tunteet..

järkevä puoliskoni tietää tasan tarkkaan mitä minun nyt tulisi tehdä..
eli lopettaa tämä hulluus ja leikki tähän paikkaan ja pistää avioero vetämään.
niin tunteettomasti ja julmasti minua kohtelet.ihmettelen vain miksi?
mutta tyhmä minä roikun tässä kuin viimeisessä oljenkorressa ja toivon että kaikki jollain ihmeen taikasanalla palautuisi ennalleen.
sanot että rakastat minua yli kaiken ja haluat jatkaa yhteistä taivalta.
mutta henkisesti satutat koko ajan ja murskaat pienen sydämmeni tuhansiin palasiin.
miten kukaan voi samalla loukata,satuttaa ja rakastaa??olenko kenties ymmärtänyt sanan RAKKAUS aivan väärin.
tiedän että ajan tällä kaikella itseni henkisesti aivan loppuun,mutta en osaa vielä luovuttaa ja lähteä.siksi olen vihainen itselleni.
61607
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Sanasi osuivat aivan nappiin. Toi pisti kyllä ajattelemaan. Miksi me elämme huonossa pari suhteessa? Oisko helpompaa olla yksin? Onko elämässä se yksi suuri rakkaus jossain odottamassa? Se joka laittaa tunteet sekaisin.

Ei ole oikein jos koko ajan tarvii pelätä ja saa itkeä illasta toiseen. Töissäkin välillä itku nousee silmään. Onks tää oikein? Oikeaa rakkautta?

Tiedän että ei ole. Silti jatkan suhteessa joka henkisesti satuttaa..... Ehkä ois parempi miettiä uudelleen haluanko elämältäni tätä?

Tsemppiä ja voimia sinullekin!

Äänestä
  • Ei se helppoa ole yksinkään. Toisaalta olen jo tähän tottunut. Mutta ajatukseni voinee kiteyttää yhteen lauseeseen: Mieluummin yksin oikeasta syystä, kun kaksin väärästä.

    Jaksamisia molemmille.

    Äänestä

  • Älkää kiduttako itseänne vääristä syistä.

    Rakkaus ei aina riitä, tarvitaan ymmärrystä, empatiaa, hellyyttä, viisautta...you name it!

    Itse olin suhteessa mieheen 2,5v joka rakasti minua mutta silti itkin harva se päivä. Jätin hänet vähän aikaa sitten, ja tuntuu kun kivi olisi siirretty sydämeltä pois. Uskokaa tai älkää, tuollaisessa tilanteessa ero on joskus pakko, vaikka se vaikeaa onkin. Olen itse käynyt saman läpi. En ole löytänyt uutta (en ehkä nyt edes halua löytää) mutta nautin elämästä paljon enemmän kuin hänen kanssaan.

    Äänestä

  • Dora kirjoitti:

    Älkää kiduttako itseänne vääristä syistä.

    Rakkaus ei aina riitä, tarvitaan ymmärrystä, empatiaa, hellyyttä, viisautta...you name it!

    Itse olin suhteessa mieheen 2,5v joka rakasti minua mutta silti itkin harva se päivä. Jätin hänet vähän aikaa sitten, ja tuntuu kun kivi olisi siirretty sydämeltä pois. Uskokaa tai älkää, tuollaisessa tilanteessa ero on joskus pakko, vaikka se vaikeaa onkin. Olen itse käynyt saman läpi. En ole löytänyt uutta (en ehkä nyt edes halua löytää) mutta nautin elämästä paljon enemmän kuin hänen kanssaan.

    Tosin nyt tiedän suhteen olevan jo ohi. Mies joi, petti ja valehteli... annoin anteeksi, sillä luulin hänen todella rakastavan minua ja haluavan muuttua. Niin hän kai itsekin luuli, mutta se ei voi olla mahdollista ottaen huomioon mitä hän on minulle tehnyt. Silti aina roikuin hänessä ja rakastin äntä joka solullani.. nyt se on kuitenkin loppu, tiedän ansaitsevani parempaa enkä kiduta itseäni enempää.

