Mitä kannattaa itkeä ja vinkua sellaisen elämänkumppanin perää joka pettää? Häh? Ei muuta kun lippukorkealle ja eteenpäin ja pidä itsestäsi huolta. Se pettäjä jatkaa tapaansa suhteesta toiseen. Pistä vahinko kiertään. Kyllä sellaiselle naiselle jota on petetty löytyy henkisesti kypsää mies seuraa ja vastapäinkin. Pettäjä jää ruikuttamaan loppujen lopuksi omaa tyhmyyttään. Ehkä saapii toisen samanlaisen kuin itse on ja tulee omien lääkkeiden maistaminen. Jos ei kykene tavalliseen ns. normaaliin parisuhteeseen niin se ei pysty ja sillä sipuli.
Mitä kannattaa
Uudet tuulet puhlalt
7223
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Niin mutta kun meillä naisilla on kova usko siihen että saamme miehet parannettua! Oli ne sitten alkoholisteja, vaimonhakkaajia, patologisia valehtelijoita, varkaita, pettäjiä tai vaikkapa masentuneita. Meillä on tarve olla tärkeitä ja korvaamattomia. Kuka muu sellaista pettäjää katsoisi jollen juuri minä? Raukka, joutuisi ihan hukkaan jollei siitä pidetä huolta...
Niinpä, eli ollaan äitejä niille miehille.
Voi miesressukoita, pupu menee pöksyihin kun tosi tulee eteen. Joo, näitä naisia on jotka hoivaavaat petturiukkokultaa, ja samalla pettävät itseään. Mutta se rva titteli on niin tärkeä joillekkin. Neuvo: voit olla jonkun toisenkin rouva isolla ÄRRÄLLÄ, ja saat munaa mieheltäsi joka ei ehkä just ollut toisen pimpissä. Hyi saa....
Aikaista huomenta petetyille ja pettureille!
Miksi toisten suhteet saavat sut noin raivon valtaan? Kuulostat katkeralta kakkoselta tai ykköseltä, jonka liitto on mennyt pettämisestä rikki. Nyt et soisi kenenkään enää onnistuvan.
Ilman muuta kannattaa yrittää korjata suhdetta. Ei se pettäminen maailman suurimpia asioita ole, vaikka pirun pahalta tuntuukin.
Sitten haluan puuttua tuohon, että senkun vaihdat miestä, se uusi on varmasti parempi... Ei ole. Hyviä miehiä ei vaan ole. Älä käsitä nyt väärin, ei ole hyviä naisiakaan. Yksikään meistä ihmisistä ei ole täydellinen kumppani toiselle. Voi olla paras, muttei täydellinen. Kaikissa meissä on virheitä ja vikoja.
Pitää vaan miettiä, mikä vika saa olla siinä miehessä (kumppanissa) joka on itselle se paras. Joillekin pettäminen ei loppupeleissä ole niin iso asia, että haluaisi sen vuoksi erota.
Em. läheisriippuvuus taas ei ole hyvä asia. Mutta päättäkööt jokainen omasta elämästään, toisten on siihen turha puuttua. Elämä ei ole niin mustavalkoista.
Kiitos sussusisun. Ei tarvitse itse perustella sen pidemmin. Pettäminen sattuu, mutta maailmassa on niin paljon muutakin ja pettäjässäkin muita ulottovuuksia kuin yksi kapea puoli. Toivon, että läheiseni näkevät minussakin muutakin kuin sen heikomman puoleni joka ei ole myöskään mitenkään kaunista katseltavaa, vaikka pettämistä ei olekaan. Muu osa minusta (se parempi)tulee toivottavsti myös nähdyksi ja huomioiduksi.
Ja pettämisessä se faktinen pettäminen ei oikeasti ole pahin juttu. Vaan se, että toiselle on valehdellut ja salannut asioita. Sen ongelman ratkaiseminen on taas parin keskinäinen juttu, johon ei niinkään liity enää se kakkonen. Sitähän täällä niin kovasti huudetaankin, että vain puoliso pettää ja se on avioparin keskinäinen ongelma. Jättäkää sitten ne avioparit keskenään selvittämään sitä keskinäistä ongelmaansa, älkääkä ihmetelkö parin sisäisiä motivaatioita tai syitä. Tuomitsemisesta puhumattakaan.
Jos kakkonen ei ole osallinen mihinkään, eikä hänen tarvitse kantaa vastuuta tai syyllisyyttä, millään moraalisella tasolla, niin älkööt nämä sitten sotkeutuko siihen jälkipelinä. Eri asia ovat ne kakkoset, jotka näkevät oman osallisuutensa ja vastuunsa ja haluavat aidosti ymmärtää ja ottaa opiksi omaa tulevaisuuttaan varten. Heille olen valmis vastaamaan asiallisesti.
Olen hieman eri mieltä kanssanne siitä kannattaako pettäjän kanssa jatkaa, meille tuli ero sen takia en voinut uskotella itselleni toisen olevan bs. hyvä ihminen ainakaan minulle. Ja todellakaan kaikki miehet eivät ole samanlaisia rinnallani on aivan toisenlainen ihminen rehellinen johon luotan, missään tapauksessa en palaisi entiseen kun olen nyt toisenlaistakin elämää saanut kokea. Parisuhteessa tärkeintä on toisen kunnioittaminen ja luottamus pettäminen tuhoaa sen täysin. Miehiäkin on siis olemassa rehellisiäkin ja on meistä itsestämme kiinni millaisen kumppanin kelpuutamme elämäämme ja haluammeko aidosti olla suhteessa jossa olemme onnellisia ja rehellisellä pohjalla.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Ei kaikki miehet ole petollisia. Olin aiemmin petturin kanssa ja näin jälkikäteen sanottuna, petturin elkeet hän omasi alusta alkaen, en vain silloin tajunnut sitä. Hän tuli hyvin juttuun naisten kanssa, oli sellainen "hyvä tyyppi", hän myös pyrki manipuloimaan minua kokoajan, muokkasi ulkonäköäni ja kertoi millainen naisen tulee olla. Hänelle oli erittäin tärkeää se mitä muut hänestä ajattelee, hänen oli oltava täydellinen ja minun myös. Pettämisen alettua lateli valheita tuli valheiden perään. Ensin väitti vainoharhaiseksi kiukuttelijaksi ja lopulta paljastuttuaan käänsi vielä pettämisensä minun syyksi. Ja vaikka näki kuinka paljon minua satutti, petti vaan uudestaan. Täysin keskenkasvuinen kakara. En voi kehua itseänikään, sillä lankesin hänen valheisiinsa monta kertaa, kunnes sain tarpeekseni. Niin ja kyllä hän esitti katuvaa, kävi terapiassa, osti lepyttelylahjoja jne. mutta ei parantanut tapojaan ei.
Nykyään minulla on toisenlainen mies. Sellainen joka pystyy kertomaan rehellisesti miltä tuntuu. Pystyy myös tajuamaan miltä minusta tuntuu. Tämä suhde on jotain aivan toista kuin edellinen. Yhteisymmärrystä ja syvää välittämmistä. Ja kyse ei ole enää alkuhuumasta, olemme olleet viisi vuotta yhdessä. Exällä manipulointi alkoi jo puolentoista vuoden jälkeen.