Pettämisestä on siis mahdollista päästä ilman rangaistusta ja petetystä voi tehdä syyllisen, mutta siihen tarvitaan kaveripiirin apua.
http://deitille.fi/blogi/2011/05/14/pettaminen-ilman-seuraamuksia/
Miten teidän kaveripiirissä on reagoitu pettämiseen?
http://deitille.fi/blogi/2011/05/14/pettaminen-ilman-seuraamuksia/
Miten teidän kaveripiirissä on reagoitu pettämiseen?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kaverit ovat parhaita suojelioita.
Omassa ystäväpiirissä on enimmäkseen ollut melko uskollista porukkaa, ja pettämistä ei ole juuri harrastettu.
Yksi frendi löysi netistä saitin http://bit.ly/sitoutumis-vapaa, mikä on tehty naimisissa oleville ihmisille, jotka hakevat seuraa!??, joten ilmeisen yleistä tuo pettäminen ja salainen suhdetoiminta tuntuu olevan.
Meillä kävi niin, että mies petti, kuulemma tarkoituksenaan vain "tunnustella" miltä tuntuisi jonkun toisen kanssa. Itse seksiä ei "kuulemma" ollut, vain suutelua ja kopelointia ja tietty lepertelyjä sun muuta.
Pettämistä kaikki tyynni. Yhdessä tässä ollaan ja anteeksi olen yrittänyt antaa, mutta vaikeaa on. Etenkin kun miehen mielestä asiasta EI SAA PUHUA.
Hän kun on sitä mieltä, että kerran kun on anteeksi pyytänyt, niin asia on sitä myöten selvä. Enkä minä asiasta jankkaakaan,en muistuttele, en ole tivaamassa tai vahtimassa joka menoa, en kyttäämässä kännykkää tai mitään muuta sellaista.
Ei saakaan puhua. Juuri siksi, että suhteenne menee pelkäksi syyttelyksi, jos asia nostetaan esille säännöllisesti. Suhteenne kaipaa normalisointia... Eli miettikää mieluummin jotain kivaa yhdessä.
Kaveripiirikin yrittää normalisoida.
Ei kauheaa! Että pettäjä määrittelisi, milloin asia on käsitelty.
Mieti nyt toisenkin kerran. Oikeesti. Lue jostain järjelliseltä nettisivuslta, mitä pettämisestä selviämisestä sanotaan. Ykkösohje kaikkialla on se, että pettäjän vastuunkantoa on juuri kestää se petetyn tarve puhua ja jankata. Se on sii sitä VASTUUN kantamista. Ja jos ei vaivaudu edes sitä tekemään, niin.... jokainen voi arvata, että toistuu, toistuu, toistuu....
Ei paha lähde sinusta ulos itseksesi asiaa miettimällä. Kasvaa vain korkoa, ja lopulta huomaat hukanneesi kenties vuosia ihmisen kanssa, jonka kanssa elämä oli vain peittelyä ja sinnittelyä ja kestämistä.
Kyllä mitä tahansa voi kestää. Pettämisenkin. Mutta onko se sitten mielekästä, sitä voi jokainen kysyä itseltään. Elämässä voi myös olla paljon muuta. Joko pettämisestä aidosti selviämistä tai sen suhteen lopettamista. Miksi kärsiä ja kärvistellä kun toisinkin voi elää?
Se on totta että pettäjän pitää kantaa vastuunsa, mutta jossain vaiheessa petetyn tulee joko antaa anteeksi tai jättää homma sikseen.
Se on totta että paha olo ei lähde itsekseen asiaa miettimällä, mutta eipä se lähde kahdestaankaan miettimällä. Tunnekolhuja on mahdotonta järkeistää.
Pettäjä määrää myös toisen ihmisen elämästä ja hyvin ovelasti.
Olen miettinyt usein mistä pettäminen parisuhteessa johtuu ja tullut siihen tulokseen että aidantakana oleva vihreämpi ruoho ei välttämättä ole varsinainen syy, vaikka siihen usein häveliäissyistä vedotaan. Vaan syy on pettäjän omarvon ja kykyjen heikkous ja itseinho, johon hän hakee lohtua tilapäisuhteista joista ei joudu pää pävittäin vadille. Moni mies ja nainen ei pysty tunnustamaan itselle, että syy on hänessä itsessään, vaan syyttää aina toista kun kaikki mene narsistin pillin mukaan.
Olen nähnyt jonkin verran kaveripiirissäni pettämistä siitä syystä siis miespuoliset ystäväni ovat sanoneet, että vaimoa/tyttöystävää ei kiinnosta pahemmin seksi alkuhuuman jälkeen, niin siksi on juostu vieraisiin. Tämä on toki väärin ja asia pitäisi ottaa puheeksi kumppanille ja yrittää parantaa tilannetta.
