Jospa lähdettäisiin puhtaalta pöydältä liikkeelle ja jospa tämä yhteiskunnan byrokratia laahaisi perässäkin joskus aikojen kovasti muuttuessa individualistiseksi.
Jos on eronnut 20 vuotta sitten, ei todellakaan ole mielestäni eronnut koko elämäkseen. Jos seurustelee, ei silloin ole sinkku, vai mitä? Logiikka on siis yksinkertainen: Jokainen ihminen vastaa itsestään ja jälkeläisistään, tai omaisista jotka tarvitsevat apua tai joita voimme auttaa, koska vain voimme. Autammehan me valtionkin kautta vaikka ketä - vielä ulkomailla!
Meillä Suomessa ollaan siis nykyaikaisia mutta moni aviossakin elävä kokee itsensä sinkuksi käytännössä, tai seurustelevaksi. Siksi, että jokainen voi huolehtia vain ensisijaisesti itsestään eli käydä töissä, ties missä. Työssäkäyntialueeksi ei enää maan rajat riitä nykypäivän hulluudessa.
Miksi ihmisen tulot ynnätään toisen tulohin kun on sama katto kyseessä? Kysymykseen on olemassa mutkatonkin vastaus: Me emme elä kuin lapsuusajan toisten huolehdittavana käytännössä. Jokaiselle kuuluu oma itsenäisyys ja vastuunjako koskien ainoastaan oikeasti huolehdittavista ihmisistä, ei heidän tuloistaan, jos asuu saman katon alla. Simppeli juttu, mutta kaukana on yhteiskunnan byrokratia ja termistö.
Muutenkin tuntuu tuloerojen suurentuminen kummalta. Toisen ahteri on arvokkaampi kuin toisen, vaikka olisi koultustausta samat. Tarkoitan isoa eroa, tuhansia euroja kuukaudessa. Eriarvoistuminen on ongelma, jota kovin vähän on koitettu korjata, kun jokainen pyrkii olemaan sillä paremmalla puolella ja silloin kun vihdoin ollaan parempiosainen, katsellaan vähäosaisia maan matosia säälien tai kulmien alta.
Jos on eronnut 20 vuotta sitten, ei todellakaan ole mielestäni eronnut koko elämäkseen. Jos seurustelee, ei silloin ole sinkku, vai mitä? Logiikka on siis yksinkertainen: Jokainen ihminen vastaa itsestään ja jälkeläisistään, tai omaisista jotka tarvitsevat apua tai joita voimme auttaa, koska vain voimme. Autammehan me valtionkin kautta vaikka ketä - vielä ulkomailla!
Meillä Suomessa ollaan siis nykyaikaisia mutta moni aviossakin elävä kokee itsensä sinkuksi käytännössä, tai seurustelevaksi. Siksi, että jokainen voi huolehtia vain ensisijaisesti itsestään eli käydä töissä, ties missä. Työssäkäyntialueeksi ei enää maan rajat riitä nykypäivän hulluudessa.
Miksi ihmisen tulot ynnätään toisen tulohin kun on sama katto kyseessä? Kysymykseen on olemassa mutkatonkin vastaus: Me emme elä kuin lapsuusajan toisten huolehdittavana käytännössä. Jokaiselle kuuluu oma itsenäisyys ja vastuunjako koskien ainoastaan oikeasti huolehdittavista ihmisistä, ei heidän tuloistaan, jos asuu saman katon alla. Simppeli juttu, mutta kaukana on yhteiskunnan byrokratia ja termistö.
Muutenkin tuntuu tuloerojen suurentuminen kummalta. Toisen ahteri on arvokkaampi kuin toisen, vaikka olisi koultustausta samat. Tarkoitan isoa eroa, tuhansia euroja kuukaudessa. Eriarvoistuminen on ongelma, jota kovin vähän on koitettu korjata, kun jokainen pyrkii olemaan sillä paremmalla puolella ja silloin kun vihdoin ollaan parempiosainen, katsellaan vähäosaisia maan matosia säälien tai kulmien alta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Luettelet tuossa monta asiaa, jotka mielestäsi ovat epäkohtia, mutta kirjoituksessa et mainitse sanallakaan sitä, kuinka asiat pitäisi mielestäsi ratkaista.
