Mihin yhteiskuntaluokkaan omasta mielestäsi kuulut ja millä perustein?
Vaihtoehdot on melkein ylä-, ylempi keski-, alempi keski-, työväenluokka sekä suluissa alempi yhteiskuntaluokka.
Bonuksena mitä yhteiskuntaluokkaa treffikumppanisi voi (ja ei voi) olla?
Vaihtoehdot on melkein ylä-, ylempi keski-, alempi keski-, työväenluokka sekä suluissa alempi yhteiskuntaluokka.
Bonuksena mitä yhteiskuntaluokkaa treffikumppanisi voi (ja ei voi) olla?
Vastaukset 42
Vanhimmat
Ylempi keskiluokka: Johon kuuluakseen pitää mielestäni vähintäänkin asua omassa velattomassa (talossa) tilavasti ja mukavasti, luotu hyvä taloudellinen tilanne, jossa useampi ihminen kerää rahaa yhdelle. (esim.pääomatulot) Johtava asema, tai yrittäjä.
Eihän tämä ole mitenkään ihmeellistä pääkaupunkiseudulla, "parempaa" väkeäkin löytyy.
Kelpuuttaisin naisen kaikista muista luokista, paitsi alemmasta yhteiskuntaluokasta, johon mielestäni kuuluu köyhät, yksinkertaiset, velkaiset ihmiset, joilla ei ole harrastuksia, elävät epäterveellisesti ja ahtaasti kaupungin vuokra-asunnossa sosiaalisin perustein, vailla kykyä nousta ylöspäin.
Alimpaan paskaan Ö-luokkaan koska olen sairauseläkkeellä.
Olen siis köyhä. Mutta en yksinkertainen enkä velkainen, elän terveellisesti ja suht' tilavasti (Kelan avustuksella mutta en ns. sosiaalisin perustein koska en ole mikään deeku) ja harrastuksia minulla on aika montakin. ;)
Luonnollisesti hyväksyn alimman luokan miehen, mikäli hän ei juo, ei tupakoi häiritsevissä määrin, eikä omaa niin pahoja mielenterveysongelmia että olen hätää kärsimässä hänen vierellään. Läski ei saa myöskään olla eikä muutenkaan epäterveellisesti elävä. Ylimmän luokan miehiä en välttämättä ottaisi, kun saattavat olla omaa itseään täynnä. Keskimmäisessä luokassa on todella monensorttista hiihtäjää että ihan tapauskohtaisesti mennään.
Kuulun ylempään keskiluokkaan. Minulle kelpaa vaan sivistyneet, rehelliset ja fiksut ihmiset, ei valehtelijat eikä varkaat, luokalla ei ole väliä jos muuten leikkaa
Ei noilla eväillä kuuluta ylempään keskiluokkaan, eikä esitetä vaatimuksia muille.
Mistäs tiedät minun sosiaalisen luokkani, siihen synnytään tai esim. naimakaupan päälle tullut lisä tai pahe?
Kyllähän vaatimuksia voi tehdä kenen kanssa haluaa liikkua. Näin olen opettanut muillekin. Siis ei kenen kanssa tahansa, se on hyvin tarkkaa se. Jotain rajaa sentäs :)
Kuulun alempaan keskiluokkaan:
- yliopistokoulutus
- ammatiltani olen asiantuntija
- asun Punavuoressa omistusasunnossa (pieni yksiö)
- suomalaisen mediaanipalkkaa paremmat tulot
- olen myös perhetaustaltani alempaa keskiluokkaa (vanhempani ovat opettajia)
Ylemmästä keskiluokasta eroan oikeastaan vain kulutustottumuksiltani. Monet ylemmän keskiluokan ihmiset ovat mieltyneet ns. parempaan elämään kuin mitä itse vietän. Minulla ei esimerkiksi ole kalliita harrastuksia, kuten purjehdus, enkä matkaile suurella budjetilla ympäri maailmaa.
