Olemme uusioperhe ja tämä tuntuu nyppivän puolisoni vanhempia.
Ajoittain nousee esiin sammakoita.
Viime käynnillä esim. et osaa kasvattaa lasta koska et saa 2-vuotiasta ymmärtämään että tavaroihin ei saa koskea. Lapsen tekemisiä valvon ja siirrän aina lapsen pois kun hän yrittää tutkia kirjahyllyn tavaroita tmv.
En kuulema saa lasta koskaan uskomaan kun en lyö sormille ja vedä tukasta, enkä hyväksy fyysistä kuritusta.
Seuraavaksi sain kuulla että minun tulisi antaa lapseni adoptioon puolisolleni (jolla ei ole omia lapsia) että silloin he voisi antaa perinnöstä osan omalle lapselleen. Muuten heillä on miettiminen miten jakaa perintö muille lapsilleen jotka eivät ole toisella kierroksella. Samoin avoliitto ja ikäni jurppii heitä, kun olen vanhempi kuin puolisoni.
Aiemmalla käynnillä poltin liikaa puita, kun lämmitin saunaa jne..
Aina tuntuu kivi olevan kengässä kun puolison vanhemmat saavat siiderinsä nautittua.
Olen yrittänyt huomioida heitä aina ja käyttäytyä kohteliaasti, mutta nyt alkaa pinna loppua. Enkä halua että lapseni joutuu moisia puheita kuulemaan.
Puolisoni puolustelee vanhempiaan, ettei ne tarkoita mitään ja ei niistä puheista kannata välittää kun selvinpäin koko ajan todistelevat kuinka olen lapsineni samanarvoinen kuin muutkin miniät.
Välittäisitkö sinä?
Ajoittain nousee esiin sammakoita.
Viime käynnillä esim. et osaa kasvattaa lasta koska et saa 2-vuotiasta ymmärtämään että tavaroihin ei saa koskea. Lapsen tekemisiä valvon ja siirrän aina lapsen pois kun hän yrittää tutkia kirjahyllyn tavaroita tmv.
En kuulema saa lasta koskaan uskomaan kun en lyö sormille ja vedä tukasta, enkä hyväksy fyysistä kuritusta.
Seuraavaksi sain kuulla että minun tulisi antaa lapseni adoptioon puolisolleni (jolla ei ole omia lapsia) että silloin he voisi antaa perinnöstä osan omalle lapselleen. Muuten heillä on miettiminen miten jakaa perintö muille lapsilleen jotka eivät ole toisella kierroksella. Samoin avoliitto ja ikäni jurppii heitä, kun olen vanhempi kuin puolisoni.
Aiemmalla käynnillä poltin liikaa puita, kun lämmitin saunaa jne..
Aina tuntuu kivi olevan kengässä kun puolison vanhemmat saavat siiderinsä nautittua.
Olen yrittänyt huomioida heitä aina ja käyttäytyä kohteliaasti, mutta nyt alkaa pinna loppua. Enkä halua että lapseni joutuu moisia puheita kuulemaan.
Puolisoni puolustelee vanhempiaan, ettei ne tarkoita mitään ja ei niistä puheista kannata välittää kun selvinpäin koko ajan todistelevat kuinka olen lapsineni samanarvoinen kuin muutkin miniät.
Välittäisitkö sinä?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tuossa on ongelmana itseasiassa sidukka. Tuohon vaivaan ei auta muu kuin olla yhtälaisessa änkyrässä kuin isäntäväkikin tai sitten yksinkertaisesti häipyä ennenkuin on korkattu. Suosittelen jälkimmäistä.
Kyllä minä välittäisin, sulla on täysi oikeus loukkaantua tuollaisesta käytöksestä. Ei humala tai känni ole mikään tekosyy käyttäytyä huonosti ja saada se pyytämättä anteeksi.
Totuus kuuluu lapsen ja humalaisen suusta.
Säälittäviä raukkoja taitavat appivanhempasi olla: eivät osaa keskustella asioista avoimesti ja selvin päin. Sitten on helppo puolustautua sanomalla, että kun olin humalassa, sori.
Älä ole liikaa heidän kanssaan tekemisissä, vain pakolliset kuviot. Ja sitten sanot suoraan takaisin, että et suostu kuuntelemaan tuollaisia puheita.
Minkälainen mummo tai pappa muuten naukkailee siideriä lapsenlapsien nähden, haloo... Idiooteilta vaikuttavat. Toivottavasti miehesi on toista maata! :)
Eihän sinun lapsesi ole miehesi vanhempien lapsenlapsi. Sinun lapsellasi on omat toiset isovanhemmat.
Uusioperhe ei ole helppo kuvio. Sehän on nyt myönnetty isommissakin piireissä. Se on vähän: ota tai jätä!
Tarvitseeko teidän perhe uusioperheenne miehen vanhempia johonkin?
Itse haluavat esittää isovanhempia, vaikka eivät sitä olekkaan. Puolisollani ei ole biologista lasta ja se tuntuu heitä vaivaavan. Suvun jatkumisella he adoptiota perustelivat ja huvittavinta oli kommentti että sitten he voisivat antaa perinnön omalle lapselleen. Mielestäni kuvastaa hyvin heidän ajatusmaailmaa.
Minua ei heidän perintönsä kiinnosta, tulen hyvin toimeen ansiotyölläni ja saan perhe-eläkettä. Toki lapsella on omat isovanhemmat joiden kanssa tapaamme usein.
