaa olla. ne on nättejä ja ne käyttää tuoksua ja on iloisia, superystävällisiä, nauravia, aurinkoisia. niitä haluu halata, silittää ja koskettaa puhuessaan. niitä haluu naurattaa, niiden nauramaan saamisesta on vaiks kuin ónnellinen ja niiden "haluu" nähdä itkevän/olevan surullisia, jotta pääsis lohduttamaan ja syventämään ystävyyttä, ei tietenkään muuten eikä pahalla, mut suru aina lähentää enemmän ku nauru. tä kuulostaa jo melkee lepakolta tiedän! mut ei. ei oo kyse siitä. tiedän senkin. mulla on aikasemminki yks tämmöinen ystävä ollut ja nyt on seuraava jota kohtaan tunnen vieläkin vahvemmin edellämainitut asiat. mutta sellaisia ihmisiä on vaan niin pirun harvassa, siksi haluaisin niin kovasti säilyttää tämän ja saada tämän ystävyyssuhteen syvenemään ja lujittumaan.
kiitos että sain avautua, en tiedä lukiko kukaan mutta auttoi jo! jos luki ni saa vastata:)
Mä oon nyt elämässäni uuden ystävyyden kynnyksellä. oon tavannu uuden ihmisen, josta tykkään tosi paljon ja jonka kanssa tiedän haluavani olla vaikka koko elämäni. Se tunne on jännä kun tapaa uuden sellaisen ihmisen...pääosa ihmisistä, joita tapaa niin ei jää pyörimään mieleen, heitä ei paljoakaan ajattele ja he ovat aika samantekeviä. sitten on näitä, joiden kanssa haluaisi olla tyyliin koko ajan, no ei nyt ihan mutta paljon kuitenkin ja tekstailla ja olla yhteydessä. siis ihan ystävyystasolla, on kyse siis samasta sukupuolesta. enkä ajattele hänestä mitään SELLAISTA. joissain ihmisissä on vaan sitä karismaa ja viehättävyyttä ja vetovoimaa, että haluaa olla sen kanssa.
Nyt haluaisinkin kuulla neuvoja miten mun kannattais toimia. oon ite ajatellu etten oo joka päivä lähettelemäs viestii tai AINA alota keskusteluu ku huomaan tän toisen olevan myös esim fb onlines. annan tilaa ja sillee ette mun kans tarvii AINA jutella ettei siit tuu mikää velvollisuus. en vaa tiedä kuinka usein sitä voi ettei toinen tyylii kyllästy tai ajattele et voi v TAAS?! ja oishan se ihan kiva jos HÄN ajattelis mua sillo jos pidän pientä taukoo enkä koko ajan ota yhteyttä. kai ystävyyteen pätee vahän sama ku uuden parisuhteen luomiseen...en vaan haluu karkottaa tätä pois kun tällä hetkellä tilanne on oikein hyvä ja hänkin selvästi tykkää musta ja haluaa musta ystävän. pelkään vaan et oon liikaa yhteydes ja hän ei jaksa ja kiinnostus lopahtaa tai ei jaksa mua enää, toisaalta ajattelen et jos en oo yhteydes ni jos unohdun ja se tähänastinen ystävyys hiipuu:D vaikeita juttuja...haluaisin vaa nii kovasti et hänki ajattelis haluavansa musta ihan kunnon ystävän pitkäks pitkäks aikaa ehkä loppu elämäkseen koska mä tunnen niin.
Sit joissai ihmisissä on sellasta karismaa että niiden lähellä fyyisesti haluaa olla. ne on nättejä ja ne käyttää tuoksua ja on iloisia, superystävällisiä, nauravia, aurinkoisia. niitä haluu halata, silittää ja koskettaa puhuessaan. niitä haluu naurattaa, niiden nauramaan saamisesta on vaiks kuin ónnellinen ja niiden "haluu" nähdä itkevän/olevan surullisia, jotta pääsis lohduttamaan ja syventämään ystävyyttä, ei tietenkään muuten eikä pahalla, mut suru aina lähentää enemmän ku nauru. tä kuulostaa jo melkee lepakolta tiedän! mut ei. ei oo kyse siitä. tiedän senkin. mulla on aikasemminki yks tämmöinen ystävä ollut ja nyt on seuraava jota kohtaan tunnen vieläkin vahvemmin edellämainitut asiat. mutta sellaisia ihmisiä on vaan niin pirun harvassa, siksi haluaisin niin kovasti säilyttää tämän ja saada tämän ystävyyssuhteen syvenemään ja lujittumaan.
kiitos että sain avautua, en tiedä lukiko kukaan mutta auttoi jo! jos luki ni saa vastata:)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.