Tapasimme netissä 8 kk sitten. Olimme kuukauden ajan päivittäin yhteydessä sähköpostitse ja puhelimitse. Siinä hän oli luotettava. Tapaisimme ja hän antoi kaikin tavoin minun uskoa, että olen hänelle jopa sen oikean oloinen.
Yllättäen olin hänen luonaan kylässä ja sain lainata konettansa. Sattumalta hänen sähköpostisivunsa avautui (emme kumpikaan ole nörttejä). En voinut olla katsomatta. Näin siellä jollekin naiselle lähetetyn viestin, jonka hän oli kirjoittanut seuraavana päivänä ensitapaamisestamme. Hän kirjoitti siinä minkälaista elämä on poikamiehenä, ja toivoi että ehkä hänkin joskus kohtaa sen oikean. Viestissä liehitteli naista imartelemalla tämän nimen kauneutta. Hän oli ilmeisesti kirjoitellut naisen kanssa aikaisemmin ja yritti lämmitellä suhdetta.
Minulle tämä tuli yllätyksenä. Minusta viesti ei osoittanut, että hän olisi pitänyt minusta eristyisesti nähtyään minut. Lisäksi, viestin löytminen tuntui pahalta, koska olin huomannut hänen käytöksessään jollakin tapaa "rakastuneen" ja "ihastuneen" miehen käytökseen kuulumatonta alituista toisten viehättävien naisten huomaamista ja etsimistä katseellaan. Hän jossakin tilanteessa jopa sivuutti minut täysin tökerösti viehättävän kaverin takia.
Nyt olen miettinyt, että olenko tälle miehelle korvike, suht tyydyttävä korvike, mutta hän ei kuitenkaan missään vaiheessa ihastunut minuun aidosti? Olenko itse ollut vilpittömyydessäni niin sokea, etten nähnyt ettei tunteen vilpittömyys ole molemminpuolinen? Olisin kiitollinen asiallisesta palautteesta. Onko vastaavia kokemuksia? Voiko hyvä suhde alkaa näin, vai toisen ilmeisesti ulkoiseen olemukseen kohdistuva tyytymättömyys, kertooko se jostain perustavanlaatuisesta ihastumisen puuttumisesta?
Yllättäen olin hänen luonaan kylässä ja sain lainata konettansa. Sattumalta hänen sähköpostisivunsa avautui (emme kumpikaan ole nörttejä). En voinut olla katsomatta. Näin siellä jollekin naiselle lähetetyn viestin, jonka hän oli kirjoittanut seuraavana päivänä ensitapaamisestamme. Hän kirjoitti siinä minkälaista elämä on poikamiehenä, ja toivoi että ehkä hänkin joskus kohtaa sen oikean. Viestissä liehitteli naista imartelemalla tämän nimen kauneutta. Hän oli ilmeisesti kirjoitellut naisen kanssa aikaisemmin ja yritti lämmitellä suhdetta.
Minulle tämä tuli yllätyksenä. Minusta viesti ei osoittanut, että hän olisi pitänyt minusta eristyisesti nähtyään minut. Lisäksi, viestin löytminen tuntui pahalta, koska olin huomannut hänen käytöksessään jollakin tapaa "rakastuneen" ja "ihastuneen" miehen käytökseen kuulumatonta alituista toisten viehättävien naisten huomaamista ja etsimistä katseellaan. Hän jossakin tilanteessa jopa sivuutti minut täysin tökerösti viehättävän kaverin takia.
Nyt olen miettinyt, että olenko tälle miehelle korvike, suht tyydyttävä korvike, mutta hän ei kuitenkaan missään vaiheessa ihastunut minuun aidosti? Olenko itse ollut vilpittömyydessäni niin sokea, etten nähnyt ettei tunteen vilpittömyys ole molemminpuolinen? Olisin kiitollinen asiallisesta palautteesta. Onko vastaavia kokemuksia? Voiko hyvä suhde alkaa näin, vai toisen ilmeisesti ulkoiseen olemukseen kohdistuva tyytymättömyys, kertooko se jostain perustavanlaatuisesta ihastumisen puuttumisesta?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei hyvä suhde voi alkaa noin.
