Mitä tehdä, kun himoitsee naimissa olevaa miestä? Kyse ei ole rakkaudesta...vain seksuaalisesta jännitteestä. Ainakin minun puoleltani...hän saattaisi haluta jotain enemmänkin (vihjailee yhteisestä tulevaisuudesta), mutta minä en lankea tuohon..tiedän mikä hän on miehiään. Hän on minua puolet vanhempi...kahden lapsen isä...ja takuuvarma liero. Mutta sille en voi mitään, että hän saa varpaani kippuralle.
Hän yrittää sanoa minulle, että en saisi laittaa rajoja...kun kuka sitä tietää vaikka maailman tappiin asti yhdessä oltaisiin? Mutta minä haluan ne rajat...kaikista tuntemuksistani huolimatta. Minä voin elää vielä sen asian kanssa, että hän pomppii minun sängystä vaimonsa sänkyyn...mutta sitä en voi hyväksyä, että perhe hajoaisi minun takiani.
Vielä en ole tehnyt asialle mitään...emme siis ole olleet yhdessä...emme kertaakaan. Minä en uskalla...kun pelkään että jos hän sittenkin rakastuu. Jos hän ei sitten osaakkaan elää rajojen mukaan. Mutta tämä tilanne kiduttaa...haluaisin niin kovin...mutta en uskalla...=( En kuitenkaan tahdo, että keneenkään sattuu...
Mitä siis tehdä?
Hän yrittää sanoa minulle, että en saisi laittaa rajoja...kun kuka sitä tietää vaikka maailman tappiin asti yhdessä oltaisiin? Mutta minä haluan ne rajat...kaikista tuntemuksistani huolimatta. Minä voin elää vielä sen asian kanssa, että hän pomppii minun sängystä vaimonsa sänkyyn...mutta sitä en voi hyväksyä, että perhe hajoaisi minun takiani.
Vielä en ole tehnyt asialle mitään...emme siis ole olleet yhdessä...emme kertaakaan. Minä en uskalla...kun pelkään että jos hän sittenkin rakastuu. Jos hän ei sitten osaakkaan elää rajojen mukaan. Mutta tämä tilanne kiduttaa...haluaisin niin kovin...mutta en uskalla...=( En kuitenkaan tahdo, että keneenkään sattuu...
Mitä siis tehdä?
Vastaukset 15
Vanhimmat
mulla sama tilanne,mutta olen juuri tuossa miehen tilanteessa,yksi lapsi.en usko että teillä on yhteistä tulevaisuutta jos mies rakastaa vaimoaan.meitä sikoja on olemassa emmekä kunnioita muita ihmisiä näköjään tarpeeksi.
eli jos et halua hajottaa perhettä etkä satuttaa ketään,älä mene enää pitemmälle.mä ainakin oon halunnu vain seikkailuja vieraista naisista enkä halua luopua vaimostani(joka varmasti luopuisi musta jos tietäis).
mun mielestä siis kannattas asia jättää kesken...
Sepä se, kun minä haluan juurikin vain sitä seksiä. Minä haluan kakusta vain sen kuorrutteen...hän haluaa todennäköisesti enemmän. Tai sitten hän ei voi vain sietää ajatusta, että eläisi naisen ehdoilla...ja haluaa itse ladella säännöt.
Tiedän, että olen itsekäs kun himoitsen häntä. Mutta en todella voi sille mitään. Kun hän itse vain ymmärtäisi, että välilemme ei koskaa saa tulla muuta...haluan juuri sen sian, joka haluaa vain seksiä ilman sitoumusta. Niin minäkin haluan. En vain voi olla varma siitä onko tämä mies sellainen....
käsitin että haluat muutaki kuin seksiä.ja et ole varma et haluaako tää jannu susta enemmän?eikös se asia selviä sanomalla asiat suoraan?no joka tapauksessa lihallisten himojen takia mäki oon harrastanu tuota sikailua ja monesti luvannu ittelleni et se oli viimene kerta...
