miksi

Ehkä sun pitäisi opetella katsomaan asioita hieman toisella tapaa. Siis kivaa on ollut. Mutta eihän se tietenkään riitä, että saa pitää hauskaa, tanssia ja jutella, ei tietenkään: siinähän on jo aihetta valittamiseen ja masennukseen. Tajuatko sä oikeesti, miten epäkiitollinen sä olet? Siis on yksinäisiä, ketkä ei edes tanssi eikä juttele? Kaikkea ei saa mitä haluaa, että jos sä joka kerran kauheen laskelmoidusti ja epätoivoisesti toivot sänkyseuraa tai odotan elämäsi kumppania, niin joo, varmasti iskee pettymys, mutta sä voisit oppia huomaamaan senkin, että sulla sentään on hauskaa!

Baarista etitään pääosin yhden illan juttuja, että ehkä sun sitten vaan pitää alkaa itse ehdottelemaan. Lisäksi sä voisit kyllä tutustua ihmisiin muuallakin.
Pettynyt ja masentunut... Niin, pettymys on tietty ikävä tunne, mutta ei tuo nyt kovin paha kriisi ole, että baarissa on kivaa. Tee itse suoria ehdotuksia ja aloitteita sitten, koska seuraahan sulla riittää.

Sä olet hieman lapsellinen. Mieti sitä.

No juu ok, pistetty merkille ja asennetta korjattu. No ehkä vähän liioittelin, oon vähän tällänen draamakuningatar. Mut ok, selvä, joillakin menee vielä huonommin uskotaan, tosin en tiedä miten se on edes mahdollista, koska itse olen koko ikäni pitänyt kaikkia minua vahvempina ja onnekkaampina, siis ihan kaikkia, tyyliin koulussa olen tuntenut, että ehkä ne vähiten suositutkin ihmiset ovat minua onnellisempia, onnekkaampia ja heillä on enemmän ystäviä yms sosiaalisia taitoja. xD Mut joo sori, otin opikseni tästä ja nyt uudella paremmalla asenteella eteenpäin. Kiitän ja kuittaan

Juu siis olen mies. No tossahan sitä parantamisen varaa varmaan olis juu, mutta ujouden takia on tosi vaikee viestittää suoraan sellaista, että olen todella kiinnostunut. Toisaalta, jos nyt vaikka törmäis uudelleen, ni siit vois kyl yrittää jatkaa juttua. No katotaan. Mutta kuten joku edellä kirjoitti, että saisin olla onnellinen siitäkin, että on ollut hauskaa, niin kyllä voin sanoa, että iloitsen kyllä siitä, olen yleensä yltiöpositiivinen muutaman päivän. Oon vaan jossain määrin kateellinen niille, jotka on löytänyt pysyvämpää seuraa. Ja kun mulle tuo itseluottamus ja yleinen fiilis seilaa aika paljon laidasta laitaan, et välillä saatan olla todella maassa ja itseluottamus ihan nollassa ja taas välillä on vähän aurinkoisempi fiilis. Mutta joo eiköhän se tästä, kyllä mä sitten varmaan jonkun vielä löydän.