Hei,haluaisin tietää, mitä mies odottaa uudelta naisystävältä? Milloin voi häneen nainen ottaa yhteyttä, voiko soitella milloin vain, jos haluaa keskustella jokapäiväisistä asioista.
Itse haluaisin seurustella miehen kanssa, jossa kumpikin olisi vapaa ottamaan yhteyttä milloin tuntuu sille, ja on tarve keskustella.
Pitääkö vanhat parisuhdeasiat salata uudelta, onko parempi ettei kerro mitään edellisestä suhteesta?
Pitääkö naisen näytellä vaikeasti tavoiteltavaa, salaperäistä vähän puhuvaa naista, hullaantuuko mies silloin helpoiten?
Olen itse hiljattain eronnut pitkästä avioliitosta, ja olen ihan vihreä näissä jutuissa. Tuntuu että pelkään tutustua uusiin, kun ei tiedä mikä sopii näihin juttuihin mikä ei.
Kai sitä kantapään kautta oppii.
Itse haluaisin seurustella miehen kanssa, jossa kumpikin olisi vapaa ottamaan yhteyttä milloin tuntuu sille, ja on tarve keskustella.
Pitääkö vanhat parisuhdeasiat salata uudelta, onko parempi ettei kerro mitään edellisestä suhteesta?
Pitääkö naisen näytellä vaikeasti tavoiteltavaa, salaperäistä vähän puhuvaa naista, hullaantuuko mies silloin helpoiten?
Olen itse hiljattain eronnut pitkästä avioliitosta, ja olen ihan vihreä näissä jutuissa. Tuntuu että pelkään tutustua uusiin, kun ei tiedä mikä sopii näihin juttuihin mikä ei.
Kai sitä kantapään kautta oppii.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Miks pitäis tietää mitä mies odottaa, siis yleisesti ottaen mies?
Mies varmaan pohtii kanssa sitä mitä naiset odottaa.
Naisia ja miehiä on monenlaisia. En mä ainakaan usko että on yleisohjetta olemassa että näin pitää tehdä ja näin ei saa tehdä.
Ja jos on parisuhde niin mulle se merkitsee sitä että se on kahden ihmisen suhde eikä esim. kolmen.
Mä en kyllä alkais sähläämään jotain muuta.
Siis en seurustelis jonkun varatun tyypin kanssa
ja odottais että se valitsee mun ja jonkun muun välillä.
Enkä itse etsis uutta ennen kun entisen kanssa on bänks.
Kun tutustuu toisiina pikkusen enemmän niin eiköhän sitä sitten voi puhua niistä asioista mitä mielessä liikkuu. Muutenhan sitä teeskentelee koko ajan.
Mä ainakin haluisin että kumpikin voi ottaa yhteyttä sillon kun tuntuu.Multa ei ainakaan suhde onnistuis jos ei vois olla "oma hölmö ittensä". Ja että toinenkin vois olla.
Varmaan ajan kanssa oppii kumpikin mistä voi puhua mistä ei. Ja jos ollaan oikein erilaisia niin sopeudutaan, muututaan.....
Ja jos ei niin todetaan että "me kasvoimme eri suuntiin". Tai siis sanotaan että viddu mä en tota
kusipäätä enää ikinä haluu tavata.
Tää oli vaan mun mielipide, joku muu voi olla eri mieltä ja olla silti oikeessa...
Olen samaa mieltä.
Mielestäni myös sellainen suhde on paras, jossa saa olla niin viisas kuin on, ja välillä typerä ja hölmö ilman toisen kommentteja tai vihastmista. Muutenhan jos rupeaa toteuttamaan toisen toiveita, joutuu näyttelemään muuta mitä on.
Samaa mieltä olen myös, että ensin täytyy vanhasta erota, on jo sille uudelle tosi loukkaavaa, asetella kumppanit kilpailutilanteeseen, sellaisille tyypille heitän vettä niskaan, kuten teinkin.
anna luurankojen olla kaapissa vaan. Pääasia on, että olet itse päässyt niistä henkisesti eroon.Vastapuolelle saattaa tulla niistä helposti eräänlainen pakkosuoritustilanne,jolloin tunteiden aitoudesta ei voikaan olla enää niin varmaa ja toinen rupeaa helposti näyttelemään muuta kuin mahdollisesti onkaan.