Milloin susta tuli "aikuinen"

En varmaan ole vielä :o

Huomasin joskus että en ole enää nuori mutta aikuistuneeni en tunnusta.

Sillon kun sain lapsen. Henkisesti kasvoin todella paljon mutta ulkoisesti en siis kyllä muuttunut. Edelleen kysellään papereita ja luullaan teiniäidiksi :D Vaikka muutaman vuoden päästä 30 jo täytänkin.

Vuosia sitten kun kasvoin poikasesta mieheksi.

mä en oo vieläkään aikuinen.
Eikä musta ikinä kokonaista aikuista tulekaan.
Mä olen sopivasti lapsenmielinen, enkä luovu siitä mistään hinnasta :DD

mistä sen oikein huomaa, mikä on erilailla aikuisena

Makaa vaan sängyssä ja odottaa kuolemaa eikä kyrpä seiso, sitten on aikuinen. En ole enkä halua olla.

Jaa a empä tunnusta olevani sellainen vaikka 30:n ikä lähestyy pari vuotta vielä.
Ehkäpä olen ikuisesti villi ja vapaa...

Jonkinlainen kasvu tai käänne tapahtui, kun muutin toiseen kaupunkiin opiskelemaan. Sain lopullisesti henkisen pesäeron vanhemmista ja olin muutenkin enemmän omillani kuin ennen. Aikuisena olen pitänyt itseäni siitä päivästä kun täytin 18, vaikka oikeasti olin ja olen ehkä edelleen monessa asiassa aika epäkypsä.

aikusuuteni alkoi 25 vuotiaana jolloin otin vastuun itsestäni. olin vuosia asunut vanhempieni luona ja pumminut sossusta rahaa. kun muutin omilleni ja aloitin työt ja omien asioideni hoidon rupesi olo tuntumaan aikuiselta. varsinki pyykätessä tulee sellanen "vanha piika" olo.lol

Eipä minulla taida olla mitään yksittäistä hetkeä jolloin olisin tuntenut olevani ensimmäistä kertaa aikuinen, ehkä tuo aikuiseksi itsensä kokeminen on monien asioiden summa. Join ensikerran alkoholia, sain ajokortin, kävin armeijan ja muutin asumaan toiselle paikkakunnalla opintojen perässä. Jossain noiden tapahtumien välissä sitä kai alkoi ajatella olevansa aikuinen, mutta kyllähän tuota aina välillä tulee mieleen että kylläpäs sitä on vieläkin vähän lapsellinen ihminen joidenkin asioiden suhteen. :)