Taloussanomat tykkää toistella jutuissaan itsestäänselvyyksiä, mutta kyllähän nämä asiat on jokaisen hyvä muistaa. Kannattaa huomata erityisesti tuo minkä Stockan edustaja pukee sanoiksi eli "asenne ratkaisee".
Työnhausta
FF
29206
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Suhteet, suhteet ja suhteet.
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/05/22/nain-et-saa-toita/20117130/139
"– Palkkatoive kannattaa aina esittää yläkanttiin. Pitää osata arvostaa omaa osaamistaan. "
Itse lisäisin vielä sen että paskaduuneja ei kannata hakea ollenkaan. Yleensä kaikki työt joita kutsutaan hommiksi ovat paskaduuneja. Kukaanhan ei puhu esim. johtajan, juristin, konsultin, lääkärin jne hommista vaan paskakuskin hommista, muuttomiehen hommista.
Osa-aikatyöt kannattaa myös skipata, ellei sitten hae lääkärin osa-aikasta toimea, jolloin palkka kestää vähemmät työtunnit.
Niin... oikeastaan kenenkään ei kannata mitään.
No ei. Kun ei kumminkaan saa pillua, niin paskaako tässä enää.
Jep!
Jos bailaa yhdessä Rolexanderin ja muiden kykypuolueen tyyppien kanssa niin saa hyviä töitä vaikka ei mistään mitään tajuaisikaan. Kysykää aloittajalta tarkempia neuvoja.
Joopa joo. On tämä ihmevaltio kun pitää palkkalistoillaan ihmisiä, jotka eivät mistään mitään tajua, ja ne jotka tajuaisivat joutuvat olemaan työttöminä.
Älä nyt. Kyllä mäkin haluaisin olla hyvä tyyppi. Ole ylpeä siitä että olet hyvä tyyppi olet oikea Suomen Toivo.
Tämähän on fantastista!
Tuoreimmassa Tiede-lehdessäkin (5/2011, ("Psykotesti seuloo hyviä investointeja", s. 24-27) oli asiaa, jonka kaikki tietävät.
>>Kuka ottaisi töihin ihmisen, joka kuvaa itseään näin: "En ole kovin aktiivinen. En ole myöskään kovin sosiaalinen. En sopeudu hirveän nopeasti muutoksiin."
Jos psykologi esittää tällaisen kysymyksen luennolla, kuulijoita naurattaa. Ei tietenkään kukaan!
Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen kuitenkin väittää kirjassaan Temperamentti, stressi ja elämänhallinta, että tällainen ihminen tekisi työnsä rauhallisesti ja eleettömästi ilman jatkuvia huolimattomuusvirheitä. "Ilmeisestikään hän ei käyttäisi työaikaa seurusteluun eikä olisi kovi kiinnostunut muiden asioista."
Keltinkangas-Järvisen mukaan työelämässä on parin viime vuosikymmenen aikana siirrytty persoonallisuuden sivuuttamisesta sen perusteettomaan korostamiseen. Erityisesti ihannoidaan sosiaalisuutta ja reippautta.>>
Toisin sanoen koko nykyinen työelämän psykologia on täysin vääristynyttä ja siksi syrjäyttää kyvykkäitä ihmisiä heidän työhön vaikuttamattomien luonteenpiirteidensä vuoksi. Kun pelin säännöt ovat epäreilut, moraalinen velvollisuus on olla osallistumatta peliin.
No itsehän siitä eniten kärsit.
Sanavalintani oli puhtaasti retorinen: vähän kuin neliraajahalvaantunut kertoisi jättäytyvänsä Real Madridin avauskokoonpanosta "omasta tahdostaan".
Temperamentti on jo syntyessä, toki se saattaa muotoutua ja tasoittua iän myötä, mutta ei luonteen peruspiirteitä noin vaan "valita".
Olen lukenut Keltikangas-Järvisen yhden toisen temperamenttikirjan.
Ala-asteen alimmilta luokilta olen tiennyt olevani ihan "vääränlainen" ja "huono", pääosin luonteeni takia. Minun kohdalla osin synnynnäistä, osin ympäristön murskaamaa.
Niin... pystyisin menemään töihin vaikka huomenaamuna ja onhan minulla jotain koulutusta, mutta ei ole mitään mahdollisuuksia saada töitä.
Mutta miten pystyisi siihen ettei edes osallistu peliin, miten olla haluamatta sitä.
Kai sekin riippuu työstä?
Totta. Kaikki eivät ole autonmyyjiä. Kaikissa töissä ei tarvitse olla huippusosiaalinen ja puhelias. Joissain toisissa töissä tarvitsee.
"On syytä kertoa rehellisesti omat vahvuudet, mutta myös heikkoudet."
Ei todellakaan kannata, mikäli haluaa päästä töihin eivätkä "heikkoudet" ole juuri sellaisia kuin haastattelija haluaa kuulla.
