Milloin olen pettänyt miestäni?

Olen aina pelännyt että mieheni jättää minut ja olen hyvinkin mustasukkkainen. Aloitin muutama viikko sitten uuden työn, ja heti ensimmäisenä päivänä huomasin hänet. Tatuoitu, ihana mies, jolla on vahvat käsivarret, leveät hartiat ja ihanan kiihottava katse. Pelkkä ajatus hänestä saa alapään kostumaan ja kiihotun täysin! Ajatukset eivät ole lähteneet pois vieläkään mutta mitään ei ole tapahtunut. Ei edes silmäpeliä. Hänkin on varattu. En ikinä, missään tapauksessa aijo pettää miestäni! Vaikka kiihotunkin toisesta miehestä niin ne saa jäädä ajatuksiin.

Olen jo muutaman kerran fantasioinut tilanteista, jolloin olisimme kaksin työpaikalla ja hän tulisi ja panisi minua kovaa. Huomasin eilen että mieheni kanssa ajattelin tätä toista miestä! Tuli niin kuvottava olo että en voinut jatkaa seksiä loppuun asti vaan loppu tehtiin suuseksillä.

Minulla on likainen olo, omatunto kolkuttaa joka kerta kun tunnen paikkojeni kostuvan kun vain ajattelinkin sitä toista miestä (ja kun näen hänet... hyvä ettei haista kiihkoani!) ja tuo toisen ajattelu seksin aikana jopa pelästytti minut hieman. Korostan kuitenkin että mitään ei tule tapahtumaan koska en haluaisi ikinä satuttaa miestäni. Rakastan häntä yli kaiken.

Mitä halusin tällä sanoa teille lukijoille? Pettäjät ovat heikkoja! Tiedän varsin hyvin että minulla on huono itsetunto, tahdon vain tuntea itseni kauniiksi, seksikkääksi ja halutuksi enkä ikinä tahtoisi olla se, kenet jätetään. Pettäjät sortuvat kiusauksiin eivätkä rakasta puolisoaan oikeasti. Jos tämä toinen mies joskus yrittäisikin jotain, perääntyisin ja puhuisin asiasta mieheni kanssa. En vaarantaisi ihanaa suhdettamme vain seksin/halun vuoksi.
Onko fantasioiminen kuitenkin väärin? Mihin vedän rajan vai onko raja vedetty jo oikeaan kohtaan?