Olin lähes 13 v liitossa miehen kanssa joka vuosien varrella pariin kertaan huomautti että "voi tulla sielunkumppani ja sitten tulee ero". Oletin että hän on ns. realisti ja tajuaa että tunteet ja asiat voivat muuttua, mutta jälkikäteen ajatellen olin ilmeisesti kaikki nuo vuodet hänelle pelkkä "kunhan joku on" ja en missään vaiheessa hänen elämänsä Nainen. Koska itse en ole osannut uskoa että minulle olisi olemassa mitään ns. oikeaa miestä, ajattelin ettei voisi paremminkaan olla, joten minäkin tyydyin siihen mitä meillä oli keskenämme. Välillä ihan kivaakin, välillä aivan perseestä. Toisinaan hajosi omaisuutta ja itkettiin puolin ja toisin. Vuosien varrella rähjääminen jäi mieheltä pois ja tilanne rauhoittui, mutta kärsimättömänä ja kyllästyvänä luonteena hän kaipasi ihastumista ja jossain vaiheessa hän alkoi puhelemaan aika lemmekkäästi työkaveristaan - korostaen aina että ovat vain ystäviä. Siitä jonkin matkaa eteenpäin ihastuikin sitten jo yhteen naiseen ja päätti että eroaa minusta.
Sain sitten kuulla kaikenlaista kuten että kun rakastaa toista niin häntä alkaa pitää kauniina. Olin aina kokenut olevani ruma, varsinkin naamastani, koska mies ei ikinä sanonut minusta mitään hyvää kuin perseen ja säärien osalta. Mutta mistä voin nyt tietää olenko ruma vai en, kun ilmeisesti vain oikeasti minuun rakastumalla mies olisi pitänyt minua kauniina? Ei kai se ettei hän koskaan rakastanut oikeasti tarkoita että olen ruma? Se nainen johon hän ihastui oli kuitenkin hänenkin mielestään vaatimattomamman näköinen kuin minä. Ja kun heille tuli ero ja tuli lisää naisia kuvaan mukaan, eivät nämäkään niin kaksisia olleet. Ja minä kun olin vuosia luullut että olen ruma ja mies tyytyy minuun kun ei muutakaan kuvittele saavansa koska on lyhyt ja huonosti koulutettu.
Minulle riitti tyytymiset. En enää koskaan halua olla suhteessa jossa toinen tyytyy minuun, eikä koe että olen hänen naisensa isolla ännällä. Enkä itsekään halua tyytyä. Haluan ihan aidon tunteen puolin ja toisin.
Mies joka ei nyt ja tässä hetkessä, varsinkin usean kk suhteen jälkeen, osoita selkeästi arvostavansa, rakastavansa ja himoitsevansa sinua ei tule koskaan muuttumaan siitä miksikään. Rakkaus ei hokkuspokkus syty matkan varrella jos sitä ei ole alusta asti. Jonkinlaista pitkän linjan kiintymistä toki tapahtuu, mutta ei se ole sama kuin se mikä naisen ja miehen välillä kuuluisi olla!
Juttusihan kuulostaa aivan samanlaiselta kuin omani, paitsi etten ole löytänyt enkä ollut hänen koneellaan tai säköposteissaan. Samoin ihmettelen joskus, kun hän niin avoimesti flirttailee naisten kanssa, vaihtaa sanan pari esim. kaupan kassalla (no ei se ole toki kiellettyä..mutta) minun seurassani. Tuntuu kuin hnen tulisi huomioida jokainen varteenotettava nainen jollain tapaa, mutta minusta se on hieman tökerää käytöstä kun itse olen mukana. Aussa pahoitin siitä mieleni mutten mitään kommentoinut.
Jatkuiko yhdessäolonne, kuinka asiat etenivät, vai loppuiko kaikki löytämääsi sähköpostiin...Onko luotettavia miehiä olemassakaan?
Itse kanssa suutun silmittömästi, kun tyttöystäväni puhuu kaupan kassalle (Mies tai nainen). Se on törkeätä, koska ihmisille ei saa jutella jos on parisuhteessa ja toinen osapuoli kuulolla!
Kerran olimme pesukonetta ostamassa, niin hän jutteli Gigantin myyjän kanssa niistä koneista...SIIS APUA? Suhteemme on tuomittu, koska hän puhuu muiden miesten kanssa. Mielestäni hän ei saisi näin tehdä!!!!!!!!!!!!!!