Voisin deittailla alemman tai ylemmän keskiluokan naisia ja olen deittaillutkin. Miksen myös yläluokkaisia naisia, jos heitä ei pienehkö varallisuuteni haittaisi.
Työväen- tai alaluokkaisia en enää deittailisi, koska en koe että minulla olisi mitään yhteistä kyseiseen ryhmään kuuluvien ihmisten kanssa.
Enpä tiedä.
Ehkä joku melkein yläluokka, nettovarallisuus 3-4 miljoonaa euroa ja akateemisissa loppututkinnoissakin löytyy.
Toisaalta tunnen oikeaa yläluokkaakin, näillä on 1500 hehtaarin maatiloja tai kenkätehdas. Yllättäen näiden sukujen päämiehet jossain vaiheessa olivat kovin hanakoita esittelemään minua suvun nuorille naisille jotka usein olivat yksinhuoltajia ja/tai asuivat vanhassa kansakoulussa.
Ankkalammikossakin voi ilmeisesti olla melko ahdistavaa kun kaikki tuntevat toisensa.
En osaa sanoa varmasti, mihin luokkaan kuulun enkä totta puhuen ole asiaa juurikan ajatellut. Tällaiset luokittelut eivät yleensä hirveästi kiinnosta.
Mutta tässä nyt jotain itsestäni:
-tausta työväenluokkainen (tai tavallaan jopa alempi)
-yliopistotasoinen koulutus
-sekalainen työhistoria, olen työskennellyt sekä yliopistolla että esim. siivoojana ja kaupan kassana
- varsin köyhä ja velkainen (en toisaalta myöskään arvosta hirveästi rahaa tai materiaa)
- terveet elämäntavat ja runsaasti eri harrastuksia
-unelmana oma yritys, jossa saisin tehdä sitä mitä eniten haluan ja parhaiten osaan (käytännössä vaikea toteuttaa sekä taloudellisesti että muuten)
Haen todellista ja aitoa sielunkumppanuutta, syvää yhteyttä toiseen kaikilla tasoilla.Käytännössä se kaiketi edellyttää ihmistä, jolla on ainakin samankaltainen arvomaailma ja samansuuntaiset käsitykset elämästä. Ns. yhteiskuntaluokka saattaa vaikuttaa paljonkin asiaan. Tai sitten ei.
Kuulukaas itsekukin ihan rauhassa mihin "luokkaan" hyvänsä, täällä kuitenkin surkealta ilmaispalstalat etsitte kumppania...;::))Niin ylä kuin alaluokkalaisetkin.....Muuten täällä suomi24 -sivsutolla tuskin muuta on kuin alinta-ja ala luokkaa...oten turha koko kysely....
En deittailisi ketään joka lähtee tälläisen naurettavan jaottelun perusteella asettamaan ihmisiä arvojärjestykseen. Piste.
Jos osuu kohdalle ihminen jonka kanssa elämää on ihana elää, on aivan yksi ja sama onko tuo ihminen maailman rikkain vai maailman köyhin ihminen. Ei siinä mitään jos oma onnellisuus on rahasta ja täten tavaran määrästä kiinni, mutta jos tuon oman pinnallisen mieltymyksen perusteella kohtelee muita alentavaan sävyyn niin voi puolestani painua sinne missä pippuri kasvaa.
Eikö mielestäsi Espoon Westendissä 200 neliöisessä okt:ssa asuvalla toimitusjohtajalla ja Kontulassa 30 neliön yksiössä asuvalla siivoojalla ole mitään eroa? Kuvitteletko, että heillä on samanlainen tausta ja samanlainen elämäntapa?
Eikö ole aivan perusteltua sanoa, että westendiläinen toimitusjohtaja kuuluu ylempään keskiluokkaan (tai peräti eliittiin) ja kontulalainen siivooja työväenluokkaan?
Työpaikka ja talon koko ei kerro kummankaan luonteesta, elämänarvoista tai muustakaan parisuhteen laatuun vaikuttavista tekijöistä yhtikäs mitään.