Siis minä olen sanonut suoraan, että haluan vain seksiä. Kun kysyn häneltä, hän vastaa myöskin haluavansa seksiä. Ainoa vain, että se VAIN puuttuu sieltä edestä. Kun yritän kysyä uudelleen, hän kääntää puheenaihetta. En tiedä miksi...
Hän heittelee keskustelun väliin kaikenlaista kummallista...kuten, että mistä minä voin tietää vaikka loppuikämme harrastaisimme seksiä...jne. Aina kun yritän puhua hänelle, että ei tekisi noin...että ei puhuisi tuollalailla...hän säikähtää ja korjaa, että haluaa seksiä. Mistä minä loppujenlopuksi voin tietää mitä hän oikeasti haluaa?
Olen sanonut hänelle, että jos juttu muuttuu liian vakavaksi, minä lähden. Siksi pelkään, että jos hänellä on jotain tunteita, hän ei uskalla sanoa niistä...koska tietää sitten, että seksikin on pois suljettu vaihtoehto. Hän ehkä kuvittelee, että jos on vain hiljaa ja tyytyy tähän, minä ehkä rakastun häneen ja hän saa minut kokonaan. Näin ei kuitenkaan tule käymään...minulla ei ole mitään sellaisia tunteita häntä kohtaan...tahdon vain seksiä häneltä.
Oletteko tosiaan noin itsekkäitä, että tuhoatte lapselta kodin vain tuollaisen asian takia? Lapsen täytyy elää koko elämänsä tietäen, että ainakin toinen vanhemmista ei juuri hänestä välitä.
Lukekaa tulta Yyh-puolelta kuinka kurjaa se eronneen elämä on. Lapselle se on vielä kurjempaa! Ikuista riitaa ja rahahuolta ellei aivan ihmeitä tapahdu.
jos epäilet et miehen puolelta vois olla muitakin tunteita sua kohtaan ja sä haluat vain seksiä etkä halua et kenekää muun elämä menis perseelleen, mun mielestä älä tahdo enää ees seksiä.mulla meinas vuosia sit käydä nii et tuli tunteet pintaan toista naista kohtaan ja sillon meinas oma pää räjähtää.anna ukon olla...
Kuka on sanonut, ettei tämä mies välitä lapsestaan??? Tottakai hän välittää...varmasti enemmän kuin minusta tai vaimostaan. Ei sitä voi tällaisen takia kyseenalaistaa.
Minä en tahdo, että he eroavat. En minä halua kenenkään avioliittoa tuhota. En vain voi omille mieltymyksilleni mitään. Ja totuus on kuitenkin sekin, että jos heillä olisi kaikki hyvin, niin eihän minulla olisi edes mahdollisuutta millään tavalla kiilata heidän väliinsä.
Minä vielä korostan, että minä en halua miestä itselleni. Haluan vain ne yhteiset yöt, en niitä arjen rutiineita. Olen ehkä sitten vastuuta pakoileva tms. sinun mielestäsi, mutta ei se minua hetkauta. Minä haluan, että lapsilla on isä nyt ja tulevaisuudessa, ei minun olemassaoloni siihen saisi vaikuttaa.
Kyse on nyt vain siitä, että millä pohjalla me tämän miehen kanssa liikumme. Minun pohjani on kaikilla tiedossa...mutta mies ei joko tiedä vielä tai sitten ei vain halua sanoa. Molempi pahempi.
varmasti paljon asiaa. Tiedän sen, että hän on herkkä ja tunteellinen...siksi pelkäänkin niin paljon. Kun itse olen tällainen kun olen. Hän ei vain voi ymmärtää sitä, että olen niin varma ja jempti siitä, että välillemme ei koskaan voi tulla muuta. Minulla on siihen syyni ja olen sen hänellekkin monesti sanonut.
Olen jo tottunut siihen, että elämässä ei voi kaikkea saada. Elän varmasti eteenpäin, vaikken tätä saisikaan. Ja voihan se olla, että heidän avioliittonsakkin siitä vielä virkoaa ja minulta lähtee se viimeinen mahdollisuus. En pitäisi sitäkään mahdottomana. Olisi se varmasti koko perheen kannalta parempi niin.
