Naiset valittaa aina että miehet eivät puhu.. Miks mun kohdalle sit sattuu ne miehet jotka puhuu,liikaakin.Siis onhan hyvä että puhutaan,mut jos se menee siihen että toinen utelee koko ajan;mitä ajattelet/miltä tuntuu...Koko ajan pitäisi olla erittelemässä tunteitaan toiselle ja toinen kyllä myös vatvoo koko ajan omia tunteitaan.Onko tämä sitä miesten huonoa itsetuntoa,mitä pitäisi olla pönkittämässä koko ajan vai olenko minä itse outo,kun en ymmärrä..
Idiootti-mangneetti
outo
2541
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pokaat miehiä herkässä elämäntilanteessa?
Itse en aikoinaan avioliitossa paljoakaan puhunut. Sitten löysin naisen, jonka kanssa pystyin puhumaan lähes mistä tahansa. Kaikki päättyi täydelliseen katastrofiin, jonka jälkeen rakastamani nainen totesi tilanteen kaikesta huolimatta hänelle liian vaikeaksi.
Tuon jälkeen kahden vuoden aikana minulla on ollut pari naisystävää, vakipano sanaa ei kai saisi käyttää. Olen puhunut puhumistani. Olen muutenkin, mm työpaikalla, muuttunut paljon avoimemmaksi. Kuitenkin minusta tuntuu, että jos vielä joskus toivun [kai tuo päivä koittaa] kaipauksestani, niin tulevan vaimoni ei tarvitse tietää ihan kaikkea eikä aina.
Eli et ole idioottimagneetti, mutta olet varmaan ihminen jonka miehet kokevat vertaisekseen, ihmiseksi jota on helppo lähestyä - varmaan jotenkin äidilliseksi.
PS Tarvitsisin kesäheilaksi juuri tuollaista naista.
Äidilliseksi tässä alkaa itsensä tunteakin...jos ikää on 38 ja alle kolmekymppiset on tanssipaikoilla seuraan hakeutumassa niin tulee tosiaan tunne että onko itse joku äitihahmo.Siinä mielessä tosi juttusi oli että mun on tosi helppo jutella "vieraidenkin" ihmisten kaa niin kauan kun jutut kestää yleisellä tasolla... Vai kesäheilaa...?Ei taida tähän hätään ehtiä,helluntai käsillä eikä heilasta tietoakaan,taitaa olla rauhallinen kesä tiedossa...