Tässä on kyse vain määrittelystä - voin itsekin luoda hienon määritelmän: "eliittiä on se osa kansasta joka tienaa >500k€ vuodessa, paskasakkia se joka tienaa alle 25k€ vuodessa".
Mitä tästä määritelmästä seuraa? Muuttuvatko nämä rikkaat yhtäkkiä jollain tavalla paremmiksi tuon määritelmän myötä? tai nämä vähän tienaavat jollain tavalla huonommiksi? entä jos siirrän määritelmän rajoja vaikkapa 10x ylemmäs, muuttuuko kukaan millään tavalla?
Vastaus on helposti johdettavista annetuista premisseistä: Eivät muutu, eivät sitten yhtään millään tavalla. Kyse on puhtaasti siitä, millaista arvomaailmaa ihminen itse ylläpitää - ihmiselle on ominaista yrittää elvistellä ja esittää itseään paskantärkeänä maailmannapana, joten ei ole mikään yllätys että monet lokeroivat ihmiset aina sen mittarin mukaan jossa itsensä voi asettaa mahdollisimman korkealle. Kertoo aika paljon siitä millainen eläin ihminen loppujen lopuksi on.
Tietenkään mikään ei estä elämästä täysin mielivaltaisesti luodun hierarkian mukaan, mutta kyllä me kaikki sen ymmärrämme ettei tuo 'eliitti' - 'työväenluokka' jaottelu muuta kumpaakaan ryhmää sen enempää kuin vaikkapa 'itsekeskeiset kusipäät' - 'kivat ihmiset' jaottelukaan. Kyse on vain mielivaltaisesta lokeroinnista.
Ylläolevan perusteella on täysin perusteltua sanoa, että moinen jaottelu on pinnallista ja täten parisuhteen kannalta äärimmäisen typerää. Materialisti saa toki olla, kuten tietysti mitä tahansa muutakin - tosin aina pitää hyväksyä elämäntapojen mukana tulevat rajoitteet, kuten esimerkiksi se, että idealistin ystävyyttä / seuraa on täysin turha yrittää voittaa itselleen materialistisin keinoin - mutta kyse ei ole ihmisen arvosta, vaan puhtaasti omasta (usein) mielivaltaisesta arvomaailmasta.
Tämän arvomaailman sisältö onkin sitten jotain joka kertoo aika paljon ihmisestä itsestään - aika ironista, kun ihminen itse yrittää sen perusteella päätellä jotain muista siinä kuitenkaan onnistumatta. On jonkinasteista mielen heikkoutta tai identiteetin puutetta ammentaa tuo arvomaailma ulkoapäin sen sijaan että niiden (arvojen) premissit kävisi perinpohjaisesti läpi ja loisi asiasta oman käsityksensä.
Nyky-yhteiskunta ja media 'aivopesevät' meitä menestys=tuottavuus=ihmisarvo/onnellisuus ajatteluun (asettamalla nämä ihmiset jalustalle ja luomalla illuusion siitä, että menestymällä - täten rahalla - saa ostettua onnen), joten kysymys kuuluu, kertooko tämä aiemmin esittämäsi jaottelu sittenkin enemmän henkilöstä joka tämän jaottelun teki kuin ihmisistä johon se kohdistuu?
"Työpaikka ja talon koko ei kerro kummankaan luonteesta, elämänarvoista tai muustakaan parisuhteen laatuun vaikuttavista tekijöistä yhtikäs mitään."
Kylläpä vaan kertoo. Työväenluokkaisesta taustasta pörssiyritykseen johtoryhmään ponnistanut henkilö on lahjakas, älykäs, ahkera, kurinalainen, kunnianhimoinen ja työorientoitunut. Hän myös väistämättä rakastaa työtään, koska on valmis tekemään ympäripyöreitä päiviä. Tyhmä, laiska ja kunnianhimoton ihminen ei vastaavaan nousuun pysty.