Tai sitten jatkaa, mutta selvillä pelisäännöillä.
Aika mielenkiintoista muuten: Kun rakkauden liekki toiseen syttyy ei muuta pysty ajattelemaankaan. Haluaisi mennä pidemmälle, heti. Mutta mitä sen jälkeen, siinäpä pulma?! Todennäköisesti pääsee toisesta eroon (ja ehkäpä omastakin)sitä nopeammin mitä ahnaammin molemmat heittäytyvät "kiellettyyn" suhteeseen. Sen sijaan jos päätetään vain tapailla ja välttää kosketustakin toiseen niin. Huh huh. Pelkistä sanoistakin voi saada orgasmin...
minä, perheellinen nainen, himoitsen itseäni nuorempaa sinkkumiestä, joka ei ole liero. En halua erota eikä hän halua sekoittaa elämääni, mutta silti varpaani ovat vähän kippuralla.. ja taitaa olla myös hänellä. Joskus pitää olla jopa tyly (puolin ja toisin), että saisi toisen vähän loitommaksi ja se vasta kummaa onkin. Mitä enemmän toiselle osoittaa MYÖS kielteisiä tunteita sitä vähemmän haluaa unohtaa hänet kokonaan.
Älä tee mitään. Testaa miestä ja tee tuloksista johtopäätös onko välillänne muutakin kuin seksuaalista jännitettä. Ellei ole niin päästä irti (tai potkaiset pois..).
taidan potkaista pois, jos muita tunteita on. Minä en halua miestä rinnalleni...en muuta kuin yöksi...ja silloin kun itse haluan. Tämä on se ongelma. Kun en tiedä mitä hän haluaa...en saa sitä hänestä ulos, vaikka kuinka kysyn.
Olemme sanallisesti leikkineet jo jonkin aikaa..itseasiassa aika kauan. Yöt vietämme internetissä keskustellen...kolmeen neljään asti aamulla...vain ja ainoastaan siitä, mitä me haluaisimme toisillemme tehdä. Onneksi hän on muutenkin tietokoneen ääressä koko ajan...muuten olisin varmaan saanut vaimolta jo tulikivenkatkuista viestiä.
Olen yrittänyt selittää hänelle, että avioliitostaan hänen pitää pitää kiinni...tapahtui mitä tapahtui. Mies on törppöillyt vuosikausia, istunut linnassa jne. ja vaimo kaikki nämä vuodet pysynyt rinnalla. Se kertoo jo todellisesta rakkaudesta. Siitä rakkaudesta mihin tiedän itseni olevan täysin kykenemätön. Mutta hän ei ymmärrä...tai hän ei halua ymmärtää.
Olisi niin helppoa, kun vain unohtaisi koko jutun. Mutta kun se tuntuu olevan jotenkin mahdotonta...aina ajaudun jotenkin samoihin paikkoihin missä hän on. Ihan automaattisesti. Ja aina kun näen hänet, niin alavatsani täyttyy perhosista...varpaat kipristyvät...ja mieli alkaa vaeltamaan. Tiedän, että kertakin riittäisi minulle hyvin. Yksi kiihkeä yö ja siihen stoppi. Mutta tiedän, että hän ei tule suostumaan siihen...tai ainakin hän loukkaantuu sydänjuuriaan myöten.
Tilanne on todella vaikea...vaan luulenpa, että ei kuitenkaan ihan mahdoton. Minun tulee vain valita, annanko mielikuvitukseni vain laukata vastaisuudessakin, vai otanko riskin ja teen asialle jotain. Toisaalta kun ajattelee, niin hän on aikuinen mies...miksi minä häntä suojelisin? Olen jo itsestäni varoittanut...en kai voi sille mitään jos hän ei usko. Vai voinko?
Huhhuh. Minusta sinun kyllä kannattaisi tosissaan ottaa vähän pesäeroa. Älä chattaa, älä tapaile - kyllä se himo siitä pikku hiljaa laantuu.
