Isäni kuoli -91, menin avioliittoon -92, Perintöosuuteni möin sisarilleni -07. Laitoin perintörahat maatilaan, jonka olimme ostaneet mieheni kanssa.
Voinko mitenkään vaatia perintöäni otettavan huomioon osituksessa?? Mies ei ole laittanut penniäkään maatilaan vaan juonut 10 v kuinsieni. Nyt on velkaa vieläkin jäljellä ja ex-miehelläni kasa kulutusluottoja, jotka hän väittää laittaneensa tilaan ja minun pitäisimaksaa ne. Haluaiin lunastaa tilan itselleni ja lapsilleni...mutta millähän hinnalla???? Voiko pesänjakaja käyttää jonkinlaista oikeudenmukaisuutta siitä kuka on maksanut velkoja ja elättänyt lapset ja kuka on ryypännyt pitkin kyliä kavereiden kanssa?????
Voinko mitenkään vaatia perintöäni otettavan huomioon osituksessa?? Mies ei ole laittanut penniäkään maatilaan vaan juonut 10 v kuinsieni. Nyt on velkaa vieläkin jäljellä ja ex-miehelläni kasa kulutusluottoja, jotka hän väittää laittaneensa tilaan ja minun pitäisimaksaa ne. Haluaiin lunastaa tilan itselleni ja lapsilleni...mutta millähän hinnalla???? Voiko pesänjakaja käyttää jonkinlaista oikeudenmukaisuutta siitä kuka on maksanut velkoja ja elättänyt lapset ja kuka on ryypännyt pitkin kyliä kavereiden kanssa?????
Vastaukset 13
Vanhimmat
et voi, velkojen jälkeen joudut maksaan tasinkoa niin että kaikki menee 50/50.Sorry
Onko testamentissa suljettu perinnönsaajien puolisot pois perinnöstä (tai siitä toiseen muotoon muutetusta omaisuudesta) ? Jos on, niin tilanne on sama kuin sen osalta olisi avioehto. Tuollainen asia muuten kannattaa aina tehdä.
Jos teillä ei ole avioehtoa eikä testamentissa tuota klausuulia, niin normikäytännön mukaan menee. Nettovarallisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. siitä molempien osuudet. Jos toinen ottaa enemmän nettovarallisuutta, tulee hänelle tasinkoa maksettavaksi. Olette olleet niin kauan naimisissa, joten osituksen kohtuullistaminen ei tule kyseeseen.
Jos ei ole avioehtoa, niin ennen avioliittoa saatu perintö kuuluu avio-oikeuden piiriin siinä missä kaikki muukin omaisuus.
Testamentissa voi sulkea perittävän omaisuuden pois avio-oikeuden piiristä, mutta tämä tietysti pätee vain avioliiton aikana saatua perintöä.
Kulutusluotoista vastaa se, jonka nimissä ne on. Lähtökohtaisesti niitä ei voi mitenkään nimetä osituksessa "perheen elättämiseen" - eri asia tietty jos puolisot näin toimivat.
Osituksessa ei sitten huomoida miinusmerkkistä netto-omaisuutta, vaan se lasketaan pyöreänä nollana. Eli kannattaa pitää oma pää kylmänä ja tehdä sekä ero että ositus niin, että siihen ei tarvitse jälkeenpäin palata.
Valitettavasti on vaan niin, että juridinen kylmä maailma on joskus aika kaukana moraalin maailmasta.
"Testamentissa voi sulkea perittävän omaisuuden pois avio-oikeuden piiristä, mutta tämä tietysti pätee vain avioliiton aikana saatua perintöä."
Tuo ei pidä paikkaansa. Testamentin klausuuli voidaan muotoilla siten, että se on voimassa myös perinnönsaajien tulevia avioliittoja ajatellen.
Tuo on hyvä täsmennys aiempaan kirjoitukseen (jos nettovarallisuus pakkasella niin silloin laskennassa nettovarallisuus = 0
"Tuo ei pidä paikkaansa. Testamentin klausuuli voidaan muotoilla siten, että se on voimassa myös perinnönsaajien tulevia avioliittoja ajatellen."
Kiitos tarkennuksesta, tänäänkin opin jotain uutta!
Noh tässä tapauksessa asia meni osituksen sovitteluun kun kaikki kriteerit täyttyivät. Onneksi kaikki ei ole niin mustavalkoista"
Eihän sovittelu tarkoita, että lopputuloksena olisi perinnön katsominen avio-oikeudesta vapaaksi omaisuudeksi. Pelkäänpä pahoin, että sovittelun lopputuloksena on, että perintösi on avio-oikeuden alaista, koska sovittelun kynnys on suomalaisissa tuomioistuimissa ollut korkea. Voihan siitä pesänjakajan ratkaisusta tietenkin valittaa, mutta oikeuskäytännön valossa et juttua voita.
Jos testamentissa on suljettu aviopuoliso pois, mutta te ette vielä silloin ole aviossa olleet, kun olet rahat tuohon tilaan tuupannut, ei testamentin ehto ole ollut voimassa. Eli avopuolison kanssa ostettuun tilaan olet voinut laittaa avoliiton aikana ihan minkälaisella avioliittoa koskevalla ehdolla saamasi rahat, ja niitä et takaisin saa enää. Mikäli olet ollut aviossa ja omasta tahdostasi maksanut perintörahoillasi tilaa, sehän on sinun asiasi. Mitäs olet mennyt laittamaan juuri ne rahat siihen, olisit laittanut perinnön pankkiin ja ottanut lainaa.
jos pysytyt todistamaan asian niin se otetaan huomioon mutta jos et niin huonolta näyttää. Ositus tehdään niin ettälasketaa kumankin omaisuus ja siitä vähennetään velat ja kumalle jää enemmän netto-omaisuutta maksaa siitä puolet köyhemmälle. Sinun olisi maatilaa ostettaessa laitta omistuspohjaan prosenttiosuude että sinä omistat 70% ja miehesi 30% mutta jos olet itse maksanut enenmmän niin sinun pitäisi saada enemmän.
Vastauksesi on täyttää huuhaata. Avioliitossa on voimassa nimi periaate: omaisuus on sen, jonka nimissä se on riippumatta siitä, kumpi sen on maksanut. Avioliitossa on myös elatusvelvollisuus, joten vaikka toinen maksaa asunnosta enemmän kuin toinen jälkimmäisen ollessa kotiäitinä, ei tämä vaikuta omistussuhteisiin. Tästä asiasta löytyy useita Korkeimman oikeuden ratkaisuja. Voi kun ihmiset ymmärtäisivät, että vain avioehtosopimuksella tai testamenttiin/lahjakirjaan otetulla ehdolla voidaan suojata perintönä saatu omaisuus avio-oikeuden ulkopuolelle.
Huono tilanne. Vielä huonompi kuin miltä näyttää. Eli jos ja kun omaisuutena on lähinnä tuo maatila, niin sen arvo laitetaan puoliksi osituslaskelmaan. Miehen osuudesta vähennetään miehen velat. Mitä enemmän velkaa miehellä on sitä enemmän joudut maksamaan tasinkoa. Ellei sinulla sitten satu olemaan velkaa vielä enemmän kuin miehellä............
Nämä velat ,minkälaista todellisuutta niissä pitää olla ,vai voiko niitä tehtailla mielinmäärin
Oikeita velkoja pitää olla tositteineen, ei tehtailtuja.