Siis voi jessus...Ymmärrän, jos oikeasti heittää flirttiä tai keimailee, mutta jos puhuu toisen ihmisen kanssa ja vedetään siitä koripalloja sieraimiin...
Säälin kaikkia jotka menee halpaan. EIKÖ JO alussa kellot kilkata,
että onko toisella kaikki kotona. Siis järki käteen kun lähtee treffeille.
Silloin jos joku on aiemmin kohdellut huonosti, on tuollainen hyvä kohtelu lahjoineen yms. kuin balsamia haavoille. Kun saa sitä mitä kaikkea vailla on elänyt pitkässä liitossa, sortuu helposti ylilyönteihin. Kun on niin suuri toisen ihmisen läheisyyden tarve, henkisen sekä fyysisen. Vaikka lopulta seuraa entistä suurempi pettymys. Mutta se on vaan niin inhimillistä eikä ollenkaan järkevää. Tunteet tekevät tepposet ja haluaa uskoa pelkästään hyvä toisesta, vaikka olisikin pelkkä mätämuna.
Siis miten se sähköposti "yllättäen" aukes?
en vähättele, ja mielestäni mies on käyttäynyt törkeästi sua kohtaan,mut jäin vaan kummastelemaan tosiaan et miten se nyt niin yllättäen aukes..ihan tosta vaan kesken kaiken?
En jaksa millään uskoa että se sähköposti oli auki kun menit koneelle. Tiedäthän, että viestintäsalaisuus koskee myös sähköistä viestintää?
Ja VAIKKA se viesti olisi ollut auki niin hyviin tapoihin kuuluu sellaisessa tilanteessa olla lukematta sitä ja poistua koneelta siksi aikaa että toinen käy sen itse sulkemassa.
Klikkaa vahingossa postin auki ikonista niin saattaa olla näkyvillä viimeisin posti jota on työstetty. Ei se niin mahdotonta ole.
Ja miten sieltä avautui juuri tuo kyseinen viesti. Miksi sitä olisi juuri tuolloin "työstetty", kun se oli lähetetty jo heidän ensitapaamisensa jälkeen?
Miksei voi vain myöntää että kun pääsi toisen koneelle niin alkoi nuuskia ja rikkoi tietoisesti viestintäsalaisuutta lukemalla viestin? Nyt on kusessa kun ei voi kertoa toiselle mitä on tehnyt ja mitä tietää.
Miten jotain klikataan auki vahingossa?
Ja joka tapauksessa: miksi se viesti piti lukea? Jos osaa klikata auki niin osaa myös klikata kiinni.
Miksi se piti lukea?
Toisten sähköposteja EI SAA lukea!!!!!!
No voi voi.
Toiselle saa tehdä melkein mitä vaan, mutta kun lukee jonkun paskaviestejä ym. törkyä suojellakseen itseään ja todentamaan sen todeksi, mitä on epäilllytkin, niin johan poru nousee.
Tietenkin ihmisellä on oikeus yksityisyyteensä, mutta periaatteessa parisuhteessa pitäisi vallita sellainen rakkaus ja luottamus että voi vaikka esitellä s-postinsa kumppanilleen. Itse olisin voinut luetuttaa kaiken kirjoittamani miehellä. Mutta erään kerran kun satuin hänen lähelleen hänen ollessaan koneella hän alkoi peitellä näyttöä. Ihmettelin ääneen mikä noin salaista on, ja hän naureskellen sanoi että opiskelukaverin kanssa kirjoittelee. Ajattelin että hän kai sitten oli jotain kirjoitelmaa työstänyt tai mitä nyt opiskeluihin kuuluukaan, ja esitellyt sen työnsä mieluummin sille toiselle.
Muutama kk myöhemmin mies vaihtoi akkaa, minun tilalleni tuli se opiskelukaveri. Siihen päättyi yli 12 v suhde.
En tiedä miten olisin suhtautunut jos olisin lukenut sitä lörpöttelyä mitä he olivat keskenään harrastaneet. Mutta tyhmäksihän sitä tietysti itsensä jälkikäteen tuntee kun ei osannut epäillä mitään.
Jos pitkäaikainen kumppani pitää koneellaan jotain salaisuuksia, niin kyllä jotain mätää suhteessa on ja voi pelätä pahinta.