"Eronnut" on mielestäsi termi, jota ei enää pitäisi käyttää. Miksi? Siksikö, että "naimaton" tai "sinkku" näyttää paremmalta, kun etsitään uutta kumppania eikä haluta antaa ilmi sitä, että takana on kaksi avioliittoa ja neljä lasta? Vai olisiko jokin muu termi mieluisampi? Mikä olisi uussinkkuuden aikaraja?
Perheenjäsenten ei mielestäsi pitäisi olla taloudellisesti vastuussa kaikista muista perheenjäsenistä. Onko taustalla nyt se, että haluaisit poistettavaksi esimerkiksi opintorahan ja asumistuen pienentämisen puolison tulojen perusteella? Oletko ihan varma siitä, että "jokainen ihminen vastaa itsestään ja jälkeläisistään, tai omaisista jotka tarvitsevat apua tai joita voimme auttaa, koska vain voimme" vai voisiko olla niin, että aika monelta ei auttamishalua löydykään, kun omista rahoista on kyse?
Olisipa mielenkiintoista nähdä, kuinka yhteiskunta muuttuisi, kun lomakkeisiin painettaisiin lisävaihtoehdot "tunnen itseni sinkuksi" ja "käyn töissä, joten olen vastuussa vain itsestäni". Vai mihin se raja vedettäisiin?
Tuloerojen suurentumista koskevat ajatuksesi eivät oikein aukea. Pitäisikö saman koulutustaustan hankkineille maksaa tasan sama palkka ja kenen tulojen mukaan tuo määriteltäisiin? Kuinkas vastavalmistuneen palkka suhteutettaisiin konkarin palkkaan? Kalskahtaa kovasti kommunismilta, vaikkei siinäkään järjestelmässä taidettu saada tasapäistämistä toimimaan ihan sujuvasti.
Nyt niitä ratkaisumalleja sitten tähän, jos sopii. Mieluiten konkreettisin esimerkein, koska "pitäis parantaa" -ehdotukset ilman selviä toimintaehdotuksia ovat nättejä ajatuksia mutteivät oikein mitään sen enempää.
Olisikohan yksinkertaisin ratkaisu ettei ihmisten siviilisäätyä udeltaisi joka tilanteessa tai että olisi vapaaehtoista kertoa? Vai onko ne kehiteltykin alunperin vain meidän täydellisimpiä yhteiskunnan jäseninen suitsutusta varten, jotka voivat kertoa miten ihanasti kaikki on sujunut tähän asti kun ei ole edes erottu eikä lapsiakaan ole siunaantunut. Tai että saadaan tilaisuus nimitellä toista eronneeksi vaikka henkilön tilanne on joku ihan muu kuin tuohon "nimikkeeseen" sopiva?
Viesti oli siis se, ettei vaihtoehtoja ole riittävästi. Sana eronnut on kaukaa haettua, ei ihmiset nykyisin mene aina naimisiinkaan.Talous voi olla eri, lapset samat. Ei kaikilla ole jotain seksisekoiluja vaikka olisi erinäköistä kuin muilla jos haet jotakin siihen suuntaan viittaavaa kysymyksissäsi joita itsekään tuskin tajusit. Pitääkö vääntää rautalangasta paljonkin esimerkkejä että käsität mistä on kyse? Ihmiset muuttavat nykyään erilleen joskus vain pärjätäkseen rahallisesti. Silti he seukkaavat, lisääntyvät, elävät sosiaalista elämää. Se totuus nyt vain sattuu olemaan tätä, kun ei ummista silmiään siltä, Tuskin ymmärrätt mitä ympärilläsi oikeasti tapahtuu nykyisin, kun kyselet.
Termit ovat vanhanaikaisesti kuluneet käytössä loppuunsa asti. Toki puolestani saa jos haluaa käyttää niitä kuten kysytäänkin, mutta eivät ne ole totuudenmukaisia. Suhteet muuttuvatkin ihan toiseen tahtiin kuin ennen muinoin, herätys nyt sieltä kuplasta.
Vastaatko aloittajalle vai kommentoitko minun vastaustani?
Sekavaa tekstiä, ajatus hukkuu...