Millaisia luonteenpiirteitä et jaksaisi

Et jaksa muita kuin asiakaspalvelijamiehiä.

No itsellä nämä:

-Jatkuva valitus
-muiden arvostelu ja itse ei kestä kritiikkiä
-sikailu eli ei siivoa jälkiään ja olettaa "no, kyl vaimo siivoo"
-itsekeskeisyys
-todellakin tilannetajuttomuus ( ei mulla haluta seksiä juuri kun syön ja ukko heiluttelee kulliaan ruokalautasen yläpuolella sanoen "maistappas kulti tätä makkaraa")
-liiallinen laiskuus, joskus joo voi ottaa rennosti mutta ei se tarkoita että koko ajan.

Asiakaspalvelijamies = Mies joka ottaa muutkin ihmiset huomioon, eikä kuvittele että kaiken pitää mennä aina hänen mielensä mukaan

Mies on perheen pää ja määrää.

- empatian puute
- valivalivali-asenne
- riidanhaluisuus
- ylimielisyys, arvosteleva asenne

epäluotettavuus
tyhmyys
kateus

noi ainakin

Näitä on monia mutta tässä joitakin jotka eivät ole vielä mainittu

-Asioiden selittely, välttely ja parhaiten päin kääntäminen itsensä kannalta. Ensin ollaan yhtä mieltä ja hetken päästä toista, jonka jälkeen voidaankin olla jo takaisin alkuperäisessä. Kaikki riippuu aina ajasta ja paikasta sekä "tunnetilasta". Eilen läpikäyty asia onkin nyt muuttunu ja vanhoihin asioihin palataan takaisin koska ne ovat jotenkin naisen päässä yhteydessä toisiinsa. Sitten tehdään jotain väärin ja tätä selitellään sitten millä tahansa kunhan päästään pois tilanteesta "eteenpäin". Vähän kuin tytär joka alkaa itkeä että isä antaisi anteeksi mitä tahansa.

-tunnetantrumointi, kärpäsestä härkänen eli väen vängällä pitää saada riita aikaiseksi. Elämää ei siis eletä sitä rakentamalla vaan aina ulkoisten olosuhteiden kautta ja niistä vaikeroimalla, toisen ja molempien yhteistä elämää vahingoittamalla. Eri asia jos roskapussi vaatii todellakin viemistä kuin se että siitä tehdään itsetarkoitus. Tätä naputusta sitten jatketaan kunnes saadaan toinen ärsyyntymään.

-Sir einomainen, narsismi jossa kaikki asiat käsitellään oman itsensä kautta ja samalla tehdään piikitteleviä passiivisaggressiivisia kommentointeja toisista ihmisistä tai asioista. Tämän jälkeen paetaan tätä häntä koipien välissä että "enhän mä mitään sellaista tarkoittanu, totesin vaan...". Tämä on juuri sellaista "neitimäisyyttä" että miehelle hame päälle vaan koska oikeassa jätkäporukassa sellaista ei kuuntele kukaan vaan tyyppi laitetaan tavalla tai toisella järjestykseen. Ollaan muka itsevarmoja ja niin varmalla äänensävyllä jauhetaan paskaa vaikka tietää että kyseessä on pohjimmiltaan täysin hengetön luikku ja että kommentit voidaan tulkita puhtaaksi vittuiluksi. Vastaava vaivaa monia naisia varsinkin tietynlaisissa piireissä ja miehessä tämä on todella vielä vastenmielisempi ominaisuus.

Takertumisesta, siis iilimatomaisuudesta. Eli nainen joka ei antaisi omaa tilaa ja aikaa vaan olisi ns. kokoajan mussa kiinni olisi turn-off. Etenkin jos tapailuvaiheessa soittelee liian usein yms. niin loppuu mielenkiinto. Se jotenkin tuhoaa jännitysmomentin. Sama juttu pätee myös siihen jos nainen rupeaa puhumaan liian aikaisin jostain tulevaisuuden suunnitelmista.

Hyviä kommentteja tullut. Lisäksi vielä ylimielisyys (joka oli jo mainittu), omahyväisyys, päällepäsmäröiminen, itsensä nostaminen jalustalle toiseen nähden, muiden aliarvioiminen ja se, että kaikki pitää aina tehdä toisen mielen mukaan.

Tällaisia luonteenpiirteitä en siedä sen enempää seurustelukumppanilta kuin ystäviltäkään.

Aloittajalla oli ihan hyviä, tässä vielä pari ekana mieleen tulevaa:

- Taipumus oikutteluun, äkkinäiset svoittujen juttujen puihin vetämiset
Esim, jos on molemminpuolisia myönnytyksiä tehden sovittu yhteisestä lomamatkasta, sukulaisvierailusta tms. niin sitten lähtöpäivänä kehittyykin ihan puskista joku kauhea kriisi, "mä en lähde, mene sinä vaan", kaikki sovittu onkin yhtäkkiä ihan p:stä ja nainen heittäytyy marttyyriksi ja murjottaa, jos suostuukin lähtemään mukaan.

