Mitäköhän nykypäivän sinkkumarkkinoilla tarkoittaa jos ihminen ei halua verkostoitua ja olla netissä tavoitettavissa? Toisin sanoen ei halua liittyä naamakirjaan, meseen yms yms.
Itse olen vajaa 3kymp nainen. Elämäni on muuten varsin vilkasta ja sosiaalista mutta en koe esim Facebookia paikakseni. En koe tarvetta jakaa asioitani netissä ja kertoa tykkäänkö Sinkkuelämästä vai Kumman Kaa-sarjasta.
Välillä saan ystäviltäni paheksuntaa asiasta; Facebook on kuulemma nykypäivää ja sieltä saa ihmisen helpoiten kiinni. Toinen asia sitten uusiin ihmisiin tutustuminen.. Kun kerron miehelle ettei minua löydy naamakirjasta enkä sinne halua edes liittyä niin vastaukseksi saan hämmennystä ja huokailuja.
Olenkin miettinyt että jäänkö OIKEASTI paljosta paitsi kun en vietä aikaani Facebookissa ja solmi sieltä käsin uusia ihmissuhteita.
En myöskään solmi niitä ihmissuhteita 2promillen baari olosuhteissa joten olenko tuhoon tuomittu vanha piika?
Itse olen vajaa 3kymp nainen. Elämäni on muuten varsin vilkasta ja sosiaalista mutta en koe esim Facebookia paikakseni. En koe tarvetta jakaa asioitani netissä ja kertoa tykkäänkö Sinkkuelämästä vai Kumman Kaa-sarjasta.
Välillä saan ystäviltäni paheksuntaa asiasta; Facebook on kuulemma nykypäivää ja sieltä saa ihmisen helpoiten kiinni. Toinen asia sitten uusiin ihmisiin tutustuminen.. Kun kerron miehelle ettei minua löydy naamakirjasta enkä sinne halua edes liittyä niin vastaukseksi saan hämmennystä ja huokailuja.
Olenkin miettinyt että jäänkö OIKEASTI paljosta paitsi kun en vietä aikaani Facebookissa ja solmi sieltä käsin uusia ihmissuhteita.
En myöskään solmi niitä ihmissuhteita 2promillen baari olosuhteissa joten olenko tuhoon tuomittu vanha piika?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen vastaavassa tilanteessa oleva samoja ikiä oleva mieshenkilö, jolla vielä kaiken lisäksi nykyisellään on todella pieni tuttavapiiri.
Voisi sanoa että sitä kautta en tutustu kehenkään sopivaan naishenkilöön.
Ehdotukset siitä miten löydän itselleni parin ovat olleet että hankin jonkun sellaisen harrastuksen ihan sen vuoksi että tapaan naisia tai menen mm. kielikurssille..tai sitten liityn facebookkiin josta alan imeä itselleni facebook-tuttuja.
-Elämäni on muuten varsin vilkasta ja sosiaalista mutta en koe esim Facebookia paikakseni. En koe tarvetta jakaa asioitani netissä ja kertoa tykkäänkö Sinkkuelämästä vai Kumman Kaa-sarjasta.-
Voisin ehkä tekaista profiilin facebookkiin, mutta kun se tarkoittaisi myös sitä että siellä pitäisi alkaa havittelemaan niitä tuttavia sekä tekemään päiviytksiä.
Kyllä, tässä meidän tilanteessa voi herkästi jäädä paitsi monestakin asiasta, mahdollsiesti myös vanhaksi piiaksi ja pojaksi.
Näkisin että uusien ihmisten ja ehkä sitä kautta kumppanin löytäminen taitaisi ehkä lähinnä onnistua sattumalta jostain ihmeen kummasta tai sitten juuri liittymällä tuonne osaksi sosiaalista mediaa.
Yksi niistä tuntuu epätodennäköiseltä (jonkun kohtaamien mm. jossakin harrastuksessa) ja toinen tuntuu epämiellyttävältä eikä lainkaan minulta.
Ehkä olen vain epäsosiaalinen, tiedä häntä.
Et jää, virtuaaliset suhteet ovat juuri niitä suurimmaksi osaksi, ja ne ketkä eivät osaa pitä yhteyttä livenä, eivät sitä osaa tai yleensä... No, sori vaan, mutta mulle ei ainakaan sosiaalisen median liukas luikuri sovi eikä mua se kiinnosta: sosiaalinen voi olla monella tapaa ja mulle merkkaa se, että mä merkkaan täällä oikeassa elämässä. Lisäksi sä todennäköisesti säästyt erinäiseltä kasalta möläytyksiä ja huonoja seinäkirjoituksia: erinäköisiä mokailuja on tullut nähtyä.
Ihmisenhän saa helpoiten kiinni puhelimella. Sähköpostikin on henkilökohtaisempaa kun facebook. Ja tietojaan voisi jaella sitten ihan vapaasti muutenkin. Ihmisiin ei Tutustu netissä.
Jos mies ei osaa soittaa puhelimella eikä halua olla henkilökohtainen, niin miten se sitten osaisi olla suhteessakaan, ja sitäpaitsi, kukaanhan ei silti estä sitä facebook-yhteydenpitoa. Joo, laumasielut todella, kun yksi asia on muotia, mitään muuta ei osata eikä tajuta, mutta miljoona kärpästä ei ole aina oikeassa.
Aikuisista moni on tylsä, ja heihin on vaikea tutustua, koska 3kymppisenä niistäkin, jotka väittävät olevansa ikuisesti nuoria ja ties mitä potaskaa, suurin osa on vanhentuneita, urautuneita, samassa pienessä piirissä pyöriviä ummehtuneita keski-ikää ennenaikaisesti lähestyviä tylsimyksiä. Joten aikuisena on vaikea tutustua muihin, solmia ihmissuhteita, paitsi näissä samoissa vanhoissa paikoissa. Mutta ei mahdotonta.
Se riippuu paljon itsestäsikin: menetkö sinä tutustumaan ihmisiin muualla kun baarissa ja facebookissa vai vaan voivottelet kun muut eivät tule tutustumaan sinuun? Riippuu siis paljon ja silti yhtä paljon riippuu ihan vaan tuurista, kehen satut törmäämään.