Vastaavasti ylemmästä keskiluokasta siivoojaksi päätynyt, koulunsa kesken jättänyt ihminen on kunnianhimoton ja laiska vätys.
Kumpaa sinä mieluummin deittailisit?
Edelleenkään mikään ei tee lahjakkaasta, ahkerasta, kunnianhimoisesta ja työorientoituneesta ihmisestä millään tavalla parempaa kuin kenestäkään muustakaan - yksikään noista ominaisuuksista ei liity ihmissuhteisiin millään tavalla (mitä nyt työorientoituneen voi olettaa olevan jälkeenjäänyt mitä tulee todellisiin ihmissuhteisiin).
Ihmisen eettisellä suuntautumisella ja moraalin vahvuudella taas on - ihmettelen suuresti miksi teit siivoojasta automaattisesti tyhmän ja laiskan vätyksen mutta et muistanut mainita että samalla stereotypialla pörssiyhtiön johtoryhmässä istuva henkilö on moraaliton itsekäs kusipää joka myisi mummonsa ja tappaisi säkillisen kissanpentuja silmänräpäyksessä jos se vain lihottaisi palkkapussiaan.
Stereotypiat ovat hieno asia, eivätkö olekin?
Itse kysymykseen. Deittailisin varmaankin sitä siivoojaa, listataan syyt käyttäen omaa stereotyyppistä ja täysin yli menevää logiikkaa:
Siivoojan tulotaso on turvattu - pörssiyhtiö voi olla huomenna arvoton.
Siivoojan elämässä on muutakin kuin työtä - etsin ihmistä jonka kanssa jakaa elämän, en harvemmin kotona olevaa, hiljaista yhtiömiestä Onneton Perhe Oy:n.
Työkeskeisyys on todennäköisesti tehnyt johtoryhmän tyypistä tunnevammaisen suorittajan jonka kanssa on turha kuvitella tuntevansa mitään 'elämää suurempaa'. Materialistiset asiat eivät myöskään tee minusta onnellista - asun mielummin vaikka pienessä kaksiossa ihmisen kanssa jota voin sanoa rakastavani sydämeni pohjasta ja jonka syleilyssä tunnen ettei elämästä puutu mitään kuin miljoonatalossa kireäpipoisen ja tunteettoman patsaan kanssa joka menettää hermonsa jos juuri päälle laitetulle paidalle putoaa pisara kahvia.
Jos ihan rehellisiä ollaan, keksin tuhat syytä miksi on todennäköistä että siivooja on elämänkumppanina parempi kuin kukaan mistään johtoryhmästä, mutta en keksi yhtäkään rahaan liittymätöntä asiaa jossa tämä johtoryhmän henkilö olisi parempi.
Raha vai ihminen - kumpaa haet parisuhteelta? (tarvitsetko vihjeen? kas tässä: 7 kirjainta: i______)
"Edelleenkään mikään ei tee lahjakkaasta, ahkerasta, kunnianhimoisesta ja työorientoituneesta ihmisestä millään tavalla parempaa kuin kenestäkään muustakaan"
Kyllä tekee. Älä tuputa omaa värittynyttä arvomaailmaasi. Kuinka ahdasmielinen täytyy ihmisen olla kuvitellakseen, että muut ihmiset jakavat hänen arvomaailmansa? Esimerkiksi minä en laiskaa vätystä katselisi päivääkään.
Enhän minä tuputakaan - päinvastoin, kerron sinulle ettei mielipiteesi ole mikään Ainoa Totuus(tm) vaikka sellaisena sitä esitätkin.
Mikään ei tietenkään estä arvostamasta turhuuksia kuten sosioekonomista statusta (kuten ei mitään muutakaan, saahan sitä tykätä vaikka narsismista tai megalomaniasta), mutta ei kuitenkaan ole olemassa yhtäkään perustetta jolla nuo järjettömät johtopäätökset työn ja luonteen välille voitaisiin vetää (aikaisemmin esittelemäsi kärjistykset ovat aika kaukana todellisuudesta).