- ilkeäsävyinen juoruilu, pahan puhuminen
Työporukan kanssa viihteellä ollessa sain taas muistutuksen, että tätäkään naistyyppiä en voi sietää, en vaikka jutut liikkuisivat ihan kolmansissa osapuolissa. Ei kerro hyvää ihmisen sielunelämästä.

- Halaamattomuus
- Kosketelemattomuus
- Toisten asioiden tietäminen toista paremmin: "Sä et rakasta koska..."
- Painostaminen asioissa: "Jos rakastat teet niin..."
- Asioista ei voida olla erimieltä tai jostakin väärästä olemisesta nostetaan iso numero
- Syyllisen etsiminen
- Liika riippuvuus, ei osaa järjestää itselle tekemistä.

Tunnustan "tonkivani" herkkusienet pois pitsastani. Tekeekö tuo asia minusta sitten täysin epäkelvon ihmisen parisuhteeseen? Vai pitäisikö tähän listata sitten niitä todella pahoja itsestään selviä asioita minkä takia ei voisi toisen kanssa toimeen parisuhteessa tulla?

En haluaisi naista joka on väkivaltainen, narsisti, pitkävihainen, kyvytön kompromisseihin tai mitään muutakaan todella huonoa. Mutta kyllähän nuo kaikki ovat noita ihan perusasioita joita ei varmaan kukaan muukaan haluaisi tulevasta kumppanista löytää. Mutta en oikein ymmärrä tuota aloittajan hyvin yksityiskohtaistakin piirteiden kuvailua. Onko niillä pakastepitsan herkkusienien pois nyppimisellä nyt ihan oikeasti niin kauheasti väliä kun etsitään sitä elämänkumppania?

Joku tuossa kirjoitti myös ettei siedä esim. Salkkareita joka ilta pakonomaisesti katsovaa kumppania, mutta entä jos tuossa toisessa ihmisessä on paljon muita sellaisia asioita ja piirteitä joiden takia haluat viettää hänen kanssaan aikaa, mutta vain noiden Salkkareiden kanssa tökkii? Kyllä minä olisin ainakin valmis tuollaisen "pikku" asian suhteen joustamaan. Ja onko se lätkämatsin katsominen nyt niin isoa asia ettei voi sen takia suhteeseen ryhtyä kun itseä ei asia kiinnosta lainkaan?

Kyllähän meistä jokaisestahan löytyy jotain huonoja luonteenpiirteitä ja tapoja, mutta missä oikein menee se raja jolloin jostakin pikku viasta tulee se seurustelusuhteen päättävä tekijä? Mikä saa naisen hylkäämään miehen heti kun hän alkaa nyppimään herkkusieniä pois pakastepitsasta? Kuka mies jättää naisensa lopullisesti kun kuulee hänen katsoneen jokaisen jakson Salkkareista?

Tapa pieniin valkoisiin valheisiin tai yli päätään tapa valehdella. Mun kanssa saa helvetin ison ongelman jos mä huomaan, että mulle on valehdeltu. Muutun mustasukkaiseksi mitä todennäköisimmin. Eli mun kanssa on vähän must olla rehellinen, jos erehdyn jotain kysyy. Ja jos en kysykään, niin ei todellakaan pidä mennä sanomaan esim. että joku mies on vaan kaveri ollu eikä mitään muuta, jos tuo on muutakin ollut, koska tasan oletan että mulle valehdellaan, että se voisi olla jatkossakin tai joskus tulevaisuudessakin enemmän kuin kaveri ja siksi pitää salailla.

Eli valehteleminen ja totuuden muuntaminen tekee musta aivan helvetin vaikean ihmisen.

On tullut jo hyviä vastauksia. Haluaisin lisätä tähän kateellisuuden. Se on yksi rumimmista piirteistä ihmisessä. Se voi johtaa muiden tahalliseen kiusaamiseen ja sortamiseen tai älyttömään itsesääliin. Ei ole kumpikaan kaunista.

-mykkyys. On raskasta elää ihmisen kanssa, joka ei osaa ilmaista itseään, toiveitaan, arvojaan. Puhumattakaan oletuksesta, että toinen ajattelee automaattisesti kaikesta samalla tavoin.

-toisen jyrääminen. Erimielisyydestä syntyy heti armoton väittely, jossa vastapuolesta ei olla oikeasti kiinnostuneita. Tuo piirre johtaa jo helposti mykkyyteen, joka voi päältäpäin näyttää sopuisuudelta. Pinnan alla suhteessa voi kuitenkin olla paha olla.

-aloitekyvyttömyys, passiivisuus. Hyvässä suhteessa kumpikin ehdottelee, tekee aloitteita, innostaa toista. Jos toinen joutuu raahaamaan toista, suhde kuolee vähitellen.