Niin, eli kiinnostaisi tietää,että miten korkealle ihmisääni pääsee? Enkä nyt tarkoita mitään Mariah Careyn pihinää enkä kiljumista vaan ihan oikealla klassisella laulannalla? Eikös koloratuurisopraanolla ole korkein äänilaji, eli miten korkea?
Ihmetyttää myös kun joku kirjotti täällä olevansa sopraano ja että pääsee kaksiviivaiseen f:n, eihän se edes vielä ole kovin korkea, vai olenko käsittänyt ihan väärin? Täällä tuntuu olevan näitä ammattilaisiakin, joiden mielipiteitä ja asiantuntijuutta odotan innolla :)
Olen yrittänyt asiaa kavereilta kysyä, mutta eräänkin kommentti on ollut että pääsee niin korkealle kun tarvii...
Sen verran vielä tarinoin, että itseä ottaa päähän kun en pääse "puhe"-eli rintalaululla (mikä ikinä sitten onkaan oikea termi) kuin vain juuri ja juuri kaksiviivaiseen ceehen ja se alkaa jo kuulostaa kauhealta. Sen takia oikeastaan aloitinkin tuon klassisen laulun harrastamisen. En ole vielä uskaltanut mennä niin korkealle kuin rahkeet riittää :) kolmiviivainen d on muistaakseni korkein mitä olen kokeillut...
Heh, sori jos mulla on "hieman" hassuja termejä jne. Odotan silti kovasti kommenttia :)
Ihmetyttää myös kun joku kirjotti täällä olevansa sopraano ja että pääsee kaksiviivaiseen f:n, eihän se edes vielä ole kovin korkea, vai olenko käsittänyt ihan väärin? Täällä tuntuu olevan näitä ammattilaisiakin, joiden mielipiteitä ja asiantuntijuutta odotan innolla :)
Olen yrittänyt asiaa kavereilta kysyä, mutta eräänkin kommentti on ollut että pääsee niin korkealle kun tarvii...
Sen verran vielä tarinoin, että itseä ottaa päähän kun en pääse "puhe"-eli rintalaululla (mikä ikinä sitten onkaan oikea termi) kuin vain juuri ja juuri kaksiviivaiseen ceehen ja se alkaa jo kuulostaa kauhealta. Sen takia oikeastaan aloitinkin tuon klassisen laulun harrastamisen. En ole vielä uskaltanut mennä niin korkealle kuin rahkeet riittää :) kolmiviivainen d on muistaakseni korkein mitä olen kokeillut...
Heh, sori jos mulla on "hieman" hassuja termejä jne. Odotan silti kovasti kommenttia :)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Korkein ääni mitä laulukirjallisuudessa esiintyy, taitaa olla Mozartin Taikahuilussa yön kuningattarella kolmiviivainen f.Rooli on tarkoitettu dramaattiselle koloratuurisopraanolle.Tiedän muutaman tyypin, jotka pääsevät tuonne neljäviivaisen oktaavin tuntumaan mutta periaatteessa näillä äänillä ei juuri ole hirveästi käyttöä. Mezzonkin pitäisi päästä ainakin kaksiviivaiseen h:asti jos mieli laulaa esim. Rossinin mezzoaarioita. Itse pääsen kolmeviivaiseen e:n asti, joka kyllä riittää dramaattiselle-ei koloratuuri-sopraanolle.
Lauluopettajani on mezzosopraano, eikä kyllä kovinkaan vapaanoloisesti vetele kaksiviivaisen h:n tienoilla.
Käsitykseni on jo ennen laulutunteja ollut, että mezzolle piisaa hyvinkin kaksiviivainen ähävä?
Mun laji ei nykyisellään ole kyllä edes klassinen.
Mutta sieltä olen aloittanut, lapsena lauloin aina altot ja vanhan (klassisen) opettajani mukaan nyt aikuisena klassisella tyylillä täytän kontra-altosta yli mezzosopraanon (tavoitan "klassisin keinoin" kylmiltäni kaksiviivaisen a:n)
pop/jazz puolella taas tämä opettajani (on siis itse klassinen mezzosopraano) sanoo myös ääni alani riittävän sieltä kontra-altosta mezzoon, vaikka tyyli on eri.