Olen nyt kolmatta viestiä toistamassa itseäni joten tässä vaiheessa totean että vastaus jokaiseen "mutkumääoonsitämieltäekämuntartteperustellamitää" -argumenttiin jonka koskaan voit esittää löytyy niistä - ole hyvä ja lue ihan ajatuksen kanssa ja yritä luoda loogisesti pitävä argumentti teoriasi tueksi ennenkuin alat laukoa "totuuksia".
Jos olet aidosti sitä mieltä, että työelämässä menestyy ja etenee laiska, tyhmä ja kunnianhimoton ihminen, niin toivotan menestyksekästä loppuelämää.
Jos olet aidosti sitä mieltä, että elämän tarkoitus on työelämässä menestyminen ja onnellisuus on johdettavissa siitä, niin toivotan menestyksekästä loppuelämää.
Hyvin olet ottanut median aivopesun vastaan.
Anna ihmisten tavoitella asioita, jotka he kokevat tärkeiksi, ja lakkaa arvostelemasta ihmisiä, joiden arvomaailma poikkeaa omastasi.
Kaikki eivät jahtaa kanssasi samaa olematonta haavekuvaa länsimaisen rakkauspropagandan sokaisemina.
Niinhän minä teinkin, mutta kuten huomaat, kun ilmaisin mielipiteeni paikassa jossa se oli tarkoitus ilmaista, eräs '......' nimimerkin taakse kätkeytyvä ihminen päätti tulla tuputtamaan omaansa. Arvostelua on turha arvostella jos ei itse osaa olla arvostelematta - voisit osoittaa tuon viimeisen viestisi itsellesi aivan yhtä kuin kenelle tahansa muulle joka ottaa osaa keskusteluun jossa jostain jopa keskustellaan (sen sijaan että se olisi vain toisistaan irrallaan oleva mielipiteiden ketju).
En ikinä seurustelisi siivoojan kanssa, sillä oman kokemukseni mukaan monet tuohon ammattiin päätyneistä ovat todella häijyä ja sivistymätöntä väkeä, yhdestäkään työpäivästä ei selvitty loukkaamatta työkavereita. Ihmisten käytös oli sanalla sanoen uskomatonta, kyllä heidän perheillään on kestämistä. Kaikki eivät olleet sellaisia, mutta en kyllä ole missään tavannut niin paljon ilkeitä ihmisiä yhteen paikkaan kerääntyneenä. En ottaisi riskiä.
Miksi kaikki menestyneet ja varakkaat ihmiset luokitellaan tunnekylmiksi, ahneiksi teeskentelijöiksi ja itseään täynnä oleviksi työnarkomaaneiksi jotka eivät mitenkään voi kyetä piittaamaan kenestäkään mitään? Kun taas pienillä tuloilla saa automaattisesti pyhimyksen sädekehän pään päälle. Kaikki köyhät ovat muka aitoja, lämminsydämisiä, jaloja ihmisiä joiden elämä on pyhitetty Oikeille Arvokkaille Asioille.
Tämä pienituloisten suuri arvostus teoreettisina kumppaneina johtuu siitä että ihminen yrittää korostaa omaa paremmuuttaan alleviivaamalla sitä, ettei rahalla, tavaralla ja koulutuksella ole mitään merkitystä kunhan on Aitoja Tunteita. Siksi täytyy ilmoittaa että seurustelisi siivoojan kanssa koska sehän todistaa että ihminen arvostaa näitä paljon puhuttuja oikeita asioita. Jos seurustelee rikkaan kanssa, millä voi todistaa ettei maallinen mammona ole tärkeää?
Eihän tässä mistään sädekehistä ollutkaan kyse vaan siitä kenestä tälläisen jaottelun tekeminen kertoo enemmän - jaotelluista ihmisistä vai jaottelijoista?