    Erosta on vain muutama päivä ja tuska on kova, välillä yhä tulee ajatuksia, että entä jos sittenkin.. mutta nyt on vain pysyttävä kovana ja hyväksyttävä 4 vuoden suhteemme olevan ohi lopullisesti.

    Olen tullut siihen tulokseen, että rakkauden ja suhteen eteen on tehtävä töitä, mutta jos se kuluttaa ja stressaa jatkuvasti on parempi erota. Niinkuin aikasemminkin todettiin, rakkaus ei riitä. Ja on parempi olla yksin kuin huonossa suhteessa, joka ei johda mihinkään.

    Äänestä

  • minä myös kirjoitti:

    Tosin nyt tiedän suhteen olevan jo ohi. Mies joi, petti ja valehteli... annoin anteeksi, sillä luulin hänen todella rakastavan minua ja haluavan muuttua. Niin hän kai itsekin luuli, mutta se ei voi olla mahdollista ottaen huomioon mitä hän on minulle tehnyt. Silti aina roikuin hänessä ja rakastin äntä joka solullani.. nyt se on kuitenkin loppu, tiedän ansaitsevani parempaa enkä kiduta itseäni enempää.

    Erosta on vain muutama päivä ja tuska on kova, välillä yhä tulee ajatuksia, että entä jos sittenkin.. mutta nyt on vain pysyttävä kovana ja hyväksyttävä 4 vuoden suhteemme olevan ohi lopullisesti.

    Olen tullut siihen tulokseen, että rakkauden ja suhteen eteen on tehtävä töitä, mutta jos se kuluttaa ja stressaa jatkuvasti on parempi erota. Niinkuin aikasemminkin todettiin, rakkaus ei riitä. Ja on parempi olla yksin kuin huonossa suhteessa, joka ei johda mihinkään.

    elämä voisi helpottua, jos uskaltais päästää irti. Monesti oon vannonut, että ikinä en enää miehelle soita tai vastaa. Mutta silti... joku saa aina vastaamaan. Vaikka toinen satuttaakin henkisesti. En tiedä mikä mua oikein vaivaa. Tiedän että ois varmaan helpompi olla yksin, kuin tämän miehen kanssa. Mutta silti vaan roikun tässä suhteessa.

    Äänestä

Niin...rakkaus on
kärsivällinen
on lempeä
ei karehdi
ei kersku
ei pöyhkeile
ei käyttäydy sopimattomasti
ei etsi omaa etuaan
ei katkeroidu
ei muistele kärsimäänsä pahaa
ei iloitse vääryydestä
vaan iloitsee totuuden voittaessa
kaiken se kestää
kaikessa uskoo
kaikessa toivoo
kaiken se kärsii
Rakkaus ei koskaan katoa.


Kuka mua rakastaisi noin paljon?? !! :))

Äänestä

Kommentoi aloitusta


sad kirjoitti:

järkevä puoliskoni tietää tasan tarkkaan mitä minun nyt tulisi tehdä..
eli lopettaa tämä hulluus ja leikki tähän paikkaan ja pistää avioero vetämään.
niin tunteettomasti ja julmasti minua kohtelet.ihmettelen vain miksi?
mutta tyhmä minä roikun tässä kuin viimeisessä oljenkorressa ja toivon että kaikki jollain ihmeen taikasanalla palautuisi ennalleen.
sanot että rakastat minua yli kaiken ja haluat jatkaa yhteistä taivalta.
mutta henkisesti satutat koko ajan ja murskaat pienen sydämmeni tuhansiin palasiin.
miten kukaan voi samalla loukata,satuttaa ja rakastaa??olenko kenties ymmärtänyt sanan RAKKAUS aivan väärin.
tiedän että ajan tällä kaikella itseni henkisesti aivan loppuun,mutta en osaa vielä luovuttaa ja lähteä.siksi olen vihainen itselleni.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu