Poikaystäväni ja minä olemme seurustelleet 7kk 2vk. Koen olevamme täydellisesti yhteen luodut ja tunnen hänen olevan kohtaloni. Hän on tämän 7kk ollut todella ihana poikaystävä. Pitänyt kädestä, pusutellut muiden nähdessä, pitänyt sitä rakastavaisten lellittelykeskustelua tai mikä onkaa...mutta nyt yhden viikon ulkomaanmatkan jälkeen hän ei enään antanutkaan pusua minulle heti ensimmäisenä ku heräsi vaan nousi syömään, hän ei enää puhu hassuja ja lellittele, hän ei enää itse ota minua kiinni kädestä... Meillä on ollut tässä juuri ulkomaanmatkan aikana hänen käyttäytymisen takiaan hieman selvittelyjä ja kaikkea. Kysyin loppujen lopuksi mitä hän minusta on mieltä ja vastaus hänen suustaan kuului vilpittömästi "mä en tiä oonko tehny tarpeeks selväks että rakastan sua"... minusta tuntuu että epäilen häntä usein... pelkään että hän vain sanoo rakastavansa ja jättää minut tai että hän rakastuukin erääseen tyttöön, jossa on enemmän luonteenpiirteitä joista hän pitää.
Onkohan arki astumassa suhteeseemme vai onko tämä sitä oman tilan vaatimista? Hän sanoo että ajattelen liikaa ja taitaapi olla oikeassa. Lisäksi olen hänen mielestään aivan liian herkkä ja teen asioista probleemoja.
Onkohan arki astumassa suhteeseemme vai onko tämä sitä oman tilan vaatimista? Hän sanoo että ajattelen liikaa ja taitaapi olla oikeassa. Lisäksi olen hänen mielestään aivan liian herkkä ja teen asioista probleemoja.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei toi mun nähdäkseni ole arkea tai oman tilan vaatimista. Ei kannata panikoida jos toinen ei koko ajan ole iholla. Jos murehdit liikaa sitä että jättääkö hän sinut, hän voi kokea suorituspaineita ja sillä tavalla itse asiassa ajat häntä kauemmas.
Vai onko hän itse sanonut että tykkää toisen tytön luonteenpiirteistä enemmän kuin sinun? Sellainen mies ei ole kohtalosi.
ei hän ole sanonut siitä ,että pitäisi tämän tytön piirteistä enemmän. hän vain joskus suhteemme alkuaikoina luetteli pitkän listan piirteistä mitä tytön pitää edustaa, jo tuolloin tiesin et en tule koskaan vastaamaan niitä vaatimuksia ja nyt huomasin nämä piirteet tytössä kun poikaystäväni jutteli hänen kanssa. Olen mustasukkaista tyyppiä helposti..
No eipä sinulla juuri ole tuossa vaihtoehtoja: poikaystäväsi sanoo rakastavansa sinua - mutta sinä et usko..? Mitä ihmettä pojan pitäisi tehdä, että uskoisit? Itseäni ainakin ottaisi kupoliin, jos aidosti ilmaisisin tunteeni ja toinen epäilisi!
Taidat seurustella ensimmäistä kertaa noin vakavammin..?
Ei elämä ole jatkuvaa "lellittelyä" ja toisen lääppimistä, vaan kyllä se arki tulee jokaiseen suhteeseen. Se, ettei ole koko ajan toisessa kiinni ei tarkoita, etteikö toisesta välittäisi tai että toinen olisi jo itsestään selvyys... Se vain on ikään kuin luonnollista suhteen kehittymistä. Noiden lepertelyjen ja taputtelujen tilalle tulee toisenlaisia kiintymyksenosoituksia, sellaisia eleettömämpiä kenties...
Mieltäsi osoittamalla et saa muuta aikaan kuin pahan mielen molemmille teistä. Sinun pitää vaan uskaltaa luottaa, vaikka se vaikea "laji" onkin... Mitään et saa, jollet uskalla! Rakkaus on siitä kelju asia, ettei siihen ole saatavilla vakuutusta, että kaikki menee "happily ever after"... Ei auta kuin ottaa se riski.
Seurustelen vasta toista kertaa elämässäni ja edellinen suhde kesti 8kk, mutta olikin melkoista tuskaa ja kituutusta ja aivan lopuksi exä pisti poikki. Tiedän kyllä poikaystäväni rakastavan minua, mutta pelkään todella paljon hänen menettämistään, koska rakastan häntä. Olen kyllä tainnut katsoa liikaa romanttisia leffoja elän ruusunpunaisten lasien kanssa. Joskus luin kyllä että jossain vaiheessa toinen alkaa vaatia enemmän omaa tilaa ja silloin jos tämä vaihe tulee eri aikaan niin tulee epäselvyyksiä helposti. v
Miksi sä itse olit siinä aiemmassa suhteessa joka oli tuskaa ja kituutusta?
Ja tuota noin... rakastaminen ei ole sitä että haluaa omistaa toisen, peläten että hän pääsee karkuun. Se on sitä, että haluaa että toinen on onnellinen, ja vilpittömällä mielellä tekee asioita että toisella olisi hyvä olla, ja on sitten itse onnellinen siitä kun huomaa että toinen tekee samoin.
Vähän kyllä outoa että hänellä tommoset seikkaperäset listat tytön ominaisuuksista oli sulle luetella. Ei sinänsä ihme että sua pelottaa, kun heti on suhde alkanut sillä pohjalla että sä tunnet ettet riitä hänelle, ja tarvitset paljon huomionosoituksia että uskot että hän haluaa olla kanssasi. Mutta oletko aina pieni epäilys mielessä että jospa hän ei tarkoitakkaan sitä ja joku toinen onkin hänelle sopivampi kuin sinä? Sinun kannattaa ajatella itseäsi ja omaa itsetuntoasi. Mieti jos mies haluaisi että sinä huomaat hänet koko ajan, koska muuten ahdistuisi eikä uskoisi että olet uskollinen, ja silloinkin kun huomaisit hänet niin hän epäilisi oletko tosissasi. Kyllähän sinä turhautuisit pitemmän päälle!
Kuten fgdgdrfg:kin sanoi niin pitää uskaltaa luottaa. Itseesi ja toiseen ja rakkauteen. Muuten et voi tulla oikeasti onnelliseksi kenenkään kanssa etkä mistään rakkaudenosoituksesta.