(kaksi viivainen e menee "kylmänä", avauksien skaaloissa ja kunnon avauksen ja lämmittelyn jälkeen kaksi viivainen a myös "kevyeen tyyliin")
Kyllä se vaan on mezzonkin päästävä kaksiviivaiseen h:n jos aikoo laulaa äänityypilleen sävellettyä musiikkia. H ei muutenkaan ole vielä kovin paha, koska sopraanon ja mezzon ero ei ole niin suuren suuri. Altot ovat tietysti asia erikseen.Kevyellä puolella ei taida myöskään juuri tarvita viivaston yläpuolella olevia ääniä. Voihan olla että kyseisen opettajan laulutekniikassa on puutteita. Silloin herää kyllä kysymys että miten pystyy opettamaan muita jos oma instrumentti ei toimi kunnolla...
sitä siis tässä pohdin, että miten ne äänialat oikeastaan määritellään?
Mikä minä olen?
Kun äänialani on laajimmillaan (takertumatta klassinen/kevyt-tyyliseikkoihin)
sieltä (kääk, missä järjestyksesäs ne pienet ja suuret menikään??)
bassosävelistä; siis reilun oktaavin keski- C:n alapuolelta (menee siis sinne alas a:an/gis) sinne kolmiviivaiseen ceehen.
Osaisiko joku vastat suunnilleen?
Siinä, mitä itse teen, ei ääni ole koskaan kesken loppunut, uteliaisuuttani kysyn.
Minun käsitykseni mukaan (korjatkaa jos olen väärässä) ei äänialaan vaikuta pelkästään se kuinka korkealle tai matalalle pääsee, vaan myös millä alueella ääni soi parhaiten.
Myös se millä korkeudella äänessä tulee ns. rekisterinvaihto kertoo äänityypin.
4 oktaavin (ja neljän fakin) tyttösiksi on mainittu ainakin Yma Sumac, Erna Sack ja Edith Helena. Google tiennee kustakin heistä lisää.
Miesten puolella on Guinnessin Ennätysten kirjaan hyväksytty Saksassa syntynyt ja vaikuttanut venäläinen Ivan Rebroff – muhevan täyteläinen basso, jolla on vaivattomasti korkealle nouseva falsetti. Sanovat Iivanan kiekaisevan peräti 4½ oktaavia!
Ääni-ihmeen ääninäyte:
http://www.zocalo.cl/fonda/m002.asp
Raita "Cueca Chilena". MP3-tiedosto, n. 3 megatavua ja hitaahko chileläisserveri, joten lataaminen kestää useamman minuutin.
Kiitos! Mielestäni mielenkiintoinen aihe. Tuo linkki ei vain auennut, ts. se mp3-tiedosto ei auennut :( Pitää joskus toiste käydä kokeilemassa josko vaikka toimisi.
Tässä olisi "lohdutukseksi" toinen linkki, jonka takaa pitäii löytyä Ivan Rebroffin muhevalla bassolla vetäisty juomalaulu "Im tiefen Keller". Eihän sen partituurissa ole periaatteessa enempää kuin kaksi oktaavia, mutta loppuun mies sentään ohentaa ääntään aivan kuin ohimennen pikku kadenssina tai näytteenä falsettiin.
http://www.guenterhenn.de/downloads/ivanrebroffimtiefenkellerii.mp3
Tässäpä mielenkiintoinen sivusto:
http://www.dutchdivas.net/frames/highC.html
Ääninäytteissä mm. Matti Salmisen Osmin ("Ha, wie will ich triumphieren!") ja vielä tätäkin alemmas kirjoitettu pätkä venäläistä kirkkolaulua (laulajana Viktor Višnjakov).
Edellä mainitsemani Erna Sack ja Yma Sumac ovat mukana tälläkin nettisivulla.
Pari huikeaa näytettä toisesta ääripäästä:
Venetsian karnevaalit (Carnaval de Venice, säv. Jean-Baptiste Arban), laulajana Mado Robin
Valssi "Kevään ääniä" (Frühlingsstimmen, säv. Johann Strauss nuorempi), laulajana Erna Sack
Löytyvät RealAudio-näytteinä edellisen puheenvuoroni linkistä.
Morientes. Laulan kuorossa tenoria (olen nainen) ja äänialani on laajimmillaan suuri fis - kolmiviivainen e (noin).
Luin joskus jostain kimittäjistä, jotka lauloivat viisiviivaiseen oktaaviin asti. Lasit taitai moisessa särkyä...
Simone