Kaikki keskustelu tämän (ensimmäisen viestin) jälkeen on lähinnä sarkasmia "....." nimimerkin esittämiä stereotypioita kohtaan.
Voisin kirjoittaa samat sarkasmit uudestaan vastauksena viestiisi, mutta säästän muutaman bitin ja kehotan vain lukemaan ne uudestaan :)
Kiitos, ei ole tarpeen lukea uudestaan. Jätän yleensä huomiotta mahdollisen sarkasmin ja selitykset "sehän oli vain huumoria" tai "sehän oli pelkkä kärjistys jotta kantani ymmärrettäisiin paremmin".
Jaottelu kertoo tasan yhtä paljon jaotelluista ihmisistä kuin jaottelijasta. Ei voi mitenkään olettaa ettei ihmisen itselleen hankkima koulutus ja työpaikka kuvastaisi hänen luonnettaan eikä kertoisi mitään siitä millainen hän olisi parisuhteessa. Ihminen viettää työssä hyvin suuren osan päivästä, ei ammatinvalinta ja ura voi mitenkään olla irrallaan ihmisen muusta elämästä. Kyllä minusta on täysin perusteltua olettaa, että jos ihminen on laiska ja vastuuton eikä etene työssään, on hyvin mahdollista että hän on laiska ja vastuuton muissakin asioissa, myös ihmissuhteissa.
Olet mahtava persoona!
Kiitos Sinulle :))
Siis anonano-lle :)))
Tuollaista on aivan turha yrittää selittää anonanon kaltaisille ihmisille, joiden on pakko oman mielenterveytensä takia ajatella, että elämässään menestyneet ihmiset ovat menestyneet hyvän onnen, tunnekylmyyden ja kusipäisyytensä ansiosta - eivätkä siksi, että ovat fiksumpia ja ahkerampia kuin muut. Jos jälkimmäinen olisi totta, sehän tarkoittaisi, että menestyneet olisivat fiksumpia ja ahkerampia kuin esimerkiksi anonano.
Anonanon ajattelun yksiulotteisuutta kuvaa hyvin hänen ensimmäinen viestinsä, jossa hän käsittää yhteiskuntaluokan synonyymiksi varallisuudelle, eikä sosioekomisena ja kulttuurisena konseptia. Näihin tapauksiin ei kannata käyttää todellista yritystä, sillä edes itsestäänselvyyksiä ei saa taottua kaaliin. Voit ainoastaan provosoida hieman lisää, sillä muuten tuhlaat omaa aikaasi.
Eihän Suomessa sovi puhua yhteiskuntaluokista, vaikka kukin tietää paikkansa yhteiskunnan nokkimisjärjestyksessä ! Mehän olemme kaikki ns. tasavertaisia, joten pieninkin viite taustansa ylempiluokkaisuudesta on loukkaus niitä alempiluokkaisia kohtaan.
Toivoisin treffikumppanini olevan sivistynyt. Sivistys ja toimeentulo korreloivat toisinaan keskenään, mutta eivät aina. Joten varallisuudella ei ole itselleni merkitystä. Mutta henkisillä ominaisuuksilla kylläkin.
Onneksi emme ole ihan täysin tasavertaisia, vaan ahkerimmat ja kyvykkäimmät tienaavat vähän paremmin ja pystyvät siten hankkimaan paremman elintason, sekä heillä on vapauksia valita enemmän.
Uskoisin että kaikkein eniten vastuuttomia kusipäitä löytyy pienituloisista, toki niitä on kaikissa luokissa.
Ei ne tulot tee kenestäkään viisaanpaa, sillä joka haitarissa löytyy paskapäitä.
Poliitikot on paras esimerkki näistä kusiaivoista...
