Saatteko paljon uteluita sukulaisilta tai muilta tutuilta, että oletko jo löytänyt jonkun ja milloin ajattelit vakiintua mennä naimisiin ym? Entäs tuleeko naisten/miesten isku vinkkejä tai yritetäänkö sinua parittaa jollekin?
Minulla on yksi tuollainen täti, joka muistaa aina kysellä olenko jo löytänyt jonkun. Yrittää antaa vinkkejä, mistä voisin yrittää etsiä jne. Muuten kyllä on tosi mukava täti. Hyvin tullaan toimeen, ja nähdäänkin aika usein, mutta joka kerta se muistaa noita miesasioita kysellä kun nähdään ja minä saan vastailla kerta toisensa jälkeen että ei vieläkään ole ketään. Ilmoitan kyllä sitten kun on jotain ilmoitettavaa.
Minulla on yksi tuollainen täti, joka muistaa aina kysellä olenko jo löytänyt jonkun. Yrittää antaa vinkkejä, mistä voisin yrittää etsiä jne. Muuten kyllä on tosi mukava täti. Hyvin tullaan toimeen, ja nähdäänkin aika usein, mutta joka kerta se muistaa noita miesasioita kysellä kun nähdään ja minä saan vastailla kerta toisensa jälkeen että ei vieläkään ole ketään. Ilmoitan kyllä sitten kun on jotain ilmoitettavaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Odota kunnes täytät 30. Niillä main sukulaisten utelut alkavat vähentyä. Tosin työelämässä vastaavasti kohtaat vähemmän hyväntahtosia vittuilijoita, jotka ottavat kaiken ilon irti statuksestasi.
Tapaan sukulaisia hyvin harvoin. Kyllähän ne jotain aina asiasta kyselevät, mutta into on selvästi laantunut vuosien kuluessa. Tutut ovat jo ymmärtäneet, että ei tuo ikinä ketään löydä. Mitään vinkkejä tai paritusta ei tule eikä ole kyllä juuri ikinä tullutkaan.
Kyllä tulee uteluita. Mutta mitäpä siihen voi sanoa kuin pamauttaa totuuden päin naamaa tai ei kerro lainkaan olemalla hiljaa.
Voi on, aina kaikki kyselee, että jokos sie olet kivan miehen löytäny jne.
Vanhin siskoni yritti taannoin parittaa minua parillekkin hepulle, olivat niin kunnollisia ja hyviä. Tottahan ne olivatkin mutta eivät olleet minusta kiinnostuneita, tai toinen oli mutta hän muutti pian pois eikä jutusta tullut mitään.
Minkäs mahdan sille etten kaikkia kiinnosta.
Toisella kertaa kaveri ja hänen miehensä yrittivät parittaa minua yhteiselle kaverilleen, josta en ollut kiinnostunut muuna kuin kaverina. Miehellä on ihana koira mutta mies oli hissukka eikä osannut hallita koiraansa, koirasta sen näki ettei mies ainakaan ollut johtajan paikalla enkä minä halua hissukkaa. Jos ei pärjää kovapäisen koiran kanssa, ei pärjää minunkaan kanssa.
Siitä pitäen en mainitse kenellekkään halaistua sanaa olenko sinkku vai en, suku ja kaverit arvuutelkoon itse.
Nythän on toki niinkin hyvin, että tavallaan mielitietty minulla on ja katson rauhassa mihin juttu kehittyy mutta perheelle en siitä mainitse.
Kukaan ei ole ikinä kysellyt, enkä yhtään ihmettele miksi. Eikä kukaan anna iskuvinkkejä tai yritä parittaa, onneksi!
en saa