Puolison vanhempia tapaamme lähinnä kesälomilla, jouluna, pääsiäisenä ja juhlissa. Puolisoni haluaisi että tapaisimme useammin hänen vanhempia, mutta itselleni ne tapaamiset maistuu lähinnä pakkopullalta, koska aina tulee jotain nälvimistä.
Sanot kerran kunnolla takaisin että olette sivistymättömiä moukkia ja ette osaa käyttäytyä ja minä kasvatn lapseni niinkuin haluan ja omalla tavallani ja niin edelleen. Itselläni 16 tytär ja ei ole, koskaan tarvinnut kaisksi köydä ja ei lapsenkaan kaikkia tartte uskoa ja lapsellakin pitää olla omaa tahtoa ja niin edelleen. Oma lapseni teini-iässä ja antaa kiukutella ihan rauhassa niin hyvä tulee ja liikaa rajoja laittava tekee lapsesta sosiaalisesti rajoittuneen ja lapsen pitää iän karttuessa ottaa vastuu tkemisistään ja niin edelleen. Nostat vain kissan pöydälle ja sanot mitä ajattelet niin hyvä tulee.
En omaa anoppia tai appea, mutta minusta jo vähän päälle kaksi- tms.vähän päälle kolmevuotiaissa on eroja... Tunnen yhden n. neljävuotiaan lapsen, joka aina kauniisti kiittää, jos saa vaikka jonkun pienen lahjan ja joka rauhallisesti istuu kertomassa millaisia leikkejä päiväkodissa on leikitty, mutta sitten olen tiennyt myös samanikäisiä, joita ei saa edes pysymään paikoillaan ja jotka komentelee. Ensimäisille on luettu satuja, heitä ohjattu johonkin kehittävään harrastukseen ja muuta jo pienestä pitäen, joskin toki osa lapsista on luontaisesti vilkkaampia tietyssä iässä, kuin toiset.
Vaikuttaa mustamaalaamiselta toi anonyymi aloitus... Ja miten muka lasten perintö liittyy johonkin tavikseen kommunikointiin kertomasi muka anoppiperheesi kanssa? Fyysistä väkivaltaa ei varmaan ketkään fiksut kehota lappsia kohtaan harjoittamaan, sitä paitsi muutenkaan.
Oletkos pelle sivistykselisesti tyhmä povokaattori? Anteeksi, muta vaikea uskoa, että kukaan omaa sukuaan haukkusi edes netissä tai anonyymisti. En mä ainakaan kehtaisi tehdä sellaista, mutta mukla onkin normaali suku, missä ollaan läheisiä ihan oikeasti sukulaisten kanssa ja missä luotetaan toisiimme.
Ja lisään aloitusta koskevaan vastineeseeni, että taas siis joiu kyttää perässäni: en tehnyt noita kirjoitusvirheitä, joita postaamaani tekstiin tuli postattuani sen. En kirjoittanut ennen postausta tarkistamaani tekstiin esimerkiksi sellaista, että "sivityksellisesti", vaan sivistyksellisesti, enkä kirjoita että "povokaattori", vaan että provokaattori. Enkä kirjoita, että "lappsia", vaan kirjoitin että lapsia. Lisäksi sana "mukla" ei kuulu käyttämääni sanavarastoon, vaan kirjoitin, että "mulla" ja lisäksi jos puhun haukkumisesta, en sano " haukkusi", vaan että haukkuisi.
Kuka helvetin ääliö tällä foorumilla roikkuu vaikka mun sivullisen tavallisten aloituksia koskevien kommenttien kimpussa.... Katonpa taas, monta kirjoitusvirhettä tulee tähänkin lähes täydellisen kieliopin viestiini jälkikäteen: tuleeko sanasta kielioppi kenties sana "kieliopi" tai sanasta "ääliö sana "älie"? En ainakaan ole sellaisia kirjoittanut. Jotkut idiootit ilmeisesti nauttivat vääristellessään viattomien sivullisten näiden keskustelupalstohen outoihin keskustelunavauksiin kohdistamaa aiheellista kummastelua tai kritiikkiä.
jo se on ikävää että lapsi on jäämä parina
vielä noin asenoitunut uusio........
Herkkähipiäinen,
miehen vanhemmat voivat ainakin lakata perinnönjaon miettimistä lastensa välillä. Jokainen saa lakiosuutensa (saman suuruisen osuuden), riippumatta kuinka paljon he miettivät varojensa jakamista.
Elleivät sitten rupea jakelemaan sitä elinaikanaan, jolloin suosimista voi tapahtua suuntaan tai toiseen.
Noita muita nillityksiä ja sammakoita on kyllä ikävä joutua kuulemaan. Tunneäly ei ole heidän vahvimpia puoliaan, kaikesta päätellen.
On sietämätöntä kuunnella puolustukseksi, että sanoja EI tarkoittanut mitään puheellaan.
Se on minusta vielä loukkaavampaa.
Kun on tällaisen selityksen saanut, olisi mukava tietää, milloin puhuja siis tarkoittaa mitä sanoo. Mistä aiheesta hän pystyy puhumaan järkevästi?
Humalainen on rehellinen. Sanoo estoitta mitä ajattelee. Se kannattaa muistaa ja toimia sitten sen mukaan.
Minä pysyisin omissa oloissani ja osoittaisin, etten ole heidän perintönsä tarpeessa. Mitä kroisoksia he luulevat olevansa?
Täss on tarinaa vaikka muillekin jakaa.