Heikkouksiin kannattaa ladella jotain ympäripyöreää. Niin mä ainakin tein kun olin edellisen kerran työhaastattelussa.
Vaihdan nyt kohta duunipaikkaa. "Haastattelu" oli tasoa tuutsä meille, allekirjoitetaan sopparit.
Duuni... Hmm... Ole oikeassa paikassa oikeaan aikaan on realistinen tapa saada töitä.
Painuisit eino vittuun tästäkin ketjusta sönkkäämästä.
Kyllä, tuo vulgaaristi ilmaistu akti on tarkoitus vielä tänään suorittaa. Ehkä noin tunnin päästä.
Riippuu varmaan alasta ja organisaatiosta, mutta oman kokemukseni perusteella (~20 työhaastattelua, niistä 15 natsannut) haastattelut on yleensä olleet vain esitietojen varmistus ja hakijan tsekkaus livenä. Ei sen kummempaa kyselyä.
Tosin oonkin ilman koulutusta ja sen mukaisissa töissä.
Joo, sama kun olin vielä baarimikkona. Halusivat vaan nähdä että osaan kaataa sen kaljan.
Sitten kun olen mennyt muihin hommiin niin vähän on ollut jo vaatimuksiakin.
Ja käyttäisin mieluummin termiä vittuun tunkeutuminen tai vittuun työntyminen. Tofunakkia soijapiirakkaan tai jotain sen tapaista.
Ulkonäkö ratkaisee. Kun on taidollisesti kaksi yhtä hyvää hakijaa, niin tietenkin paremman näköinen saa paikan.
Menkääpä muuten pankkeihin katsomaan, minkä näköisiä nuoria naisia sinne palkataan. Missä ovat rumat pankkinaiset?
On siis toimialoja, joissa ulkonäkö määrää, saatko paikan!
"Ulkonäkö ratkaisee. Kun on taidollisesti kaksi yhtä hyvää hakijaa, niin tietenkin paremman näköinen saa paikan."
Ei aina. Inhoan sanaa kateus enkä sitä yleensä käytä, mutta jos rekrytoija on hakijaa vähemmän viehättävä, vanhempi ja samaa sukupuolta niin.....
Ehkä, ehkä.
Ja on toimialoja jossa sukupuoli määrää, saatko paikan.
Esim, sähköasentajaa haetaan, paikkaa hakee mies ja nainen, yhtä hyviä, yhtä päteviä mutta mies saa paikan, miksi? Koska ajatellaan ettei nainen kykene työhön ja naisella ei ole sitä kullia jalkojen välissä.
Päätellen siitä, että olen itsekin päässyt töihin ilman aiempaa työkokemusta, sanoisin ettei ulkonäkö ratkaise. Ja minä sentään joudun esiintymään kasvokkain työnantajani edustajana! (Tosin asiantuntijaroolissa, en niinkään asiakaspalvelijana). Olen melko varma, että olen ainakin joskus nähnyt myös kotkia pankkineiteinä.
Olen kuitenkin aina välillä miettinyt sitä, esiintyykö työnhaussa sukupuolisyrjintää, vai onko joskus perusteltuakin ottaa mieluummin mies kuin nainen. Tietysti jos maailma olisi hyvä, ei sen saisi olla peruste, mutta onko työnantajan luvallista huomioida myös se, miten asiakas, jonka kanssa työntekijä joutuisi olemaan tekemisissä, suhtautuu työntekijään. Työnantajahan joutuu väkisinkin hyväksymään kaiken sukupuolisen tasavertaisuuden ja muun monikulttuuri-ihannoinnin, mutta asiakkaat saattavat hyvinkin olla änkyröitä patakonservatiiveja, jotka eivät ota kuuleviin korviinsakaan, jos "joku tyttö" yrittää jotain "piipittää". Tiedättehän, sellaisia suuri-isämäisiä lihavia johtajia, joiden mielestä naisen tehtävä on keittää kahvia.
Tietysti olen sitä mieltä, että tällainen asenne on asiakkaan häpeä ja kasvun paikka, mutta olen omassa työssäni vain välillä törmännyt tilanteeseen, että toisella osastolla työskentelevä nainen yhdistää jonkun asiakkaan puhelun minulle, koska asiakas ei usko naista vaikka hän on selittänyt asian aivan oikein, ja sitten kun minä alan selittämään asiaa odottaen änkyrän mulkun reaktiota, niin asiakas onkin hyvin nöyrää "joo joo kyllähän se niin kai sitten on".
Maailma on kyllä muuttunut paremmaksi jopa sinä aikana, kun minä olen työelämässä ollut.
Asenne ratkaisee sitten kun on päässyt siihen haastatteluun, mutta jos ei ole sopivaa työkokemusta tai suhteita, niin ei yleensä pääse edes siihen haastatteluun.