nostalgisia muistoja sinusta nainen

Katselin tässä teemalta vanhoja euroviisu karsintoja, ja niin nostalginen aika palaili mieleeni.
Elämässä ei tule usein mietittyä mennyttä aikaa, etenkään kuinka vuodet vierivät mutta silti olet siinä ja nyt itse, muodit vaihtuvat ja sinä niiden mukana.
Olen usein miettinyt millainen elämäni olisi ollut jos olisin saanut pitää sinut rinnallani , muistan sinut niin tyttömäisen kauniina mutta määrätietoisena kaikesta..
Vasta katsottuani vanhoja suomen euroviisujen karsintoja havahduin siihen totuuteen että sinäkin olet jo täti ihminen, kenties jopa jo mummo.
Tämä oli vaikea ymmärtää, koska mielessäni kaikki ovat ennallaan, ihanat maalaismaisemat ja sinä siellä punaisisssa korkokengissäsi.
Kaipa se on vanha totuus ettei ihmiset vanhene muistoissa, eivätkä silmissä kun asteettainen muutos tapahtuu pikkuhiljaa, mutta varmaan miltei kolmenkymmenen vuoden jälkeen yllättäinen näkeminen saattaisi olla shokeraava kokemus, meille molemmille.
Olisi varmaan herttaista nähdä sinut, me ex nuoret rakastavaiset ja kuuman moottoritien kasvatit istumassa nyt jo vanhempina ja ruttuisina syömässä jäätelöä katsoen vuosirenkaita toistemme kasvoista jossain puistonpenkillä.
Vaikka silloin ikuisina ystävinä erostamme huolimatta luvattiin pysyä toisillemme, tiemme erkanivat ja yhteyksiä ei pidetty.
Olisi silti aika jännää vielä tavata, nyt mustasukkaisuus tai rakkauden kipeys ei tulisi väliimme. voisimme kenties olla niitä ystäviä jo tällä iällä, ainakin minun puoleltani.
Tälläisiä ihmeellisiä varjoja menneestä heijasteli mieleeni viisuja katsellessa.
Tuskinpa täällä olet tätä lukemassa, vaikka olithan aikoinaan kova lukemaan reginaa ja sinä minää, onhan tämä vähän samanlaista tunteiden tirkistelyä täälläkin. Ikkunan räppänästä öisin röökiä kessuteltiin ja antauduttiin öisin mielenkiintoisiin keskusteluihin kaikesta maan ja taivaan väliltä, ah, se oli hienoa aikaa, aikaa nuoruuden. Omistettu vaalealle entisaikojen kaunottarelle,