Ei tulot tee kenestäkään viisaampaa, vaan viisaammilla on yleensä paremmat tulot, mikä taas ei ole maailman tärkein asia. Poliitikoita en tunne henkilökohtaisesti hyvin, tuskin sinäkään montaa, heistä välittynyt kuva iltapäivälehdissä ja tv:ssä, ei ole välttämättä koko totuus ihmisestä.
Miehelle korvienväli on ainoa keino hankkia suuria tuloja. Naisilla on käytössään myös toinen väli.
Ai jaa, nokkelaa.
Mutta totta.
Tosin helpommin naisilta onnistuu suuren omaisuuden hankkiminen, ei tarvitse juuri käyttää kumpaakaan. Kunhan löytää valmiiksi rikkaan tai varakkaan miehen.
Toki mieheltäkin voisi onnistua sama mutta ns. 20 perheeseen kuuluvia perijättäriä on varsin rajoitetusti ja voivat olla sikarumia tai muuten kummallisia. Tätäkin jotkut harrastivat, muinoin Nokian pääjohtajaksi pääsi reittä pitkin.
Mielestäni kuulun ylempään keskiluokkaan tai tavalliseen keskiluokkaan. Velkaa on, mutta on myös varallisuutta. Elintaso kohtuullinen ja jotain jää aina sukan varteen eikä ostoksia ja matkoja tarvi juurikaan miettiä muuten kuin eettiseltä kannalta eli "tarvinko minä tätä oikeasti". Ylimääräisiä sijoittelen kun jaksan ja ihan kohtuullisesti olen pärjännytkin. Asun omakotitalossa suurehkon kaupungin keskiluokkaisessa lähiössä. Olen eronnut, siitä liitosta jäi talo, kultainen noutaja ja yhteishuoltajuus 10- ja 12-vuotiaisiin poikiin.
Akateemista loppututkintoa ei ole, opintoja kylläkin mutta tulin siihen tulokseen että käytännön läheisempi koulu on minua varten ja siirryin ammattikorkeakouluun. Olen pk-perheyrityksen toimitusjohtaja, ala on miehekkäästi melko tekninen ja koulutukseltani olen insinööri.
Alempi keskiluokka on matalin yhteiskuntaluokka jota minun luontoni antaa periksi deittailla.
Keskitaso. Ei velkaa, oma asunto ja kesämökki.
Olen nainen.
Jatkoa kysymykseen mitä yhteiskuntaluokkaa treffikaveri pitäs olla.
Sillä ei ole väliä, paitsi kun itse en ole mikään korkeasti koulutettu, niin samalla ajatusmaailmalla varustettu, eli hyvällä huumorilla ja arkisista asioista nauttija.
Enemmän kuin veneen tai talon omistamista arvostan miehessä koulutusta. Saa olla fiksu ilman tutkintoakin, mutta se on harvinaista.
No saanko sukat pyörimään jalassa jos kerron että koulutusta on ja vastaan on tullut kolme nobelistia. Sitä joka juoksentelee valkoviinipullon ja veitsen kanssa metsässä etsimässä kärpässieniä en ole tavannut mutta yksi tapaamistani oli tuhota koko länsimaisen talousjärjestelmän.
Mistä kolosta sinäkin olet ryöminyt. Vai, että "saa olla fiksu ilman tutkintoakin".
Et vaikuta kovin fiksulta ja tuskin sellainen oletkaan, köyhä taidat olla ja siksi jäät, koska paukut ei riitä enempään.
Tapaan työssäni (ravintola) joka yhteiskuntaluokkaan kuuluvia ja minulle
kaikki on tasavertaisia, samalla valuutalla maksavia.
Joidenkin kohdalla tämä ei mene niin, sillä voi sitä mielistelyjen määrää,
kun on kysymyksessä, ns. paremmassa asemassa oleva.
Nämä luokittelut on ihan turhia, nyt ei eletä 50 lukua, jolloin pappikin oli
päätään ylenpänä muita. Tänäpäivänä hekin käy vieraissa, ryyppää ja rällästää, kuten kuka tahansa palliainen.
Työväkeä