Jos jostain syystä löytää "tosi namun" niin sitä on jo velvollisuus kierrättää kaveripiirissä... solidaarisuus tyttöjen kesken. ;)
On ihme asia pettäminen. Kaveripiirissä kumppanit vaihtuu ja kaikki tutut käydään läpi mukaanlukien "parhaat kaverit" ja heidän seurustelukumppanit. Ihmetyttää mikä on tämän kaiken tarkoitus? Luulisi omantunnon sanovan jotain jälkeenpäin. Ja vielä kavereiden kans ollaan niin hyvää pataa. Tietenkin selän takana puhutaan minkälainen "tuokin" on...
En ole ikinä pettänyt ketään ja ilmeisemmin en sitä teekkään. Tykkään et seurustelusuhde on luotettava ja uskollinen, jossa jaetaan ilot ja surut. Myöskin seksi!
On todella yleistä että miehellä/naisella on seksisuhde ystävättäreen/ystävään. Varmasti 30% naisystävistä on suhde ystävättären mieheen, ja yleensä kyseessä on aina seksisuhde, sillä miksi ystävättären miehen kanssa oltaisiin vain salakavereita. Jopa sisaruksilla on aika yleisesti seksiä toisen sisaren mieheen, ja veljeksillä samoin.
Ihmisluonto on sellainen että kaverin oma kiinnostaa ja sitä halutaan valloittaa ja koittaa jos tilaisuus tulee ja usein näitä tilaisuuksia sovitaan yhdessä humalassa tavatessa.
Ja sitten kun näin käy niin kaveripiirissä vaan hissutellaan ja hissutellaan.
Missä vaiheessa mielestäsi on ok puhua "ihmisluonnosta" ja missä vaiheessa pitäisi alkaa valita uudenlaisia ystäviä?
Minusta on järkyttävää kuulla että aikuiset ihmiset voivat kohdella omia ystäviään noin. Mikä heidät enää erottaa eläimistä, jos toisen kunnioittaminen on vaihtunut häikäilemättömään omien tarpeiden tyydyttämiseen?
Kyllä ainakin meidän ystäväpiiristä tuollaiset varattujen miesten naisten vonkaajat ovat lentäneet kuin leppäkeihäät. Kukaan ei kaipaa tuollaista "ystävyyttä".
No kiva kuulla. Täytyy siinä olla jo itsessäkin hieman vikaa, jos ei tunnista ystäväpiiristään tuollaisia vonkaajia. Vielä enemmän jos ei tee asialle mitään asian paljastumisen jälkeen.
Kyllähän siinä saattaa vonkaajan oma aviomies tietysti ihmetellä miksei heitä enää kutsuta ystävien illanviettoihin. Tietysti voihan olla, että mies tietääkin oman vaimonsa tekevän mitä vaan saadakseen toisten miehien huomion. Kyllähän se ystävyys loppuu siihen paikkaan, kun aletaan omaa tai kaverin miestä vokotella.
Höh. Mun kaveripiirissä kierrätetään yhtä sun toista, mutta ei kumppaneita. Se ei vaan käy. Ällöttää ajatuskin...
Jos meinaat pysyä sellaisen henkilön kaverina, joka on pettänyt, sinun täytyy ensin päättää mikä on kantasi pettämiseen. Normaalisti se tuomitaan, mutta kukin päättäköön itse. Tämän jälkeen pohdit onko kyseessä sen verran vanha kaveri, että hänen vuoksi kannattaa päätään vaivata. Lopuksi voit kysellä miksi hän päätyi pettämään ja teet päätöksesi.
Olen samaa mieltä että kaveria pitää ensin yrittää ymmärtää, ennen kuin tuomitsee, mutta sitä täytyy olla varovainen, että ei ala itse vähitellen nähdä pettämistä enemmän ja enemmän hyväksyttävämmässä valossa.
Kuuntele kaveriasi, mutta älä lähde härskiin leikkiin mukaan.
Pettäjät eivät tosiaan tunnu ymmärtävän tuota kuinka paljon vaikuttaa kaveripiiriin heidän tekonsa. Vaimoni petti tuttavapiiriimme kuuluvan miehen kanssa minua pidemmän aikaa. Jälkiseuraamuksina voi todeta sen, että tuttavat välttelevät vaimoni kanssa tekemisiä ja puhumisia, osa jopa pelkää suorastaan hänen kanssaan lähteä esim. baariin, kun eivät halua enää nähdä sitä jos hän juttelee tai viettää aikaa sen miehen kanssa. Eikä ainoastaan se vaikuttanut hänen ja tuttavien suhteisiin, vaan myös minun ja kai se on omakin vikakin eli kyllä huomaa varauksellisuuden monien kanssa. On tullut puhuttua asiasta monien kanssa ja ilmiselvästi monet eivät haluaisi asiaan sotkeutua, varsinkaan ne jotka ovat sen miehen kavereita.
Sotkun jälkeen on löytynyt niitä oikeita kavereita, mutta myös tullut huomattua, että ei joidenkin kanssa se kaveruus tosiaan ole ollut kovin vahvaa.