Mies ei kuulosta ihan valioyksilöltä, ja jos epäilet hänen vielä olevan herkkä ja tasapainoton, niin kuinka suureksi arvioisit riskin, että hän alkaa häiriköimään? Ajattelen siis tilannetta että naida napsautatte ja mies haluaa lisää/enemmän, ja muuttuu naispuoliseksi "Fatal Attraction" -kaninkeittäjäksi?
Onko mikään muna oikeasti sen arvoista?
enemmän kuin tietoinen mahdollisista riskeistä. En vain voi ymmärtää mikä siinä miehessä viehättää. Liero hän on...ja rikollinen...mutta jokin vetää puoleensa minua kuin magneetti. Vaikka tiedän varmasti, että tuo juttu on kaikin puolin tuhoon tuomittu..=(
Olet oikeassa kyllä, että pitäisi vain unohtaa. Mutta mikä takaa sen, että en kadu sitä loppu ikääni? Olisi ihana elää ja sanoa eläneensä...mutta onko riskit todella liian suuret? Hän ei ole mikään mallikansalainen...ei edes näytä siltä. Mutta jotain on ilmassa...jotain minkä kieltäminen olisi silkkaa tyhmyyttä.
Tiedän kyllä miksi hän minua halajaa...mutta en osaa sanoa, miksi minä häntä. Sen vuoksi olisi varmasti parempi vain unohtaa koko juttu...ei hän ehkä halua sen enempää kuin minäkään...mutta kun varmuutta ei ole. Ja minä en halua sitoutua häneen...en millään lailla. Siksi tämä on niin vaikeaa...=(
Minulle on ikää kertynyt noin neljäkymmentä vuotta. Olen elämäni aikana himoinnut montaa miestä ja riittävä määrä on tullut kokeiltua ihan käytännössä.
Täytyy sanoa, että yhtään panoa en ole jäänyt kaipaamaan. En käytännössä koettua tai kokeilematta jäänyttä.
Kyllä vanhempana lähinnä kaduttaa, että monta vuotta kului toisarvoisten juttujen ympärillä pyörimiseen. Elämän kokematta jääneet asiat, jotka voivat jäädä kalvamaan, ovat kyllä minusta muita kuin seksuaalista halua. Esimerkiksi sitä, että miksi ei uskaltanut yrittää lähteä opiskelemaan jotain, mihin oli vaikeaa päästä vain siksi, että pelkäsi epäonnistumista.
Rivien välistä syntyy mielikuva, että kuvittelet yhdynnän tuon miehen kanssa voivan olla jotakin ylimaallista. Ei se sitä tule olemaan. Yhtä hikistä ähellystä se on hänenkin kanssaan kuin muiden.
Jos et voi itsellesi myöntää, että haluat muutakin kuin yhden yhdynnän, asia voi olla toinen. Ohipäästetty rakkaus olisi näet aivan eri juttu. Mutta lähden nyt siitä, että olet rehellinen itsellesi etkä siis tunne muuta kuin himoa.
Get a grip.
että pano on aina vaan pano. Mutta historia on minulle opettanut, että silloin kun kaikki menee nappiin, niin se voi olla taivaallista...Ei! Parempaa kuin taivaallinen. Sitä minä haen...taivasta maan päällä, en sen kummempaa. Valitettavasti historia on opettanut myös sen, että näissä tilanteissa tunteita saattaa yllättävän helposti syntyä...=(
Se on hienoa huomata, että toista ei tarvitse ohjata ollenkaan...hän vain tietää. Olen mielessäni käynyt tapahtumat moneen kertaan lävitse...ja aina se vain on yhtä hyvää. Ehkä pitäisi vain lopettaa sen miettiminen ja antaa olla. Kyllä niitä seksikumppaneita taas vastaan tulee. Se vain jää varmasti minua häiritsemään, että mitä se olisikaan ollut...Tosin, pitäähän ihmisellä fantasioita olla...=) Jos minä siirrän hänet vain fantasiaosastolle, jossa minä en voi satuttaa häntä, eikä hän minua. Näin on varmasti molempien kannalta parempi.